Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019

Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu 2019

Tuomarointia Valtakunnallisessa Kotiolutkilpailussa

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut (lähinnä nimellisesti) Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. 2017 Olutliitto ry otti kilpailusta kopin ja liitto myös tänä vuonna järjestää kyseisen kilpailun. Kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.

Päätuomarina toimii André Brunnsberg, kokenut kansainvälinen oluttuomari ja EBCU:n hallituksen jäsen.

Lue loppuun

TIEDOTE: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi”

Olutliiton vuosittainen kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi on myönnetty Bryggeri Helsingin ravintolapäällikölle, olutsommelierille ja Rakuuna Oy:n toimitusjohtajalle Olli Majaselle, 54. Hänestä tuli 29. tittelin haltija.

Majanen on monipuolisesti ansioitunut ravintolatyössä baaritiskiltä johtotehtäviin. Hän on itse kouluttanut monta sukupolvea olutosaajia ja ollut sparraamassa pienpanimoyrittäjiä. Suurimmat kiitokset hän kuitenkin ansaitsee asiakkailta, suomalaisilta oluenystäviltä.

Majasen luotsaama Bryggeri Helsinki valittiin Helsinki Beer Festivalilla Vuoden Olutravintolaksi 2016. Samana vuonna hän suoritti Lontoon Beer & Cider Academyn olutsommelierin tutkinnon.

Monen muun toimen ohella Majanen järjesti Suomessa ensimmäiset virolaisten oluiden pienpanimoviikot ja perusti Helsinkiläisen Oluen Päivän, jota vietetään 3.3.

Ravintola-alalla Majanen on työskennellyt vuodesta 1983, ja olutliikkeen pioneerit muistavat Majasen Annankadun William K.:sta, jossa hän pokkasi Panimoliiton ja Suomen Olutseuran Vuoden Olutravintoloitsija -tittelin jo 1994.

Aikaisemmassa työpaikassaan Pub Angeleteressä Majanen sai suunnan uralleen. Siellä julkaistiin brittiläisen olutgurun Michael Jacksonin Olutkirjan suomennos, ja hän tutustui Jacksonin lisäksi moniin suomalaisiin olutkirjoittajiin, kuten Kari Ylänteeseen, Mikko Montoseen ja Unto Tikkaseen.

Hyvä Tuomas -palkintoa on jaettu vuodesta 1994. Tähän mennessä sen oli saanut 28 suomalaista oluenpanijaa, ravintoloitsijaa, kirjailijaa ja muuta alan vaikuttajaa. Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet.

Palkintoon liittyvän oluttynnyrin luovutti Majaselle olalta olalle vuoden 2017 Hyvä Tuomas olutkouluttaja, tietokirjailija ja oluenpanija Mikko Salmi.

Koko lista Olutliiton Hyvistä Tuomaista on luettavissa osoitteessa:

http://olutliitto.fi/toiminta/hyva-tuomas/

Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU)

Lisätietoja antavat:

Hyvä Tuomas 2018 Olli Majanen 050 3669817
Tuomaiden vanhin Pekka Kääriäinen 050 5594013
Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen 040 7381670

Liite

Olli Majasen työhistoria:

2013 – Rakuuna Olut Oy / Panimoravintola Bryggeri Helsinki, ravintolapäällikkö, olutsommelier, toimitusjohtaja, osakas
2011-2012 Olutravintola Solmu, ravintolapäällikkö, osakas
2011 Gallows Bird, kesähessu
2010 – 2011 Old Anchor, ravintolapäällikkö
2005 – 2009 SOK-ketjuohjaus, ketjupäällikkö, projektikoordinaattori
2004 – 2005 SOK Jollas Instituutti, kouluttaja
1996 – 2004 Elannon Ravintolat Oy/HOK-Elanto, ravintolapäällikkö, ryhmäpäällikkö
1995 – 1996 Servaali Oy, tuotepäällikkö
1988 – 1995 Osuusliike Elanto, vuoropäällikkö, ravintolapäällikkö (mm. Angleterre ja William K. Annankatu)
1986 – 1987 Hotelli Seurahuone Helsinki, tarjoilija, baarimestari, hovimestari
1985 – 1988 Hotelli Haaga, tarjoilija
1983 – 1985 Ravintola Cabare Oscar (Tampere), ravintola-apulainen

Olli Majasen koulutus ja kunniamaininnat:

2016 Beer Academy Sommelier, Beer & Cider Academy, London, UK
2016 Vuoden Olutravintola, Helsinki Beer Festival, Helsinki
2009 Oluen täydellinen tarjoilu – kilpailun finalisti
1999 Palvelujohtajan tutkinto, AVA-instituutti, Helsinki
1999 Certified Beer Master, Shepherd Neame plc, UK
1998 Certified Cellar Management, Fuller, Smith & Turner plc, UK
1994 Vuoden Olutravintoloitsija, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto, Helsinki
1988 Restonomi, Haaga Instituutti, Helsinki
1985 Reservin korpraali, Keski-Suomen Viestipataljoona, Keuruu
1983 Ylioppilas, Messukylän lukio, Tampere

TIEDOTE: Olutliitto on valinnut toiminnallaan olutkulttuurille hallaa tekevän tahon eli Pahan Nuutin 2018

Olutliitto on valinnut toiminnallaan olutkulttuurille hallaa tekevän tahon eli Pahan Nuutin 2018

Olutliitto on valinnut Pahaksi Nuutiksi perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittisen työryhmän. Perusteluna on, että työryhmä ei ole kyennyt tekemään kuluttajille selkeää ohjeistusta alkoholijuomien tilaamisesta toisesta EU-maasta Suomeen. Työryhmä on ohjeistuksen sijaan keskittynyt tilaamisen termistöön. Kuluttajat eivät ole kiinnostuneita siitä, käytetäänkö alkoholin ostamisesta toisesta maasta termiä etäosto vai etämyynti vaan siitä, onko alkoholin ostaminen ja tilaaminen verkkokaupasta toisesta EU-maasta Suomeen sallittua kuluttajille ylipäätään ja jos on niin millä ehdoin. Olutliitto on kuluttajien etujärjestö ja katsoo, että nykyinen sekava tilanne on kuluttajien etujen vastaista. Alkoholipolitiikan kokonaisuudessa verkkokaupan merkitys on vähäinen, mutta monelle olutharrastajalle mahdollisuus tilata erilaisia oluita maailmalta on suuri.

Tule kuulemaan lisää perjantaina 21. joulukuuta kello 14 ravintola Teerenpeliin (Olavinkatu 2, HELSINKI).

Samassa tilaisuudessa klo 14 Olutliitto myöntää Hyvä Tuomas -kiertopalkinnon taholle, joka on edistänyt omalla toiminnallaan suomalaista olutkulttuuria. Hyvän Tuomaan ovat valinneet aikaisemmat kiertopalkinnon saaneet.

 

Lisätietoja antaa:

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen 040 7381670, puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliittoon kuuluu 33 itsenäistä ja rekisteröityä olutseuraa tai yhdistystä. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.