Kirjoittajan arkistot: admin

Olutliitto ei nimitä Pahaa Nuuttia vuonna 2020

Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Valtakunnallinen kotiolutkilpailu 2019 – palkintojen jako lauantaina 6.7

Pisteiden perusteella seuraavat oluet pääsivät tänä vuonna kukin sarjan finaaleihin:

  1. Lager:
    3B – 1002: Tommi Salmi, Pernaja
    1B – 1010: Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa
    5C – 1013: Sampo Järvi, Helsinki
    6B – 1016:Marko Hirvi, Helsinki
    2A – 1030: Otto Laitinen
  2. Ale:
    21A – 2002: Jouni Roivas, Helsinki
    22C – 2006: Jani Kytöharju, Jorvas
    15A – 2021: Henri Isotalus, Kiiminki
    21A – 2022: Jarmo Ranta
    17D – 2024: Niko Laiso, Espoo
    21B – 2028: Kalle Ohvo
    17D – 2042: Ossi Suominen, Helsinki
  3. Belgian and wheat:
    24A – 3006: Tommi Salmi, Pernaja
    26C – 3010: Markku Leminen, Vantaa
    10A – 3013: Eero Karjalainen, Tampere
    25B – 3014: Eero Karjalainen, Tampere
    26D – 3018: Jouni Raninen, Jyväskylä
    25A – 3030: Aleksi Haapavaara, Lempäälä
  4. Stout and porter:
    16D – 4001: Jani Harju, Lappeenranta
    9C – 4002: Mikko Punkkinen, Lahti
    20C – 4009: Mikko Salo, Seinäjoki
    20A – 4012: Jarmo Ranta
    20C – 4013: Jouni Raninen, Jyväskylä
    20C – 4015: Kalle Ohvo
  5. Sour ja hedelmä:
    27 – 5003: Mikko Hillu, Helsinki
    28B – 5006: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5007: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5008: Kaarlo Reipas, Helsinki
    29A – 5010, Tomislav Cupic, Helsinki
    28A – 5012: Aleksi Haapavaara, Lempäälä

Palkintojen jako jossa selviää kolme parasta jokaisessa sarjassa pidetään lauantaina 6.7 Bryggeri Helsingissä klo 12:00. Sen lisäksi palkitsemme myös ”Vuoden kotipanijan”.

Olutliitto: Ei alkoholiveron korotukselle!

Olutliitto kannanotto 4.6.2019

Eilen julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.

Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa. Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa, olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa.  -Me emme näe mitään merkkejä siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen, vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.

Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen tuontiin verrattuna.

-Me haluamme Olutliittona korostaa kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen.  Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen +358407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki

Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019

Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA