Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton uusi hallitus on valittu!

Olutliitto piti 21.vuosikokouksensa 12.9. Hotelli- ja Ravintolamuseossa. Kokous sisälsi vilkasta keskustelua toimintasuunnitelmasta ja liiton periaatteista. Paikalla oli jäsenseuroja ympäri maata. Kokouksessa valittiin myös Olutliiton hallitus seuraavaksi kaudeksi.

Kokouksen jälkeen halukkaat pääsivät tutustumaan Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa Kaljaa- näyttelyyn opastuksen kera.

Hallitus seuraavalle kaudelle on:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen

Varsinaiset jäsenet:

Varapj Milja Seppälä, Oulu

Järjestösiht. Marjokaisa Piironen, Kirkkonummi

ITC-vastaava Ilmo Teikari, Vantaa

Heikki Kähkönen, Helsinki

Jari Mäenpää, Tampere

Niilo Orola, Helsinki

Sami Tammio, Turku

Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo

Varajäsenet:

Sihteeri Elina Hietamäki, Helsinki

Kari Katajainen, Helsinki

Johanna Siik, Helsinki

Jorma Lahdensuo, Hollola

Sirpa Huostila, Helsinki

Olutliiton hallitusta vasemmalta oikealta: Sami Tammio, Niilo Orola, Marjokaisa Piironen, Johanna Siik, Kimmo-Pekka Toivola ja Aniko Lehtinen.
Olutliiton hallitusta vasemmalta oikealle: Heikki Kähkönen, Milja Seppälä, Ilmo Teikala, Jorma Lahdensuo, Elina Hietamäki ja Kari Katajainen.

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen Paras olut –kilpailun voitto Honkavuoren panimon Valo-vehnäoluelle!

Suomen Paras Olut –kilpailun on voittanut Honkavuoren panimon Valo-vehnäolut, hieman yli 300 suomalaisen oluen joukosta. Kilpailun oluet maistettiin noin viidenkymmenen tuomarin voimin kymmenessä eri sarjassa ja kansainvälinen finaalistuomaristo valitsi sarjavoittajien joukosta Suomen Paras Olut 2020 –tittelin voittajaksi joensuulaisen Honkavuoren panimon Valo –vehnäoluen.

Suomen Paras Olut -kilpailun sarjavoittajat 2020.

VALO on raikas vehnäolut, jonka runsasarominen tuoksu ja maku ovat pitkän tuotekehityksen tuloksia. Valon humalakatkero on hyvin alhainen. Olut on suodattamaton, pastöroimaton, lisäaineeton ja aromikas vaalea, hedelmäinen vehnäolut.  https://www.honkavuori.fi/oluet/valo/

Panimo Honkavuori on pohjoiskarjalainen pienpanimo Joensuussa. Honkavuoren oluet suunnitellaan taiteella ja tehdään tieteellä kotimaisista maltaista Jaamankankaan suodattamaan pohjaveteen ja hiilineutraalisti sitomalla oluen tuotannosta aiheutuneet päästöt omaan metsään. Kaikki oluet on tuotettu tuulivoimalla. Panimon tuotantokapasiteetti on 150 000 – 200 000 litraa vuodessa.

Honkavuoren Panimo.

Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on kasvanut joka vuosi.

Kun ensimmäisenä vuonna 2011 Suomen Paras Olut -kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, nyt kilpailuun ilmoittautui yli kolmesataa olutta. Kymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroitiin kymmenessä eri sarjassa.  Tänä vuonna poikkeustilanteesta johtuen, kilpailuun ovat voineet osallistua pullotetut tai tölkitetyt oluet, aiempina vuosina kisassa on tuomaroitu myös hanaoluita.

Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.

– On Ilahduttavaa nähdä näinkin vaikeana vuonna panimoiden aktiivisuus osallistua kilpailuun, kertoo kilpailun järjestäjä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä. – Olen vastannut kilpailun toteuttamisesta koko sen olemassaolon aikana ja on ollut ilo nähdä oluttyylien kirjon kasvaneen tämän kymmenen vuoden aikana.

Pienpanimoliitto on ollut osa kilpailun alusta asti. – Vuosi on ollut pienpanimoille vaikea, joten on entistäkin tärkeämpää juhlistaa alan onnistumisia, sekä yhä monimuotoisempaa kotimaisen oluen valikoimaa. Suomen Paras Olut -kilpailu on oiva palautekanava ja pienpanimoiden keskuudessa arvostettu kilpailu – palkinto hyvästä työstä ja puhtaista mauista, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä kommentoi.

– Suomen Paras Olut -kilpailu on oleellinen osa suomalaista olutkulttuuria, kommentoi oluenkuluttajien edunvalvontajärjestön, Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Kilpailu nostaa esille oluen maun ja oluttyyliemme kirjon, ja se on juuri sellaista olutkulttuurin eteenpäinviemistä, mikä kiinnostaa oluenkuluttajaa ja mikä vie pois alkoholiprosenttikeskeisestä keskustelusta.

Oluen valmistus luo kotimaiseen panimoteollisuuteen 2 100 työpaikkaa, lisäksi välillisen työllistämisvaikutuksen kautta lähes 25 000. Niin suuret kuin pienetkin panimot tuovat työtä niin maatalouteen, logistiikka-alalle, pakkausteollisuuteen, vähittäiskaupalle kuin palvelusektorille. Suomen Paras Olut -kilpailu muistuttaa osaltaan oluen valmistuksen erittäin merkittävästä työllistämisvaikutuksesta Suomessa. – Jotta tuhannet kotimaiset työpaikat voidaan turvata, nyt ei ole oikea aika nostaa alkoholiveroa. Sekä kotimainen teollisuus että palvelusektori kaipaavat elvyttäviä ja työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä”, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Suomen Paras Olut – kilpailu pidettiin ensi kertaa ravintola Perhon tiloissa. – Uusi kilpailupaikka toimi erinomaisesti, kertoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa oli useita tiloja, joita pystyimme hyödyntää niin, että kaikki meni turvallisesti ja joustavasti kaksipäiväisen tuomaroinnin aikana. Tuomareina oli tänäkin vuonna niin oluen harrastajia, myyntikanavan edustajia, olutmediaa kuin oluen ystäviäkin, jolla varmistimme sen, että tuomarit edustivat laajasti suomalaista olutmakua.

Finaalituomaristossa istui tänä vuonna kaksi kansainvälistä olutsommelieria, Brian Schlede Saksasta ja Simonmattia Riva Italista. Kansainvälistä tuomarikokemusta edusti myös Harald Schieder Saksasta. Suomesta tuomaristossa istui oluttuomari ja –kirjoittaja, Tuopillinen-blogin Jouni Koskinen, ravintolapäälliköt Heidi Reiss Pien Brewpubista ja Elina Taimi ravintola Mullikasta, SOK:n valikoimapäällikkö Kari Häsä, kokenut kansainvälinen oluttuomari ja Olutliiton kattojärjestön, European Beer Consumer Unionin hallituksen jäsen André Brunnsberg sekä Perhon Panimon oluentekijä Juha Sinisalo. Tuomariston puheenjohtajana toimi toimittaja Mariaana Nelimarkka.

-Oli mainiota, että saimme poikkeusoloista huolimatta myös ulkomaalaisia tuomarivieraita, jotka paneutuivatkin tehtäväänsä huolella, kommentoi Mariaana Nelimarkka finaalituomarointia. – Koska alkutuomaroinnissa oluet karsitaan pisteiden perusteella, niin finaalissa tuomarit halusivat käydä oluet tarkkaan läpi. Löysimme pitkälti keskustellen yksimielisen näkemyksen siitä, että finaalipöydässä oli erinomainen tyylilajinsa edustaja, joka ansaitsi voiton.

Suomen Paras Olut -tulokset on julkistettu 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtumassa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Kilpailu toteutetaan yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.

Suomen Paras Olut 2020 – Tuloslista

Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 t% (Panimo Honkavuori Oy)

Sarjojen palkitut oluet:

1. Vaalea lager

1.Rock – An allday, everyday Lager (4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy)

2. Märichello (5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy)

3. Karhu 5,3 (5,3 t%, kansainvälinen vaalea lager, Oy Sinebrychoff Ab)

2. Pils

1. Kukko Pils Alkoholiton (0,3 t%, saksalainen pils, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)

2. Bryggeri Pils (4,5 t%, saksalainen pils, Bryggeri Helsinki)

3. Galaxy Pils (5,0 t%, saksalainen pils, Stadin Panimo Oy)

3. Tumma tai värillinen lager

1.KASKI Mustakaura (5,0 t%, schwarzbier, Takatalo & Tompuri Brewery)

2.True Bock (6,5 t%, tumma bock, Mallaskoski Oy)

3.Bock’s Doppelbock (7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner Brewery Oy)

4. Vaalea tai keskitumma ale

1.Lammin Sahti (7,5 t%, sahti, Lammin Sahti Oy)

2.Big Momma (10,4 t%, englantilainen barleywine, Olarin Panimo Oy)

3. Double Doc Emeritus (8,5 t%, brittiläinen vahva ale, Panimo Honkavuori Oy)

5. Amerikkalainen IPA

1. Juiciness (5,5 t%, amerikkalainen ipa, CoolHead Brew)

2. New England IPA (5,5 t%, erikois-ipa – new england ipa, Stadin Panimo Oy)

3. Hopz N the Hood (5,5 t%, amerikkalainen ipa, Olarin Panimo Oy)

6. Stout ja portteri

1. Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, imperial stout, Panimoyhtiö Hiisi Oy)

2. Pyöveli (9,2 t%, imperial stout, Panimoyhtiö TuJu Oy)

3. Laitilan Imperiaali (9,2 t%, imperial stout, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)

7. Vehnäolut

1. Valo vehnäolut (4,5 t%, vehnäolut, Panimo Honkavuori Oy)

2. Dandelion Dreams Witbier (4,9 t%, witbier, RPS Brewing Oy)

3. Heili (6,6 t%, vehnäbock, Panimo Honkavuori Oy)

8. Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

1. Salted Licorice Raspberry Sour (5,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, CoolHead Brew)

2. Is it me you’re looking for? (3,8 t%, sekakäytetty hapanolut, Linden Brewery Oy)

3. Nasty Granny (4,1 t%, berliner weisse, Olarin Panimo Oy)

9. Mausteoluet

1. Prykmestar Savu, vaalea ( 4,5 t%, perinteinen savuolut, Vakka-Suomen Panimo)

2. Prykmestar Savukataja ( 9,0 t%, erikoisuus savuolut, Vakka-Suomen Panimo)

3. Sepän Shavu ( 5,7 t%, savuolut, Fiskarsin Panimo)

10. Muut oluet

1. Cerberos Bourbon BA Imperial Stout (11,8 t%, puussa kypsytetty olut, Mallaskoski Oy)

2. Taiga vahva porter Bourbon (8,0 t%, puussa kypsytetty olut, Panimo Honkavuori Oy)

3. Paljas saari (3,5 t%, gose, Kanavan Panimo Oy)

Näytteillä oleva artikkeli

Tervetuloa seuraamaan Suomen Paras olut –kilpailun voittajien julkistusta Tampereelle!

Suomalainen Olut ry:n järjestämän Suomen Paras Olut –kilpailun tulokset julkistetaan 10.9. alkaen klo 15 Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa.

Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin yli 300 olutta kymmenessä eri oluttyylisarjassa, joista noin 50-henkinen tuomaristo valitsi semifinalistit.  Jokaisesta sarjasta palkitaan paras, jonka lisäksi näistä kansainvälinen tuomaristo on valinnut Suomen Parhaan Oluen 2020.

Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot.

Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimoliitto sekä kannattajana Olutliitto.

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Kilpailu toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.

Kaikki 66 semifinalistiolutta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-2020-semifinalistit-julki

Tervetuloa kaikki oluenystävät!

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen Paras Olut 2020 semifinalistit julki!

Suomen Paras Olut –kilpailun semifinalistit on valittu. Semifinalistit valittiin yli kolmensadan oluen joukosta 5-6.8. noin 40 oluttuomarin voimin. Tuomaristossa istui niin oluttoimittajia, oluen ammattimyyjiä kuin oluen harrastajiakin, koska tuomariston haluttiin edustavan laajasti suomalaista olutmakua. Oluita arviomassa oli myös kansainvälisiä tuomareita.

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita arvioiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa ovat mukana Pienpanimoliitto, Panimoliitto sekä Olutliitto. Suomen Paras Olut –kisaa oli mukana järjestämässä useita alan ammattilaisia sekä iso määrä talkoolaisia.

Suomen Paras Olut 2020 -tuomaristo
SPO -tekijöitä

– Koronasta huolimatta kilpailuun osallistui iso määrä suomalaisia panimoita isoista pieniin ja yli 300 olutta. Onhan kilpailun voitto panimoille myyntietu sekä lämmittävä arvostus panimon työstä, kertoo kilpailua järjestävän Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä.  – Olen ollut mukana järjestämässä kilpailua alusta asti koko kymmenen vuoden ajan ja on ollut ilahduttavaa nähdä, miten oluiden määrä on noussut vuosien varrella ja miten panimot ovat ottaneet kilpailuvoiton osaksi markkinointiansa.

Matti Heikkilä

Suomen Paras Olut –kilpailun oluet oli jaettu kymmeneen sarjaan. Nyt julkistetaan kaikki semifinaaliin päässeet. Näistä oluista valitaan sarjavoittajat sekä koko kilpailun voittaja, Suomen Paras Olut 2020. 

– Kilpailun käytännön järjestämisessä on mukana iso määrä ammattilaisia ja talkoolaisia, mitä ilman ei kilpailu onnistuisi, kertoo kilpailujohtaja Kari Likovuori. – Tänä vuonna jouduimme myös hieman muuttamaan tuomarointikäytäntöjä koronan takia, että saimme varmistettua tuomariston turvallisuuden.

Kari Likovuori

Koko Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alkupuolella tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.

Katso kaikki Suomen Paras Olut 2020 -semifinalistit tästä (aakkosjärjestys):


American IPA 5,2 t% (Pyynikin käsityöläispanimo Oy )
Baltic Porter 10,0 t% (Mallaskuun Panimo Oy)
Big Momma 10,4 t% (Olarin Panimo Oy)
Bock’s Doppelbock 7,5 t% (Bock’s Corner Brewery Oy)
Bock’s Dunkel 4,9 t% (Bock’s Corner Brewery Oy)
Bryggeri Pils 4,5 t% (Bryggeri Helsinki)
Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 t% (Mallaskosken Panimo)
Chinook IPA 5,5 t% (Maku Brewing)
Dandelion Dreams Witbier 4,9% 4,9 t% (RPS Brewing Oy)
Daring Daughter Brut Lager 5,5 % 0,5L tlk 5,5 t% (Olvi Oyj)
Double Doc Emeritus 8,5 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Finny Tinny 5,5 t% (Fat Lizard Brewing Company Oy)
Galaxy Pils 5,0 t% (Stadin Panimo Oy)
Heili 6,6 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Hopz N the Hood 5,5 t% (Olarin Panimo Oy)
Humulus Lupus Double IPA 9,0 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy)
Hyöky Helles Lager 5,2 t% (Sonnisaari panimo Oy)
Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy)
Irish Coffee Stout 5,3 t% (Iso-Kallan Panimo Oy)
Is it me you’re looking for? 3,8 t% (Linden Brewery Oy)
Juiciness 5,5 t% (CoolHead Brew)
Kanavan Panimo X Bönthöö bönthöö: Paljas saari 3,5 t% (Kanavan Panimo)
Käre Forestfinnish Wheat Beer 5,5 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy)
Karhu 5,3 5,3 t% (Oy Sinebrychoff Ab)
Karhu Vehnäolut 5,0 t% (Oy Sinebrychoff Ab)
KASKI Mustakaura 5,0 t% (Takatalo ja Tompuri Oy)
KASKI Savubock 6,5 t% (Takatalo ja Tompuri Oy)
Keisari Elowehnä 4,7 t% (Nokian Panimo Oy)
KOFF 4,6 4,6 t% (Oy Sinebrychoff Ab)
Kukko Pils 4,5 t% (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
Kukko Pils alkoholiton 0,3 t% (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
Laiskajaakko Luomu 4,5 t% (Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy)
Laitilan Imperiaali 9,2 t% (Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
Lammin Sahti 7,5 t% (Lammin Sahti Oy)
Lapland Pilsner 5,2 t% (Tornion Panimo Oy)
Lemon Liquorice Sour 5,0 t% (CoolHead Brew)
Lesoilu pullakahvi stout 10,0 t% (Panimoyhtiö TuJu Oy)
Linden Hefe 5,2 t% (Linden Brewery Oy)
Maku Brewing IPA 7,3 t% (Maku Brewing)
Märichello 5,2 t% (Olarin Panimo Oy)
Mosaic APA 4,5 t% (Maku Brewing)
Nasty Granny 4,1 t% (Olarin Panimo Oy)
New England Apricot IPA 5,5 t% (Stadin Panimo Oy)
New England IPA 5,5 t% (Stadin Panimo Oy)
Onnenpekka Pils 4,5 t% (Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy)
Plevnan Bock 6,6 t% (Koskipanimo Oy)
Prykmestar Savu 5,5 t% (Vakka-Suomen Panimo Oy)
Prykmestar Savu, vaalea 4,5 t% (Vakka-Suomen Panimo Oy)
Prykmestar Savukataja 9,0 t% (Vakka-Suomen Panimo Oy)
Pyöveli 9,2 t% (Panimoyhtiö TuJu Oy)
Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t% (Panimoyhtiö Hiisi Oy)
Riviera 6,5 t% (Kakola Brewing Company Oy)
Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t% (RPS Brewing Oy)
Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t% (CoolHead Brew)
Samé Hazy Pale Ale 5,5 t% (Sonnisaari panimo Oy)
Sepän Shavu 5,7 t% (Fiskarsin Panimo)
Sonnisaari Lemones 3,5 t% (Sonnisaari panimo Oy)
Steam Beer Lager 5,0 t% (Kotka Steam Brewery Oy)
Taiga vahva porter Bourbon 8,0 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Three Musketeers 5,5 t% (Linden Brewery Oy)
True Bock 6,5 t% (Mallaskosken Panimo)
Tuco 7,0 t% (Iso-Kallan Panimo Oy)
Tumma Heili 4,3 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Valo vehnäolut 4,5 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Waahto Brewery Kahvi Stout 7,4 t% (Waahto Brewery Oy)
Waahto Brewery Savu Ale 5,0 t% (Waahto Brewery Oy) Äkäsen eukon hieno lagerolut 4,1 t% (Panimo Honkavuori Oy)

www.suomenparasolut.fi/

www.olutliitto.fi

Näytteillä oleva artikkeli

Panimo – muista ilmoittaa oluesi Suomen Paras Olut -kilpailuun!

Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun ilmoittautuminen on avoinna. Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.


Suomen Paras Olut 10-vuotis- juhlavuoden kilpailuun ilmoittaudutaan kymmenessä eri sarjassa;

1. Vaalea lager

2. Pils

3. Tumma tai värillinen lager

4. Vaalea tai keskitumma ale

5. Amerikkalainen IPA

6. Stout ja portteri

7. Vehnäolut

8. Hedelmä-, marja- ja hapanoluet

9. Mausteoluet

10. Muut oluet

Katso tarkemmat kuvaukset kilpailusarjoista!

Tuotteiden ilmoittamisen takaraja on 10.7.2020.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomarointi järjestetään tänä vuonna Ravintolakoulu Perhon tiloissa 5-7.8.

Varastointi- ja anniskelurajoitusten takia kilpailuun ei oteta kuin vähittäismyyntipakattuja tuotteita eli pulloja ja tölkkejä.

Tarkemmat käytännön ohjeet ja päivämäärät käyvät ilmi
kilpailun panimoille suunnatulta verkkosivuilta.

Lue myös kilpailun säännöt.

Tärkeitä päivämääriä panimoille:

1.4.2020Kilpailun ilmoittautuminen alkaa
10.7.2020 klo 18.00Tuotteiden ilmoittaminen päättyy
20-24.7.2020Panimoiden toimintaohje lähetetään
3.-4.8.2020 klo 9-16Tuotteiden toimitus, tarkempi ohje alla

Kilpailuun osallistuvat oluet ilmoitetaan erillisessä
kilpailuportaalissa, jonne panimo tarvitsee käyttäjätunnuksen.
Ohjeet portaalin käytön aloittamiseen on kuvattu kilpailun
verkkosivulla. HUOM! Portaalin käyttöliittymää on muutettu viimevuotisesta, jos törmäätte ohjelmointivirheisiin ilmoittakaa niistä kilpailujohtaja Kari Likovuorelle sähköpostilla.

Katso lisää kilpailusta!

Näytteillä oleva artikkeli

Hae Suomen Paras Olut -kilpailun tuomariksi!

Panimoliiton, Pienpanimoliiton ja Olutliiton järjestämän Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun tuomarihaku on avoinna.

Kilpailun tuomarointi järjestetään Helsingissä, Ravintolakoulu Perhon tiloissa elokuun alussa, 5-7.8.

Tarkemmat käytännön ohjeet käyvät ilmi kilpailun verkkosivuilta, tuomareille suunnatusta osiosta:

https://www.suomenparasolut.fi/tuomarit

LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.

Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.

Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.

Tuomariksi hakemisen takaraja on 17.7.2020.

Lisää kilpailusta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-kilpailu-juhlii-10-vuotistaivaltaan/

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen Paras olut –kilpailu juhlii 10-vuotistaivaltaan!

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.

-Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 40 panimoa suurista pieniin ja niiltä osallistui kilpailuun yhteensä melkein kolmesataa olutta. Oluet kilpailivat 11:ssa eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Tuomaristossa nähdään tänäkin vuonna useita oluttuomareita ja oluttoimittajia ja kiinnostus kilpailuun on noussut joka vuosi. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroidaan kymmenessä eri sarjassa.

Matti Heikkilä

Panimoiden ilmoittautuminen kilpailuun päättyy heinäkuun alussa. – Toivomme laajaa osallistumista sekä pieniltä että suurilta panimoilta, onhan kilpailun voitto myös panimolle kilpailuetu, lisää Heikkilä. – Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pullotettu tai tölkitetyt, vakiovalikoimassa olevat oluet, johtuen siitä että kilpailu järjestetään hieman eri lailla kuin yleensä.

Suomen Paras Olut -kilpailussa tehdään myös muita erityisjärjestelyitä vallitsevan tilanteen takia. Kilpailu pidetään ravintola Perhon tiloissa elokuun alussa, jolloin Perho on suljettu. – Huolehdimme tietysti huolellisesti tuomareiden maisteluhygieniasta ammattitaitoisen kilpailujoukkomme kanssa, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa on useita tiloja, joita voimme hyödyntää tuomaroinnissa, niin että kaikki menee turvallisesti.

Kari Likovuori

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen. – Nyt jos koskaan tarvitsemme positiivisia olutuutisia ja kilpailut kiinnostavat oluenystäviä, joten olemme innolla järjestämässä kilpailua tänäkin vuonna, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Oluiden Ilmoittaminen 3.7. mennessä: https://www.vaahtokukka.fi/main.php

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.

http://www.suomenparasolut.fi/

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton vastine EHYT ry:n tiedotteeseen pienpanimoiden etämyynnistä

Olutliitto katsoo, että Ehkäisevä Päihdetyö ry eli EHYT:n argumentit eivät perustele pienpanimoiden etämyynnin kieltoa. Huomiotta on jäänyt useita tekijöitä:

  1. Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
  2. Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
  3. Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.

– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista.  Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.

Olutliitto on tukenut sekä Pienpanimoliiton lakiehdotusta että kansanedustaja Jari Myllykosken(vas) lakialoitetta pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi. Pienpanimoiden etämyynnistä on kerrottu päätettävän toukokuun aikana.

Myös Pienpanimoliitto on antanut vastineensa EHYT:n tiedotteeseen.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto vaatii luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin!

Olutliitto peräänkuuluttaa hallituksen luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin. Nyt kun alkoholilakia ollaan avaamassa keskusteltaessa ravintoloiden anniskeluaikojen väliaikaisesta muuttamisesta, Olutliitto katsoo, että hallituksen tulisi luottaa ravintola- alan toimijoihin mietittäessä ravintoloiden aukioloaikoja. Koska alkoholilaki avataan, Olutliiton mielestä nyt tulisi myös päättää ravintoloita auttavasta mietojen alkoholijuomien ulosmyynnistä ja pienpanimoiden etämyynnistä, koska nämä asiat ovat olennaisia monipuolisen olutkulttuurin säilymiseen.

  • Olutliitto haluaa säilyttää monipuolisen olutkulttuurin Suomessa, koska se on oluenkuluttajan etu. Haluamme että jäsenseurojemme kokoontumispaikat eli ravintolat säilyvät ja siksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen klo 18:sta tai 21:teen tarkoittaa monen olutravintolan ovien suljettuna pysymistä, ehkä lopullisesti, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Meistä ravintola- alan toimijoihin pitäisi luottaa ja kuunnella mitä mieltä he ovat anniskeluajoista ja muista asiakkaiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Suomalaiset ravintola-ammattilaiset osaavat pitää ravintolat puhtaana ja hygieenisinä, siihen heillä on pitkä kokemus ja meillä hyvä lainsäädäntö turvana. Myös suomalaisiin oluenkuluttajiin tulisi luottaa. Jos ihmiset osaavat käyttäytyä turvallisesti muualla, he myös osaavat sen terasseilla ja ravintoloissa.
  • Mietojen alkoholijuomien ulosmyynnin salliminen on yksi, valtiolle täysin ilmainen tapa auttaa ravintoloita juuri nyt, Lehtinen jatkaa.  -Samoin pienpanimoiden etämyynnin salliminen ei maksa mitään mutta auttaisi pienpanimoita säilymään vallitsevan tilanteen yli.  Nämä molemmat parannukset olisi helppo toteuttaa nyt kun alkoholilaki avataan joka tapauksessa.

Olutliitto katsoo, että ravintolat voisivat itse päättää omasta aukioloajastaan ja anniskelustaan klo 24 asti, koska ravintola-puolella on paras ammattitaito arvioida omaa anniskelua ja aukioloa.

Olutliitto vaatii, että osana alkoholilain avausta otetaan käsittelyyn pienpanimoiden etämyynti ja ravintoloiden mietojen alkoholijuomien ulosmyynti.  Olutliitto perustelee vaatimustaan sillä että, suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti(katso tästä miksi tämä ei ole mahdollista).

Ravintoloiden ulosmyynnin sallimista mietojen alkoholijuomien osalta Olutliitto perustelee sillä, että näin ruokaravintolat voivat laajentaa tarjontaansa yhdistämällä ruuan ja siihen sopivan juoman myymällä kokonaisuutta ulos. Juomapainotteisille ravintoloille tämä antaisi mahdollisuuden myydä nykyistä valikoimaansa kuluttajille mietojen alkoholijuomien osalta ja tämä saattaisi helpottaa varsinkin laajan valikoiman olutravintoloita.

Olutliitto tukee ravintola-alan #LUOTTAMUS23 –kampanjaa, missä päättäjät halutaan saada kuulemaan ravintola-alaa ja luottamaan sen ammattitaitoon.

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää myös jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken lakiehdotusta etämyynnin sallimisesta pienpanimoille!

Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken (vas) ehdottamaa lakiehdotusta väliaikaisesta muutoksesta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Olutliitto on ottanut yhteyttä kaikkiin kansanedustajiin sekä avustajiin ja kehoittanut allekirjoittamaan lakiesityksen.

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Lakialoitteessa esitetään, että alle 15 000 000 litraa kalenterivuoden aikana olutta tuottaville tuotantolaitoksille eli pienpanimoille myönnetään tuottamiensa alkoholijuomien etämyyntioikeus väliaikaisesti 31.12.2020 asti lisäämällä alkoholilakiin (1102/2017) uusi 35 a §.

Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti.

Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen säilymistä.

Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto tukee Pienpanimoliiton ehdottamaa lakimuutosta: Oluen etämyynti sallittava!

Olutliitto tukee Pienpanimoliiton ehdottamaa väliaikaista muutosta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun.

Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti.

Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen säilymistä.

Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.

Katso Pienpanimoliiton tiedote.

Katso Pienpanimoliiton muutoslakiesitys alkoholilakiin.

Lisätietoja:

Olutliitto puheenjohtaja Anikó Lehtinen, 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Etäyhteys- ja virtuaalikokoontumisvinkkejä olutseuroille korona-aikaan

Tähän haastavaan aikaan on tärkeä huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin vaikka ihmisten fyysistä tapaamista täytyy välttää. Nin myös yksi olutseurojen yksi perustoimintaperiaate, yhdessä oluen nauttiminen, on nyt vallitsevaan epidemia-aikaan on kielletty. Olutliitto kokosikin siksi seuroilleen avuksi pienen paketin miten toimintaa voi pitää yllä ja kehittää, vaikka fyysiset kokoontumiset on kielletty. 

Etätapaamiset:

-Monet yhteisöt käyttävät erilaisia nettialustoja kokoontumiseensa. Ilmaisia virtuaalitapaamisiin tarkoitettuja alustoja ovat esimerkiksi Google Hangouts, Skype, Discord, Zoom tai monissa työpaikoissa käytetty Teams. Näihin kaikkiin tarvitaan koollekutsuja, joka lähettää tapaamislinkin muille. Huomaa, että eri alustoilla on hieman erilaisia rajoitteita ilmaisversioissa. Google Hangouts on ehkä ilmaisversioltaan suositeltavin, tosin siihen pitää luoda yhteisötili(https://www.google.com/nonprofits/offerings/apps-for-nonprofits/). Maksullinen versio Zoomista on erittäin käyttökelpoinen myös.

-Nämä kaikki alustat toimivat hyvin etätapaamisen järjestämiseen niin virallisen kokouksen pitämisessä kuin vapaamuotoisten etäoluiden juomisessa. 

-Vapaamuotoiseen tapaamiseen kannattaa varata jokaiselle aika esitellä vaikka oma olut tai muu olueen liittyvä asia tai vaikka omat hassut hatut, niin saa aikaan myös ohjelmaa spontaanin keskustelun lisäksi. 

– Jäsenseura voi järjestää myös jäsenilleen oman virtuaalitastingin, jossa yksi tai kaksi seuran jäsentä vastaavat itse tastingista ohjatusta. Tastingista voi tuttuun tapaan luoda oman yksityisen Facebook-tapaamisen, johon jäsenet voivat ilmoittautua jäsenkirjeen, Facebookin tai Whatsupin kautta. Oluet ja niihin mahdollisesti varatut ruokapalat voi ilmoittaa etukäteen, jolloin kaikki voivat hankkia ne ennen tastingia. Tastingissa kannattaa kertoa oluista ja ruuista ohjatusti, jonka jälkeen voi varata aikaa vapaalle keskustelulle.

– Etätapaamissa voi järjestää myös muuta ohjelmaa, vaikka pubivisan (kuka vastaa ensin oikein, lähettämällä vastaukset pitäjälle yksityisesti chatissa tai käyttämällä www.kahoot.it/ -sovellusta), miniolutluennon jostain aiheesta tai vaikka yhteislaulua!

– Etätapaamisissa on hyvä huomioida, että hauskinta on, kun kaikilla on video päällä, jolloin tapaamiseen tulee välitön ”live”-fiilis.  Etätapaamisissa kannattaa keskustella sekä mikrofonin että chatin kautta, ettei tapaaminen mene huutamiseksi. Parin harjoittelun jälkeen se sujuu kyllä hyvin. Hyvät laitteet tietysti parantavat kokemusta sekä sovittu keskustelun moderoija.

– Etätapaamisia voi sopia aina tiettyyn aikaan tapahtuvaksi, vaikka joka perjantain etäafterworkit, jolloin siitä tulee pikkuhiljaa odotettu tuokio. Näitä ”etäolusteluita” voi pitää myös pienemmällä porukalla tarpeen mukaan aika spontaanistikin, samalla lailla kuin oluillekin mennään.

Keskusteluryhmien aktivoituminen:

-Facebook ja Whatsup ovat hyviä keskustelualustoja toiminnan aktiivisena pitämiselle.

-Jäsenseurojen jäseniä voi myös aktivoida sopimalla tietty keskusteluaika Facebookissa tai Whatsupissa, jolloin mukaan voi varata vaikka olutta, josta voi lähetellä kuviakin.

– Keskusteluissa kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikki eivät välttämättä halua saada koko ajan viestejä (Whatsup), vaikkakin toki ryhmän voi hiljentää.

Virtuaalibaarit:

-Jäsenseura voi tavata myös erilaisissa virtuaalibaareissa, kuten www.digibaari.com tai CAMRA:n perustama www.theredonlion.co.uk.

– Näissä baareissa voi virtuaalisesti istua samoissa pöydissä juttelemassa, tosin pöytäpaikkamäärä saattaa olla rajattu.

– Voit käyttää virtuaalibaarin apuna myös sisäistä Zoomia tai Google Hangsoutia keskustelussa.

Olutliiton tapaamiset:

-Olutliitto pitää omia vapaamuotoisia etäjäsentapaamisia joka perjantai klo 21 lähtien. Linkki tapahtumaan tulee aina Olutliiton Facebook-sivulle.

-Olutliitto on mukana European Consumer Unionin viikottaisessa kippistelyssä perjantaisin klo 22. Varaa mukaan olutta ja liity kippistelemään! Linkki ilmestyy joka viikko Olutliiton Facebook-sivulle.

Muu yhdessäolo:

-Monet panimot tai muut oluttoimijat järjestävät virtuaalisia panimokierroksia tai tastingeja. Niihin voi myös osallistua ohjatusti tai vaikka pyytää omaa panimokierrosta ostaen etukäteen paikallisen panimon oluita niin että panimon väki esittelee ne olutseuralle virtuaalikierroksella. Tästä kannattaa kysyä panimolta suoraan! Voit liittyä myös Suomen Olutharrastajat-Facebookryhmään, jossa listataan näitä virtuaalisia tapahtumia.

-Virtuaalisia panimokierroksia löytyy myös kansainvälisiltä panimoilta ja niihin voi osallistua samaan aikaan avaten samalla Zoom- tai muun yksityisen yhteyden. Näin voi käydä kierroksella ”yhdessä”.

Nämä vinkit on koottu Olutliiton jäsenseurojen kanssa yhteistyössä, kiitos kaikille aktiivisille jäsenseuralaisille!

Lisää vinkkejä voi laittaa puheenjohtaja@olutliitto.fi

Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syksyyn!

Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun.

Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.

Lue TÄSTÄ lisää Valtakunnallisesta Kotiolutkilpailusta, sen säännöistä ja olutkategorioista!

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto: Olutala tarvitsee nyt valtion ja oluenystävien tukea

Koronavirus koskettaa olutyrittäjiä terveysriskien lisäksi myös taloudellisella ahdingolla. Vallitsevan kriisitilanteen takia moni suomalainen panimo ja olutalan yrittäjä kärsii korvaamattomia vahinkoja ja myynnin menetyksiä niin, että niiden toiminta vaarantuu tai jopa loppuu. Usealle suomalaiselle panimolle välttämätön myyntikanava eli ravintolatoiminta on pysähdyksissä, panimoravintolat saattavat joutua laittamaan asiakaskadossa kiinni, kaikki oluttapahtumat on peruttu ja varsinkin työreittien varrella olevien olutkauppojen myynti on vähentynyt hälyttävästi. Panimot suuntaavat myynnin päivittäistavarakauppaan, jossa taas henkilökunnan ja kuljetusvajeiden takia joudutaan vähentämään tuotenimikkeitä lisäämisen sijaan.

Nämä kaikki aiheuttavat suomalaisissa panimoissa, oluen maahantuontiyrityksissä, olutkaupoissa ja ravintoloissa tilanteen, joka tulee johtamaan monen yrittäjän toiminnan loppumiseen, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto, joka edustaa suomalaisia oluenkuluttajia, näkee että vallitseva tilanne ajaa suomalaiset olutalan yrittäjät ahdinkoon ja näin vaikuttaa negatiivisesti suomalaisen olutkulttuurin moninaisuuteen ja kaventaa olutvalikoimaa. Olutala työllistää väillisesti yli 25 000 ihmistä ja suuri osa näistä työpaikoista on vaarassa, lomautusten ollen jo alan arkipäivää.  Vallitsevasta tilanteesta kärsivät kaikki olutalan toimijat, mutta vaikeimmin se osuu paikallisiin, pieniin toimijoihin.

Olutliitto vaatii, että hallitus tekee konkreettisia tukitoimia panimoiden, ravintoloiden ja muiden olutyrittäjien tilanteen parantamiseen kriisiaikana, ennen kuin on liian myöhäistä. Tukitoimet ovat:

  • Arvolisäveron takaisinmaksu tai maksun siirtäminen myöhemmäksi, jolloin sitä voisi hyödyntää liiketalouden pyörittämiseen.
  • Henkilökunnan lomautusten tukeminen valtion puolelta irtisanomisten välttämiseksi (nk. Tanskan malli: Valtio maksaa 2/4 kriisin takia irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden palkoista).
  • Lisää korotonta maksuaikaa veroihin, jolloin taloudellisia resursseja säästyy toiminnan pyörittämiseksi tai palkanmaksuun.
  • Alkoholiveron alennus, joka osaltaan auttaa hintapisteen muodostuksessa.
  • Suomalaisten panimoiden verkkokaupan salliminen ja oluen kotiinkuljetus panimo- tai olutkaupan yrittäjältä edes väliaikaisesti, koska tämä voi usealle pienpanimolle tai olutyrittäjille ainoa myyntikanava, joka pitää yrityksen pinnalla tässä tilanteessa.
  • Oluen myyminen ravintoloiden ruokakuljetusten mukaan.
  • Ravintolan ulosmyyntioikeuden säilyttäminen vaikka ravintolat menisivät kiinni.
  • Valtion tuki vuokranantajille, että toiminta olisi mahdollista sulkea väliaikaisesti ilman kiinteitä kuluja.

Lisäksi Olutliitto vetoaa kuluttajiin ja olutystäviin. Panimoita, maahantuojia, ravintoloita ja kaiken kokoisia olutkauppoja voi auttaa ostamalla lahjakortteja ja tuotteita mahdollisuuksia mukaan, jakamalla Olutliiton ja oluttoimijoiden sanomaa omissa sosiaalisen median kanavissa, suosimalla paikallista, ja ostamalla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oluita eri toimijoilta.  

Olutliitto tukee myös Panimoliiton ja Pienpanimoliiton sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n kannanottoja tilanteen parantamiseen.

Lisätietoja:

Olutliitto puheenjohtaja Anikó Lehtinen, 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

www.olutliitto.fi

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto olutelinkeinon puolesta

Olutliitto haluaa muistuttaa, että koronavirus vaikuttaa terveyden lisäksi myös huomattavasti elinkeinoihin. Oluttapahtumat ovat keväältä siirretty tai peruttu ja monet olutravintolat ovat tyhjillään.

Olutliitto tahtoo muistuttaa suomalaisen olutkulttuurin monimuotoisuuden säilymisen takia, että nyt kannattaa tukea paikallisia panimoita ja olutyrittäjiä, että turvataan heidän elinkeinonsa säilyminen. Muutenkin, valitsemalla paikallisten olutyritysten tuotteita ja palveluita pidämme yrityksiä pystyssä ja säilytämme olutalan työpaikkoja.

Muistakaa myös kättelyn ja halailun sijaan kilistää olutlasilla!

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto tänään 20 vuotta!

Suomalaisten olutseurojen ja oluenkuluttajien edunvalvoja Olutliitto täyttää tänään 3.3.2020 20 vuotta. Olutliiton tehtävänä on ollut alusta asti puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.

Olutliiton perustamiskokous pidettiin 3.3.2000 Turussa, Panimoravintola Koulussa. Liittoa oli perustamassa joukko suomalaisia olutseuroja; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry ja Mallassauna ry. 

Lainaus liiton perustamiskokouksen yhteydessä julkaistusta tiedotteesta: ”Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto. Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU). Nämä olivat taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa liiton perustamiskokouksessa vuonna 2000:

  • Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari. Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”
  • Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-, harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin. Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin.”

Suomalainen olutkulttuuri oli kaksikymmentä vuotta sitten hieman eri tolalla; keskiolutta myytiin vielä pullomonipakkauksissa kaupasta, suomalaisten pienpanimoiden määrä oli parisenkymmentä ja tuontioluidenkin valikoima pienempi.  Silti innokkuus oluen nautiskeluun ja olutkulttuuriin olutseurojen parissa oli samaa kuin nykyäänkin ja oluella suuri kulttuurinen rooli suomalaisten juomatottumuksissa.

Kahdenkymmenen vuoden aikana paljon on muuttunut. Olutliitto on ollut mukana muutoksessa, ottaen kantaa alkoholilain muutokseen, oluen verotukseen, verkkokauppaan, päivittäistavarakaupparajaan ja muihin ajankohtaisiin olutpoliittisiin kysymyksiin.

Olutliitto on ottanut järjestääkseen Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun ja ollut mukana perustamassa suomalaisille panimoille tarkoitettua Suomen Paras Olut –kilpailua, missä edelleen liitto vaikuttaa vahvasti. Olutliitto on nimennyt vuodesta 2004 Hyvän Tuomaan, tahon tai henkilön, joka on vaikuttanut positiivisesti olutkulttuurin kehitykseen ja valinnut Pahan Nuutin, joka taas on haitannut oluenkuluttajien etuja tavalla tai toisella.

Olutliitto on ottanut kantaa niin mediassa kuin ministeriöissä oluenkuluttajien ja jäsenseurojen edun puolesta ja vaikuttanut myös Euroopan laajuisesti kattojärjestössään European Beer Consumer Unionissa. Olutliitto on toiminut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa parantaakseen oluenkuluttajien oikeuksia ja ajaakseen olutkulttuurin kehittämistä.

Olutliitto on pyrkinyt tiedottamaan toiminnastaan ja toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä myös jäsenseurojensa kanssa.

Olutliiton isännöimä ja EBCU:n hallituksen jäsenen, Olutliitto-aktiivi André Brunnsbergin järjestämän Valtakunnallisen kotiolutkilpailun palkintojenjaossa 2019.

Olutliiton perustavoitteet ovat säilyneet kutakuinkin samoina perustamisesta lähtien:

  • Olutliitto varjelee ja ylläpitää monipuolista olutkulttuuria arvostamalla perinteisiä, kansallisia ja paikallisia panimoita sekä perinteisiä oluita ja niiden valmistustaitoja.
  • Olutliitto kannattaa ja tukee panimoita, jotka tuottavat korkealaatuisia oluita, erityisesti panimoita jotka tuottavat oluita perinteisin menetelmin sopusoinnussa kansallisesti ja alueellisesti vakiintuneiden olutlaatujen kanssa.
  • Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edesauttavat oluenvalmistuksen säilymistä monimuotoisena.
  • Olutliitto ajaa oluelle tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.
  • Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka rikastuttavat oluen tarjontaa, myyntiä tai anniskelua Suomessa.
  • Olutliitto edustaa oluenystäviä ja muita oluenkuluttajia oluiden ja oluenpanon valinnanvapauden, laadun ja arvon säilymisen puolesta.
Olutliitto juhlimassa tamperelaisten jäsenseurojen kanssa Salhojankadun pubin 50-vuotisjuhlassa.

Olutliitto katsoo tulevaisuuteen valoisana mutta realistisesti. – Olutkulttuuri elää tietyllä tavalla nyt kukoistustaan, kun katsotaan olutvalikoimaa ja suomalaisten pienpanimoiden määrää, mutta paljon on yhä tehtävissä oluen hyväksi, sanoo Olutliiton nykyinen puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Ajamme tärkeimpänä alkoholiveron laskua, mutta myös oluen myymistä alkoholiprosentista riippumatta vähittäiskaupassa ja oluen alv:n laskemista ruuan tasolle ravintoloissa. Haluamme myös oluen verkkokaupan sallimista ja kevennyksiä panimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyyn ja valvontaan.  Jäsenseurat ovat meille tärkeitä, kehitämme toimintaamme koko ajan myös heidän suuntaansa.

Olutliitto juhlii 20-vuotispäiväänsä syksyllä perustamisravintolassaan Panimoravintola Koulussa ja julkaisee myöhemmin tänä vuonna Olutliiton Juhlajulkaisun.

Olutliiton puheenjohtajat:
Jyrki Otila 2000- 2002
Olli Hakkarainen 2002-2005
Jussi Lähde 2005-2007
Pekka Kantanen 2007-2009
Jari Vaara 2009-2014 Heikki Kähkönen 2014-2017
Anikó Lehtinen 2017 –

Olutliiton nykyisiä hallituksen jäseniä perustamispaikassa, Panimoravintola Koulussa.

Lue Heino Tiilikaisen koostama Olutliiton lyhyt historia ja katso Olutliiton ensimmäinen lehdistötiedote!

Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu 2020

Olutliiton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu alkaa taas!

HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

Kotioluentekijöillä on taas mahdollisuus osallistua vuosittaiseen, Olutliiton isännöimään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa. 

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.

Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). Olutvuosi viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. www.olutliitto.fi


Kilpailun sponsorit

Tiedot Valtakunnallinen Kotiolutkilpailun osallistujille

HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

  • Ilmoittautuminen viimeistään su 27.9., mielellään aiemminkin, jos tiedät osallistuvansa
    • Ilmoittautuminen (ilmoita mielellään myös kotikunta ja puhelinnumero): kotiolut2020@olutliitto.fi
    • Ilmoittautumisen yhteydessä on valittava sarja ja oluttyyppi, jonka mukaisesti näyte pitää arvostella. Reseptin toimittaminen ei ole pakollista.
    • Kilpailuolutnäytteiden toimituksesta sovitaan kilpailutoimitsijan kanssa. Näytteet voi myös toimittaa Panimonurkan noutovarastoon.
  • Näytteiden toimitus viimeistään su 27.9. (ellei toisin sovittu)
    • Olutta otetaan arvosteltavaksi 0,33-1,0l astioissa (mielellään lasipulloissa) ja niitä tarvitaan kolme jokaisesta olutnäytteestä. Pullojen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia. Pulloissa ei saa olla etikettejä.
    • Jokaiseen pulloon kilpailija merkitsee esim. maalarinteipillä ja tussilla ilmoittautumisessa saadun numerokoodin. Numerokoodi koostuu oluttyylistä sekä näytenumerosta, esim. ”10A – 3023” (tässä esimerkissä olisi kyse 10A German Weissbier – näytenumero 3023, eka ”3” tarkoittaa sarjaa 3. Belgialaiset ja vehnäoluet). Numerokoodin saa myös mielellään merkata korkkiin.
  • Kilpailun tulokset ilmoitetaan palkintotilaisuudessa, joka järjestetään Helsingissä kesän aikana, arviot lähetetään sähköpostitse kullekin kilpailijalle lokakuun mennessä.

Yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen saa totta kai olla yhteydessä, jos on mitä vaan kysyttävää kilpailuun liittyen.


Arvosteltavat olutnäytteet

Arvosteltaviksi tarkoitetut olutnäytteet toimitetaan kilpailun toimitsijoiden kanssa sovittuun paikkaan. Kilpailijan on pidettävä huolta siitä, että näytteet on pakattu kestämään kuljetusta. Kilpailun järjestäjä ei vastaa kuljetuksessa rikkoutuneista, pilaantuneista, tai kadonneista näytteistä.

Arvostelu

Kilpailuun lähetettävät oluet arvostellaan sen mukaan, miten ne sopivat ilmoitettuun oluttyyppiin sekä kuinka onnistuneita ne ovat. Valmistusmenetelmä ei vaikuta arvosteluun. Arvostelu suoritetaan sokkomaisteluna, eivätkä tuomarit tiedä kenen olut kulloinkin on arvosteltavana. Tuomareille kerrotaan kustakin oluesta ainoastaan kilpailijan ilmoittama oluttyyppi sekä mahdolliset raaka-aineet, muita tietoja ei paljasteta tuomareille ennen arviointia.

Tuomarit arvioivat jokaisen oluen pareittain käyttäen BJCP Beer Scoresheetiä sekä pisteyttävät oluet 0-50 pisteen skaalalla. Tuomariparin pitää olla viiden pisteen tarkkuudella yksimielisiä, muuten pyydetään vielä kolmannen tuomarin mielipidettä. Tuomariparin valitsemat kategorian parhaat oluet menevät jatkoon, jonka jälkeen koko tuomaristo laittaa ne paremmuusjärjestykseen.

Tuomarina toimiva henkilö ei saa osallistua sarjaan, jossa tuomaroi. Tuomaristossa on tyypillisesti olutalan ammattilaisia, kokeneita kotipanijoita sekä olutharrastajia tai –toimittajia. Tuomareita ei ole mahdollista nimetä kuukausia etukäteen.

Kilpailijalla on mahdollisuus saada yhteenveto tuomareiden kommenteista omista oluistaan.

Palkinnot

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan kolme parasta olutta. Sen lisäksi vuoden kotipanijalle sekä joka sarjan voittajille on luvassa palkintoja kilpailun sponsoreilta.

Sarjat

Alla on lueteltu kilpailuun kuuluvat kuusi sarjaa sekä niihin kuuluvat BJCP-oluttyylit. Oluen valmistukseen voi käyttää maltaita, viljaa, uutteita, vettä, humalaa, hiivaa sekä muita yleisesti oluen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Valmistusmenetelmää ei ole rajattu.

Kilpailija voi osallistua usealla saman sarjan alle lukeutuvalla oluella, mutta maksimimäärä eri oluita per kilpailija on neljä (esim. yksi olut lager-sarjassa ja kolme pale ale-sarjassa). Syy tähän uuteen rajaan on viime vuoden iso määrä kilpailuoluita, karsimalla oluitten määrää jää toivottavasti enemmän aikaa arviointiin.

 Mahdollisista mausteista, hedelmistä, jne. reseptissä kannattaa mainita ilmoittautumisessa.

Ohjearvoissa on väriä kuvailtu silmämääräisesti ja katkeruus ilmoitettu IBU -yksikköinä. Näiden määrittäminen on yleensä kotioloissa hankalaa, joten kyseiset kohdat ovat suuntaa-antavia. Arviointi suoritetaan vain ja ainoastaan aistinvaraisesti.

Kilpailun sarjat on Beer Judge Certification Programin mukaisia. Luokkiin viitataan numerolla ja kirjaimella, jotka vastaavat vuoden 2015 tyylikuvauksia: http://bjcp.org/docs/2015_Guidelines_Beer.pdf

Sarja 1: Lager ja lager-muistuttavat tyylit

  • 1A American Light Lager
  • 1B American Lager
  • 1C Cream Ale
  • 2A International Pale Lager
  • 2B International Amber Lager
  • 2C International Dark Lager
  • 3A Czech Pale Lager
  • 3B Czech Premium Pale Lager
  • 3C Czech Amber Lager
  • 3D Czech Dark Lager
  • 4A Munich Helles
  • 4B Festbier
  • 4C Helles Bock
  • 5B Kölsch
  • 5C German Helles Exportbier
  • 5D German Pils
  • 6A Märzen
  • 6B Rauchbier
  • 6C Dunkles Bock
  • 7A Vienna Lager
  • 7B Altbier
  • 7C Kellerbier
  • 8A Munich Dunkel
  • 8B Schwarzbier

Sarja 2: Pale ale

Englantilainen Pale Ale
  • 11A Ordinary Bitter
  • 11B Best Bitter
  • 11C Strong Bitter
Englantilainen Brown Ale
  • 13A Dark Mild
  • 13B British Brown Ale
Irish beer
  • 15A Irish Red ale
Amerikkalainen Pale ale
  • 18A Blonde Ale
  • 18B American Pale Ale
Amerikkalainen Amber ja Brown ale
  • 19A Amberican Amber Ale
  • 19C American Brown Ale
India pale ale
  • 12C English IPA
  • 21A American IPA
  • 21B Specialty IPA: Belgian IPA
  • 21B Specialty IPA: Black IPA
  • 21B Specialty IPA: Brown IPA
  • 21B Specialty IPA: Red IPA
  • 21B Specialty IPA: Rye IPA
  • 21B Specialty IPA: White IPA
  • 21B Specialty IPA: New England IPA
  • 22A Double IPA
Strong British & American ale
  • 17A. British Strong Ale
  • 17B. Old Ale
  • 17C. Wee Heavy
  • 17D. English Barleywine
  • 22B American Strong Ale
  • 22C American Barleywine
  • 22D Wheatwine

Sarja 3: Belgialaiset ja vehnäoluet

German Wheat Beer
  • 10A Weissbier
  • 10B Dunkles Weissbier
  • 10C Weizenbock
Belgian Ale
  • 24A Witbier
  • 24B Belgian Pale Ale
  • 25A Belgian Blond Ale
Strong Belgian Ale
  • 25B Saison
  • 25C Belgian Golden Strong Ale
Trappist Ale
  • 26A Trappist Single
  • 26B Belgian Dubbel
  • 26C Belgian Tripel
  • 26D Belgian Dark Strong Ale

Sarja 4: Stout, Porter ja muut tummat

Tähän sarjaan voi myös lisätä tynnyri- ja tammilastuilla kypsytetyt tummat oluet.

Dark European Lager ja Strong European Beer
  • 8B Schwarzbier
  • 9C Baltic Porter
Brown British Beer
  • 13C English Porter
Irish Beer
  • 15B Irish Stout
  • 15C Irish Extra Stout
Dark British Beer
  • 16A Sweet Stout
  • 16B Oatmeal Stout
  • 16C Tropical Stout
  • 16D Foreign Extra Stout
American Porter and Stout
  • 20A American Porter
  • 20B American Stout
  • 20C Imperial Stout

Sarja 5: Hedelmä, hapan- ja villihiivaoluet

European Sour Ale
  • 23A Berliner Weisse
  • 23B Flanders Red Ale
  • 23C Oud Bruin
  • 23D Lambic
  • 23E Gueuze
  • 23F Fruit Lambic
  • 27 Historical Beer: Gose
  • 27 Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer
  • 23A Berliner Weisse
  • 23B Flanders Red Ale
  • 23C Oud Bruin
  • 23D Lambic
  • 23E Gueuze
  • 23F Fruit Lambic27 Historical Beer: Gose
  • 27 Historical Beer: Lichtenhainer
American Wild Ale
  • 28A Brett Beer
  • 28B Mixed-Fermentation Sour Beer
  • 28C Wild Speciality Beer
Fruit Beer
  • 29A Fruit Beer
  • 29B Fruit and Spice Beer
  • 29C Speciality Fruit Beer

Sarja 6: Muut oluttyylit

Tähän sarjaan voi ilmoittaa kaikki muut BJCP:n viralliset oluttyylit. Oluet arvioidaan mutta ei laiteta paremmuusjärjestykseen.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ei nimitä Pahaa Nuuttia vuonna 2020

Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Näytteillä oleva artikkeli

Hyvä Tuomas -olutpalkinto olutviestijöille!

Vuoden 2019 Hyviksi Tuomaiksi on valittu helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä Mariaana Nelimarkka sekä helsinkiläinen oluttoimittaja ja -harrastaja Jussi Rokka. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain myöntämä kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet ja sen jakaa Olutliitto. Vuoden Hyvä Tuomas palkinto jaettiin nyt 26:nnen kerran.

Mariaana Nelimarkka on helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä, jonka olutharrastus alkoi 1990-luvun alussa ja syveni vuosina, jolloin hän pääsi matkaoppaana käymään tshekkiläisissä panimoissa ja asuikin Prahassa vuoden verran. Toimittajan ura urkeni vuonna 2008 silloisen Finfoodin, nykyisen Ruokatiedon uutispalvelussa. Nelimarkka toimi viisi vuotta Suomen kokkimaajoukkueen tiedottajana ja lisäksi hän on ollut OlutPOSTI-lehden päätoimittaja. Nykyään Nelimarkka kirjoittaa useisiin julkaisuihin ruoka- ja juomakulttuurin ilmiöistä. Nelimarkka on filosofian maisteri (1999) ja suorittanut myös kokin ammattitutkinnon (1996).

Mariaana Nelimarkka

Oluttoimittaja Jussi Rokan olutharrastus ammattimaistui, kun Helsingin Sanomat alkoi julkaista verkkoversiotaan 1990-luvun puolivälissä. Hän sai avata sinne oman toimen ohella Oluthelsinki-nimisen osion, joka oli oikeastaan blogi jo ennen kuin blogeista puhuttiin. Rokka tutustui suomalaisen olutjournalismin voimahahmoihin Unto Tikkaseen, Kari Ylänteeseen ja Mikko Montoseen. Heidän kauttaan syntyivät kontaktit oluen kansainvälisiin koviin nimiin, kuten Michael Jacksoniin ja Garrett Oliveriin. Suuri yleisö tuntee Rokan monista Helsingin Sanomien arvostetuista oluttesteistä.

Jussi Rokka

Hyvän Tuomaan valitsijat arvostavat kumpaakin journalistisesta otteesta, joka on samaan aikaan tarkka ja avoin uudelle. Palkinto tulee myös pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien vanhat Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

21.12. on Tuomaan päivä, joka on ollut erityinen päivä oluelle. Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi.
Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen Paras Olut 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski!

Suomen Paras Olut vuonna 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski-olut, joka on tyyliltään Piwo Grodziskie. Groteski-olut osallistui kilpailuun sarjassa muut oluet. 

Piwo Grodziskie on puolalainen, Suomessa hieman tuntemattomampi oluttyyli, jota kutsutaan myös pohjoisen samppanjaksi. Piwo Grodziskie tarkoittaa ”olutta Grodziskin kaupungista”. Tälle oluttyylille on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, ja siinä yhdistyy vehnäoluen raikkaus sekä hento savuisuus. – Finaalituomaristo piti olutta raikkaana ja mielenkiintoisena ja se olikin finaalin ylivoimainen voittaja, kertoo finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka. – Tuomaristo kiitti hieman aliarvostetun ja harvinaisen tyylin esittelemisestä Suomessa. Kansainväliset tuomarit pitivät voittajaolutta tyylilajinsa erinomaisena edustajana.

Iso-Kallan Panimo on vuonna 2013 sukumaatilan yhteyteen perustettu kuopiolainen panimo, joka valmistaa olutta ja virvoitusjuomia. Panimo sijaitsee Savon sydämessä Kuopion Leväsellä ja sen vuosikapasiteetti tällä hetkellä on n. 100 000 litraa.  Nimi Iso-Kalla tulee Pohjois-Savolaisten järvien muodostamasta suurjärvialueesta.

Iso-Kallan Panimon herrat Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaaleilla.

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on Suomen suurimpia olutkilpailuja.

Suomen Paras Olut -kilpailu on perustettu vuonna 2011 ja se on kasvanut joka vuosi voimakkaasti. Kilpailun oluttuomarointi tapahtuu vuosittain heinäkuussa osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä. Kilpailun tulokset on tänä vuonna julkaistu 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla panimot, oluenystävät, olutvaikuttajat ja olutseuralaiset juhlivat suomalaista olutta.

 – Kun kilpailu aikoinaan perustettiin, sillä haluttiin nimenomaan nostaa suomalaisen oluen arvostusta ja kertoa yleisölle suomalaisen oluen tarinaa. Ensimmäinen kilpailu on käyty Lahdessa, jolloin tuomaroitavia oluita oli noin sata.  Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui 46 panimoa suurista pieniin, ja niiltä osallistui kilpailuun 300 olutta yhdessätoista eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Kiinnostus kilpailua ja suomalaista olutta kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pyrimmekin koko ajan uudistamaan kilpailua olutkulttuurin kehittymisen myötä.

Kilpailun johtaja Matti Heikkilä.

– Lisäsimme tänä vuonna kilpailusarjoja, koska katsoimme, että panimoiden määrän ja oluttyyppien kasvun myötä kehitämme kilpailua eteenpäin, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Kilpailuoluista voi kommentoida yleisesti, että IPA-oluita tehdään edelleen laajasti. Hapanoluiden määrä kilpailussa kasvoi, kuin myös tummien ja tuhtien oluiden määrä. Lager –ja pils-oluita ilmoitetaan yhä enemmän, joten lisäsimme lager-sarjan rinnalle oman pils-sarjan. Yhä enemmän oli erilaisia oluttyyppien hybridejä, jotka tekevät tuomarintyöstä haasteellista mutta toisaalta mielenkiintoista. Kilpailun voittaja-olut on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset panimot ovat laajentaneet osaamistaan myös harvinaisempiin oluttyyleihin ja onnistuneet saamaan ne mielenkiintoisiksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, Likovuori jatkaa.

Kilpailun järjestäjä Kari Likovuori.

Tuomaristossa nähtiin tänäkin vuonna useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia. Finaalituomaristossa oli niin European Beer Consumer Unionin puheenjohtaja Bo L. Jensen, italialainen Beer Sommelier Diego Pompele kuin maailmankuulu olutasiantuntija ja oluttuomari Tim Webb. Kansainvälisten tuomareiden mielestä suomalaisen oluen laatutaso on hyvin korkea ja he olivat myös innostuneita suomalaisten panimoiden tavasta tulkita oluttyyliklassikoita modernisti.  -Olemme otettuja, että saamme kilpailun tuomaristoon näin kovia kansainvälisiä nimiä, hehkuttaaHeikkilä. Se nostaa kilpailumme profiilia ja tuomareiden kautta tietous kilpailustamme leviää myös maailmalla, joka vaikuttaa myös suomalaisen oluen tunnettuvuuteen sinänsä. Meillä on suuri määrä erinomaisia oluita Suomessa ja on hyvä, että niiden maine kasvaa kansainvälisestikin kilpailun kautta.

Finaalituomaristo (kuvassa vasemmalta oikealle): Olutasiantuntija Tim Webb, olutkirjoittaja Jouni Koskinen, EBCU:n puheenjohtaja Bo L. Jensen, olutaktiivi Silja Räisänen, oluttoimittaja Peter Tammenheimo, Beer Ambassador Jani Oksanen, olutasiantuntija Yannick de Cocquéau, Beer Sommelier Diego Pompele, olutbloggari Rene Schwarz ja oluttoimittaja, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka.

– Olemme todella tyytyväisiä, että oluet saavat finaalissa laajan kansainvälisen kokemuksen omaavat tuomarit, lisää Likovuori. – Lisäksi tuomaroimassa on ollut suomalaisia olutalan ammattilaisia, oluttuomareita ja kokeneita oluenmaistajia, joten laadukkaat kilpailuoluet ovat saaneet ansaitsemansa ammattitaitoiset tuomarit.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton(European Beer Consumer Union) hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomalainen olutkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto on vahvasti mukana kilpailun järjestämisessä. – Mielestämme erilaiset kilpailut edistävät olutkulttuuria, koska näin kuluttaja saa kilpailutulosten myötä myös tietoa sekä panimoista että kotimaisista oluista, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. -Me haluamme olla mukana viemässä oluen sanomaa suomalaiselle oluenjuojalle. Olutliitto on aikoinaan ollut mukana perustamassa kilpailua ja olemme jälleen mukana kilpailun järjestämisessä, koska näemme tämän hyväksi suomalaiselle olutkulttuurille ja suomalaisen oluen laadulle.

-Olutta on Suomessa tehty niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, summaa Heikkilä. On tärkeää, että arvostamme ja puhumme oman juomakulttuurimme puolesta ja Suomen Paras Olut –kilpailun kautta pystymme nostamaan entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen ne kaikki erinomaisen makuiset ja korkealaatuiset oluet, mitä Suomessa tehdään.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla. Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtui Suomen Paras Olut -gaalassa 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä. Gaalassa voittajaoluet myös esiteltiin yleisölle ja lehdistölle gaalaillallisen ruokajuomina.

Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat: Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Olutliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Suuret Oluet Pienet Panimot

http://www.suomenparasolut.fi/

Suomen Paras Olut 2019 – Tuloslista

Suomen Paras Olut 2019:

Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy

Sarjojen palkitut oluet

Vaalea lager

1. Rock – An allday, everyday lager 4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy

2. Märichello 5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy

3. Mosaic Lager 4,7 t%, amerikkalainen lager, Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Pils

1. Dashing Dora 5,2 t%, tsekkipils, Hopping Brewsters Beer Company Oy

2. Lapland Pilsner 5,2 t%, vaalea tsekkilager, Tornion Panimo Oy

3. Sonnisaari Pils 5,2 t%, saksalainen pils, Sonnisaari panimo Oy

Tumma tai värillinen lager

1. Bock’s Doppelbock 7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner Brewery Oy

2. LZ-1 Zeppelin 7,2 t%, doppelbock, Hopping Brewsters Beer Company Oy

3. Pihta India Pale Lager 6,2 t%, kansainvälinen keskitumma lager, Kanavan Panimo

Vaalea tai keskitumma ale (eurooppalainen)

1. Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t%, englantilainen IPA, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Red Ale 5,4 t%, irlantilainen punainen ale, Waahto Brewery Oy

3. Smörre Ruis I.P.A. 5,9 t%, englantilainen IPA, Plevna / Koskipanimo Oy

Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

1. Ankle Slapper Surf Ale 5,2 t%, amerikkalainen pale ale, Fat Lizard Brewing Company Oy

2. Mosaic APA 4,5 t%, amerikkalainen pale ale, Maku Brewing

3. Kouko Barley Wine 10,5 t%, amerikkalainen barley wine, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Amerikkalainen IPA

1. New England IPA 5,5 t%, erikois-IPA – New England IPA, Stadin Panimo Oy

2. Scissors – Indie Pale Ale 5,4 t%, amerikkalainen IPA, RPS Brewing Oy

3. Juiciness  5,5 t%, amerikkalainen IPA, Cool Head Brew

Stout ja portteri

1. Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 t%, imperial stout, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Kahvi Stout 7,4 t%, irlantilainen extra stout, Waahto Brewery Oy

3. Imperial Stout 10,0 t%, imperial stout, Maku Brewing

Muu tumma ale

1. Toivo Red Ale 5,5 t%, irlantilainen punainen ale, Kanavan Panimo

2. Lammin Sahti 7,5 t%, sahti, Lammin Sahti Oy

3. Kellariolut nro 1 7,0 t%, belgialainen tumma vahva ale, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

Vehnäolut

1. Dandelion Dreams Witbier 4,9 t%, witbier, RPS Brewing Oy

2. Vauhtiveikko 5,3 t%, vehnäolut, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

3. Weizen Bock 7,5 t%, vehnäbock, Plevna / Koskipanimo Oy

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

1. Deep Double Stoned 6,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

2. Paljas saari 3,5 t%, gose, Kanavan Panimo

3. Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

Muut oluet

1. Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy)

2. Funky Luomu 6,5 t%, brettanomyches-olut, Fiskarsin Panimo

3. Prykmestar Savukataja 9,0 t%, erikoisuus, savuolut, Vakka-Suomen Panimo Oy

Oluiden tiedot ovat panimoiden ilmoittamia. Oluttyyli viittaa Beer Judge Certification Program 2015 tyylikuvauksiin.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton festarikesä

Olutliitto oli mukana tämänkin vuoden festarikesässä hoitamalla jäsenjärjestöjensä kanssa Suuret Oluet Pienet Panimot Helsinki -tapahtuman lasinpesutalkoot.

Tänä vuonna Kaisaniemen puistossa pidetyssä Helsingin SOPP -tapahtumassa kävi yli 20 000 vierasta. Olutliiton talkoolaisia oli yhdeksästä eri olutseurasta ja he tekivät yhteensä 312 tuntia talkootyötä festivaaleilla. Hallituksen varapuheenjohtaja Simo Raittila ja hallitusjäsen Ilmo Teikari johtivat mallikkaasti projektia ja oluenystävät saivatkin lasinsa nopeasti ja tehokkaasti, päästen nopeasti oluen maistelun pariin.

SOPP- talkoissa kävivät vierailemassa myös Euroopan oluenkuluttajien liiton eli European Beer Consumer Unionin hallituksen jäsenet, joista varsinkin puheenjohtaja Bo Jensen auttoi huomattavasti työpisteen organisoimisessa. Tyhjien lasipahvien kokoamisesta syntyikin ns. tanskalainen palapeli. Hallituksen jäsenet pitivät kovasti tavasta, miten Olutliitto jäsenjärjestöineen hoitivat olutfestareiden lasimylläkkää.

Olutliitto kiittää kaikkia lasipesujaisiin osallistuneita!

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton kattojärjestön EBCU:n puheenjohtaja mukana päättämässä Suomen Parhaan Oluen!

Jo yhdeksännen kerran järjestettävän Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaristossa istuu tänä vuonna Olutliitolle hyvin tuttuja kasvoja.  Itse Olutliiton kattojärjestön, European Beer Consumer Unionin (EBCU) puheenjohtaja, oluttuomari Bo L. Jensen on tulossa maistamaan ja päättämään, mikä on Suomen Paras olut 2019.  Lisäksi finaalituomaristossa on pari muutakin EBCU:n hallituksen jäsentä; olutkirjailija ja tunnettu olutkasvo Tim Webb Englannista sekä belgialainen olutasiantuntija ja -aktiivi Yannick de Cocquéau. Finaalituomaristossa istuu myös Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. Lisäksi suomalainen EBCU:n hallituksen jäsen André Brunnsberg tuomaroi kisassa semifinaaleja.

Bo L. Jensen on tuomaroinut olutkilpailuja ympäri Eurooppaa, mm. SIBA Beer Competition:a Englannissa ja Nordic Beer Challeng:a Tanskassa. Hän on toiminut oluen parissa monipuolisesti sekä oluttapahtumien järjestäjänä että olutseura-aktiivina ja on hyvin otettu siitä, että pääsee tuomaroimaan suomalaisia oluita.

Tim Webb on tunnettu olutkirjailija, joka on vaikuttanut olutkirjallisuuteen hyvin moninaisin tavoin. Hän on yksi maineikkaimpia olutasiantuntijoita, ja aktiivisesti mukana kansainvälisessä oluttuomaroinnissa.

Belgialainen Yannick de Cocquéau on monipuolinen olutasiantuntija, joka pyörittää kotimaassaan olutlehteä, järjestää olutkoulutuksia ja olutkilpailuja. Hän on omistanut elämänsä oluelle ja on innoissaan Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaroinnista. De Cocquéau odottaa maistavansa monia laadukkaita suomalaisia oluita ja häntä kiinnostaa myös, miten itse kilpailu on järjestetty.

-On mainiota, että saamme kattojärjestöltämme näin ammattitaitoista tuomarivoimaa Suomen Paras Olut –kilpailuun, hehkuttaa Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto on vahvasti mukana tukemassa Suomen Paras Olut –kilpailua ja on hienoa, että myös kansainvälisen kattojärjestömme hallituksen jäsenet pääsevät osaksi tätä.

Kilpailun finaalituomarointi tapahtuu 25.7., osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä ja kilpailun tulokset paljastetaan 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla juhlitaan suomalaista olutta. Kilpailun finaali kansainvälisine tuomareineen tapahtuu torstaina klo 17 alkaen Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman päälavalla.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Euroopan oluenkuluttajien liitto – European Beer Consumer Unionin hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Suomen Paras Olut -kilpailulle annettiin hyväksyntä EBCU:n kokouksessa Antverpenissä 12.4.2019. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen 2019 joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla.

Suomen Paras Olut – kilpailun järjestää Suomalainen Olut ry ja sen yhteiskumppaneina on Olutliiton lisäksi Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Rastal sekä Christeyns.

http://www.suomenparasolut.fi/

https://www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/
Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto Pernajaan!

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.  Tänä vuonna koko kilpailun voittajaksi selviytyi Tommi Salmi Pernajasta.

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg. Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta ja tänä vuonna jo yli 150.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Olutsarjoja oli tänä vuonna lagerit, stoutit ja porterit, belgityyliset oluet ja vehnäoluet, ale-oluet, sekä suosiotaan kasvattavat happamat oluet ja hedelmäoluet. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifikoituja oluttuomareita.

Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. – Palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää, kertoo Brunnsberg. Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio, siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana, sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.

Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun 2019 tulokset:

Vuoden kotipanija 2019: Tommi Salmi, Pernaja

Sarjavoitot:

Stout ja Porter

1. Mikko Salo, Seinäjoki (20C Imperial Stout)

2. Jouni Raninen, Jyväskylä (20C Imperial Stout)

3. Jani Harju, Lappeenranta (16D Foreign Export Stout)

Ale

1. Kalle Ohvo, Helsinki(21B Specialty IPA: New England IPA)

2. Ossi Suominen, Helsinki (17D English Barley Wine)

3. Jani Kytöharju, Jorvas (22C American Barley Wine)

Lager

1. Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa (1B American Lager)

2. Marko Hirvi, Helsinki (6B Rauchbier)

3. Tommi Salmi. Pernaja (3B Czech premium pale lager)

Belgityyliset oluet ja vehnäoluet

1. Eero Karjalainen, Tampere (25B Saison)

2. Tommi Salmi, Pernaja (24A Witbier)

3. Markku Leminen, Vantaa (26C Belgian Tripel)

Hapanoluet ja hedelmäoluet

1. Mikko Hillu, Helsinki (27 Historical beer: Gose)

2. Kaarlo Reipas, Vantaa (28B Mixed fermentation sour beer)

3. Kaarlo Reipas, Vantaa (28C Wild Specialty Beer)

Lisätietoja:

Valtakunnallinen Kotiolut -kilpailun järjestäjä / André Brunnsberg 0405353900

andre.brunnsberg@gmail.com

Olutliitto / Puheenjohtaja Anikó Lehtinen 0407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto vastustaa Tullin tulkintaa makusiidereistä ja –lonkeroista

Olutliitto, Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö vastustaa Tullin tulkintaa uudesta EU:n antamasta asetuksesta. Tämä tulkinta nostaa nk. makusiiderit eli erilaisilla makuaineilla (hedelmät, marjat, mausteet) maustetut siiderit ja käymispohjaiset long drink -juomat korkeampaan valmisteveron tulliluokkaan. Näin näiden juomien verotus nousisi jopa 41 prosenttia. EU:n asetus tulee voimaan jo ensi viikolla ja siirtymisaikaa ei ole, vaan korkeampi verotus koskee makusiidereitä ja käymispohjaisia lonkeroita saman tien, joten näiden tuotteiden kuluttajahinta nousee merkittävästi.

Esimerkkinä Olutliitto laski fiktiivisen peruna-lanttusiiderin (0,33 l tuote, alkoholia 4,7til.%) veron, joka ennen veronkorotusta on 0,63 €/ tlk ja muutoksen jälkeen 0,76 €/tlk. Tällaisen maultaan erikoisen mutta vahvuudeltaan tyypillisen makusiideritölkin hinta nousisi siis vajaan 13 senttiä. Tilavuusprosentiltaan 5,5-vahvuisen version hinta nousisi noin 26 senttiä.

Tulli tulkitsee Suomessa EU:n asetusta hyvin tiukasti. – Jos Ruotsi ja Viro tulkitsevat asetusta eri lailla, tilanne voi tulevaisuudessa olla se, että naapurimaista näitä tuotteita saa huomattavasti halvemmalla, mikä lisää yksityistä tuontia, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.  Lisäksi Tullin tulkinta vaikeuttaa suomalaisten panimoiden mahdollisuutta tehdä ja viedä ulkomaille mm. kotimaisilla marjoilla maustettuja siidereitä.

Lehtinen hämmästelee myös Tullin toimintaa makusiidereiden kohdalla, koska Tullin mukaan alkoholituotteiden jaottelu tehdään jatkossa tarkastelemalla yksittäin tämän kategorian juoman aistinvaraisia ominaisuuksia, ja päättämällä onko esimerkiksi omenasiiderissä havaittavissa perinteisen omenasiiderin aistinvaraiset ominaisuudet. Ohjeessaan Tulli ei kuitenkaan anna määritelmää perinteiselle siiderille, joten päätösvalta jää aina virkamiehen oman makuaistin varaan.

Olutliitto katsoo, että asia pitää nostaa uudelleen esille Tullissa, koska veron nouseminen voi tarkoittaa jopa suomalaistuotteiden valmistuksen loppumista tai ainakin niiden vähenemistä kaupan ja ravintoloiden tarjonnasta. Olutliiton mukaan tämä heikentää kotimaisten panimotoimijoiden toimintaympäristöä, tuotantoa ja sitä kautta työllisyyttä. Lisäksi Tullin tulkinta ohjaa alan toimijoita vähempään innovatiivisuuteen ja sitä kautta kehnompaan tuotteiden kirjoon, joka ei ole panimotuotteiden kuluttajien edun mukaista.

Asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX%3A32019R0923&from=FI&fbclid=IwAR0RZSiLCm-9MS9ZwhGQuNeRlyXkPkPvaU67rD_34_Kmqv5ruYWMxxPNqAM

Lisätietoja:

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen tel. 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

www.olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto: Ei alkoholiveron korotukselle!

Olutliitto kannanotto 4.6.2019

Eilen julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.

Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa. Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa, olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa.  -Me emme näe mitään merkkejä siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen, vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.

Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen tuontiin verrattuna.

-Me haluamme Olutliittona korostaa kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen.  Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen +358407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019

Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA