Kirjoittajan arkistot: admin

Suomen Paras olut –kilpailu juhlii 10-vuotistaivaltaan!

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.

-Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 40 panimoa suurista pieniin ja niiltä osallistui kilpailuun yhteensä melkein kolmesataa olutta. Oluet kilpailivat 11:ssa eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Tuomaristossa nähdään tänäkin vuonna useita oluttuomareita ja oluttoimittajia ja kiinnostus kilpailuun on noussut joka vuosi. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroidaan kymmenessä eri sarjassa.

Matti Heikkilä

Panimoiden ilmoittautuminen kilpailuun päättyy heinäkuun alussa. – Toivomme laajaa osallistumista sekä pieniltä että suurilta panimoilta, onhan kilpailun voitto myös panimolle kilpailuetu, lisää Heikkilä. – Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pullotettu tai tölkitetyt, vakiovalikoimassa olevat oluet, johtuen siitä että kilpailu järjestetään hieman eri lailla kuin yleensä.

Suomen Paras Olut -kilpailussa tehdään myös muita erityisjärjestelyitä vallitsevan tilanteen takia. Kilpailu pidetään ravintola Perhon tiloissa elokuun alussa, jolloin Perho on suljettu. – Huolehdimme tietysti huolellisesti tuomareiden maisteluhygieniasta ammattitaitoisen kilpailujoukkomme kanssa, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa on useita tiloja, joita voimme hyödyntää tuomaroinnissa, niin että kaikki menee turvallisesti.

Kari Likovuori

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen. – Nyt jos koskaan tarvitsemme positiivisia olutuutisia ja kilpailut kiinnostavat oluenystäviä, joten olemme innolla järjestämässä kilpailua tänäkin vuonna, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Oluiden Ilmoittaminen 3.7. mennessä: https://www.vaahtokukka.fi/main.php

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.

http://www.suomenparasolut.fi/

Olutliitto vaatii luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin!

Olutliitto peräänkuuluttaa hallituksen luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin. Nyt kun alkoholilakia ollaan avaamassa keskusteltaessa ravintoloiden anniskeluaikojen väliaikaisesta muuttamisesta, Olutliitto katsoo, että hallituksen tulisi luottaa ravintola- alan toimijoihin mietittäessä ravintoloiden aukioloaikoja. Koska alkoholilaki avataan, Olutliiton mielestä nyt tulisi myös päättää ravintoloita auttavasta mietojen alkoholijuomien ulosmyynnistä ja pienpanimoiden etämyynnistä, koska nämä asiat ovat olennaisia monipuolisen olutkulttuurin säilymiseen.

  • Olutliitto haluaa säilyttää monipuolisen olutkulttuurin Suomessa, koska se on oluenkuluttajan etu. Haluamme että jäsenseurojemme kokoontumispaikat eli ravintolat säilyvät ja siksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen klo 18:sta tai 21:teen tarkoittaa monen olutravintolan ovien suljettuna pysymistä, ehkä lopullisesti, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Meistä ravintola- alan toimijoihin pitäisi luottaa ja kuunnella mitä mieltä he ovat anniskeluajoista ja muista asiakkaiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Suomalaiset ravintola-ammattilaiset osaavat pitää ravintolat puhtaana ja hygieenisinä, siihen heillä on pitkä kokemus ja meillä hyvä lainsäädäntö turvana. Myös suomalaisiin oluenkuluttajiin tulisi luottaa. Jos ihmiset osaavat käyttäytyä turvallisesti muualla, he myös osaavat sen terasseilla ja ravintoloissa.
  • Mietojen alkoholijuomien ulosmyynnin salliminen on yksi, valtiolle täysin ilmainen tapa auttaa ravintoloita juuri nyt, Lehtinen jatkaa.  -Samoin pienpanimoiden etämyynnin salliminen ei maksa mitään mutta auttaisi pienpanimoita säilymään vallitsevan tilanteen yli.  Nämä molemmat parannukset olisi helppo toteuttaa nyt kun alkoholilaki avataan joka tapauksessa.

Olutliitto katsoo, että ravintolat voisivat itse päättää omasta aukioloajastaan ja anniskelustaan klo 24 asti, koska ravintola-puolella on paras ammattitaito arvioida omaa anniskelua ja aukioloa.

Olutliitto vaatii, että osana alkoholilain avausta otetaan käsittelyyn pienpanimoiden etämyynti ja ravintoloiden mietojen alkoholijuomien ulosmyynti.  Olutliitto perustelee vaatimustaan sillä että, suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti(katso tästä miksi tämä ei ole mahdollista).

Ravintoloiden ulosmyynnin sallimista mietojen alkoholijuomien osalta Olutliitto perustelee sillä, että näin ruokaravintolat voivat laajentaa tarjontaansa yhdistämällä ruuan ja siihen sopivan juoman myymällä kokonaisuutta ulos. Juomapainotteisille ravintoloille tämä antaisi mahdollisuuden myydä nykyistä valikoimaansa kuluttajille mietojen alkoholijuomien osalta ja tämä saattaisi helpottaa varsinkin laajan valikoiman olutravintoloita.

Olutliitto tukee ravintola-alan #LUOTTAMUS23 –kampanjaa, missä päättäjät halutaan saada kuulemaan ravintola-alaa ja luottamaan sen ammattitaitoon.

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää myös jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

Olutliitto: Olutala tarvitsee nyt valtion ja oluenystävien tukea

Koronavirus koskettaa olutyrittäjiä terveysriskien lisäksi myös taloudellisella ahdingolla. Vallitsevan kriisitilanteen takia moni suomalainen panimo ja olutalan yrittäjä kärsii korvaamattomia vahinkoja ja myynnin menetyksiä niin, että niiden toiminta vaarantuu tai jopa loppuu. Usealle suomalaiselle panimolle välttämätön myyntikanava eli ravintolatoiminta on pysähdyksissä, panimoravintolat saattavat joutua laittamaan asiakaskadossa kiinni, kaikki oluttapahtumat on peruttu ja varsinkin työreittien varrella olevien olutkauppojen myynti on vähentynyt hälyttävästi. Panimot suuntaavat myynnin päivittäistavarakauppaan, jossa taas henkilökunnan ja kuljetusvajeiden takia joudutaan vähentämään tuotenimikkeitä lisäämisen sijaan.

Nämä kaikki aiheuttavat suomalaisissa panimoissa, oluen maahantuontiyrityksissä, olutkaupoissa ja ravintoloissa tilanteen, joka tulee johtamaan monen yrittäjän toiminnan loppumiseen, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto, joka edustaa suomalaisia oluenkuluttajia, näkee että vallitseva tilanne ajaa suomalaiset olutalan yrittäjät ahdinkoon ja näin vaikuttaa negatiivisesti suomalaisen olutkulttuurin moninaisuuteen ja kaventaa olutvalikoimaa. Olutala työllistää väillisesti yli 25 000 ihmistä ja suuri osa näistä työpaikoista on vaarassa, lomautusten ollen jo alan arkipäivää.  Vallitsevasta tilanteesta kärsivät kaikki olutalan toimijat, mutta vaikeimmin se osuu paikallisiin, pieniin toimijoihin.

Olutliitto vaatii, että hallitus tekee konkreettisia tukitoimia panimoiden, ravintoloiden ja muiden olutyrittäjien tilanteen parantamiseen kriisiaikana, ennen kuin on liian myöhäistä. Tukitoimet ovat:

  • Arvolisäveron takaisinmaksu tai maksun siirtäminen myöhemmäksi, jolloin sitä voisi hyödyntää liiketalouden pyörittämiseen.
  • Henkilökunnan lomautusten tukeminen valtion puolelta irtisanomisten välttämiseksi (nk. Tanskan malli: Valtio maksaa 2/4 kriisin takia irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden palkoista).
  • Lisää korotonta maksuaikaa veroihin, jolloin taloudellisia resursseja säästyy toiminnan pyörittämiseksi tai palkanmaksuun.
  • Alkoholiveron alennus, joka osaltaan auttaa hintapisteen muodostuksessa.
  • Suomalaisten panimoiden verkkokaupan salliminen ja oluen kotiinkuljetus panimo- tai olutkaupan yrittäjältä edes väliaikaisesti, koska tämä voi usealle pienpanimolle tai olutyrittäjille ainoa myyntikanava, joka pitää yrityksen pinnalla tässä tilanteessa.
  • Oluen myyminen ravintoloiden ruokakuljetusten mukaan.
  • Ravintolan ulosmyyntioikeuden säilyttäminen vaikka ravintolat menisivät kiinni.
  • Valtion tuki vuokranantajille, että toiminta olisi mahdollista sulkea väliaikaisesti ilman kiinteitä kuluja.

Lisäksi Olutliitto vetoaa kuluttajiin ja olutystäviin. Panimoita, maahantuojia, ravintoloita ja kaiken kokoisia olutkauppoja voi auttaa ostamalla lahjakortteja ja tuotteita mahdollisuuksia mukaan, jakamalla Olutliiton ja oluttoimijoiden sanomaa omissa sosiaalisen median kanavissa, suosimalla paikallista, ja ostamalla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oluita eri toimijoilta.  

Olutliitto tukee myös Panimoliiton ja Pienpanimoliiton sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n kannanottoja tilanteen parantamiseen.

Lisätietoja:

Olutliitto puheenjohtaja Anikó Lehtinen, 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

www.olutliitto.fi

Olutliiton perustamisen lehdistötiedote 3.3.2000

OLUTLIITTO · ÖLFÖRBUNDET LEHDISTÖTIEDOTE 3.3.2000

Oluenkuluttajat yhteen etujärjestöön
Oluen ystävät ja harrastajat ovat tänään Turussa perustaneet liiton
puolustamaan oluenkuluttajien etua ja elämänlaatua. Uusi Olutliitto,
ruotsiksi Ölförbundet, on heti syntyhetkellään maamme suurimpia
kuluttajajärjestöjä: sen piirissä toimii noin 3000 jäsentä.


Olutliiton lähiajan tavoitteita ovat mm. olutkaupan vapauttaminen kilpailuun ja olutveron keventäminen. Jälkimmäisen osalta perustajat lähettivät viestin valtiovallalle, jotta se ryhtyisi turvaamaan kotimaan olutmarkkinoiden yhdenvertaisuutta ja kilpailukykyä suhteessa kevyen verotuksen EU-maihin:


”Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari.
Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”


Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari
vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto.
Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut
suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU), joka kattaa nykyisin 12 maata ja noin 65 000 oluenkuluttajaa. Tämä on taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa:


”Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat
tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-,
harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden
erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja
ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin.
Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin.
Suomen Olutseurasta tulee uuden liiton jäsenyhdistys. Sen sijaan Suomen
Itsenäisten Olutseurojen Liitto purkautuu ja sen jäsenet siirtyvät Olutliittoon.
Uusi liitto keskittyy kuluttajien edunvalvontaan. Harrastus- ja kulttuurityön se jättää suosiolla jäsenyhdistyksilleen. Nämä toimivat joko alueellisesti tai
erikoistuneina, kuten Suomen Sahtiseura ja Suomen Kotiolutyhdistys.


”Liiton perusta on hampaissa. Pikku karhulla on hampaat ja kynnetkin,
mutta aina se vain jää herttaiseksi. Sellainen voi olla isokin karhu, mutta
sen hampaita ja läimäytystä varotaan. Kun järjestö on iso, se vaikuttaa
jo olemassaolollaan.”

– tiivistää väistyvän liiton pj. Pekka Linnainen.
Olutliitto saa kasvot ensimmäisessä liittokokouksessaan 15. huhtikuuta
Helsingin olutjuhlilla, jolloin myös nimetään puheenjohtaja ja hallitus.

Heino Tiilikainen: Olutliiton perustamisesta 20 vuotta 3.3.2020

Perjantaina 3.3.2000 pidettiin suomalaisten oluenkuluttajien etujärjestöhistorian merkittävin kokous Panimoravintola Koulun juhlasalissa Turussa. Perustamiskokouksessa olivat läsnä ja pöytäkirjan
allekirjoittajina edustajat seuraavista olutseuroista; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry jaMallassauna ry.
Perustamiskokous päätti kutsua Olutliiton ensimmäisen liittokokouksen koolle 15.4.2000 Helsinkiin.
Väliaikaiseksi hallitukseksi – tehtävänä valmistella liittokokous – valittiin Pekka Linnainen (pj.), Heino Tiilikainen, Harri Ahola ja Jouni Kinnari.
Liiton perustajaseuroiksi hyväksyttiin liittokokouksessa Suomen Olutseuran ja Suomen Itsenäisten Olutseurojen (Finnlibs) yhteydessä toimineita tai ilman kumpaankaan valtakunnalliseen seurojen
kattojärjestöön kuulumattomia olutseuroja yhteensä 13 kappaletta.


Jäsenluettelo jäsenmäärineen – Äänivaltaluettelo 15.4.2000


1 Beer Team Valkeala ry Valkeala 106 2
2 HOLY – Hollolan oluenystävät ry Hollola 59 1
3 Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. r.y. Helsinki 54 1
4 Lauritsalan Olutseura ry Lappeenranta 30 1
5 Mallassauna ry Helsinki 20 1
6 Olutseura ESAT ry Helsinki 15 1
7 Oulun Olutseura ry Oulu 49 1
8 Perinteisen Oluen Seura – Society for Traditional Beers ry, Helsinki 90 1
• Olutsilta–Õllesild, Helsinki 178
• Os Pitkänsillan Olutkellari, Savonlinna 58
• Olutseura Ohrana, Kuusankoski 35
• Roban Vaahtovaakut, Helsinki 25
386 4
9 RoiHu Santa’s Beer Club ry Rovaniemi 27 1
10 Suomen Kotiolutyhdistys ry Helsinki 71 1
11 Suomen Olutseura ry Kuopio 1727 18
12 Suomen Sahtiseura ry Lammi 134 2
13 Turun oluen-ystäväin seura ry Turku 70 1
Yhteensä 2748 35


Lyhyt kurkistus 1990-luvun olutseuramaailmaan


Suomessa vaikutti rinnakkain kaksi valtakunnallista olutharrastajia yhteen koonnutta yhdistystä. Vuonna 1989 perustettu, parhaimmillaan parin tuhannen jäsenen ja yli sadan paikallisseuran Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto (Finnlibs), jonka jäsenmäärä oli noin puolet SOS:n jäsenmäärästä.


Toimintafilosofia yllä mainituilla yhdistyksillä poikkesi hieman toisistaan. Kuten nimikin kertoo, Itsenäisten Olutseurojen Liitto korosti toiminnassaan riippumattomuutta kaikista alan kaupallisista toimijoista.
Suomen Olutseuralla oli puolestaan toimivat suhteet ravintola- ja panimoalan etujärjestöihin ja yrityksiin. Siihen oli perustellut syynsä, seura julkaisi muun muassa Olut-lehteä ja ilmestyäkseen lehti tarvitsi mainostuloja. Yhteistyöllä voitiin tarjota jäsenistölle hyvin kysyttyjä jäsenetuja.


Alkusysäys liiton perustamiseen tapahtui elokuussa 1999, kun Suomen Olutseura julkaisi 10-vuotishistoriikin. Kirjan julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu alan edustajia, myös kilpailevan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Linnainen. Virallisen osuuden jälkeen keskustelu oluen äärellä puheenjohtajien Linnainen – Tiilikainen välillä johti ajatukseen oluenkuluttajien voimien saattamiseen kuvainnollisesti ”saman varjon alle”.

Näin Pekka Linnainen myi ajatuksen omille joukoilleen syksyllä 1999:
”Oluenkuluttajat pian yhteisliittoon?
Suomen Olutseura ja Finnlibs ovat viime kuukaudet kuulostelleet yhteistä säveltä. Alkutavoite oli lähinnä hälventää historiallista eripuraa, joka haittaa oluenkuluttajien edunvalvontaa.
Hyvin pian ilmeni, että tavoite tulee viedä pidemmälle. Pyrimme nyt suoraan kotipesälle: yhteen oluenkuluttajien liittoon.
Hanke on nyt molempien osapuolten paikallis- ja jäsenyhdistysten käsittelyssä. Se tunnetaan myös EBCUssa. Parhaassa tapauksessa Suomen Oluenkuluttajain Liitto pitää ensimmäisen kokouksensa loppukeväästä, ehkä Helsingin olutjuhlien aikaan.


Liitto keskittyisi oluenkuluttajien edun ja elämänlaadun puolustamiseen. Kaikki muu ”kiva”, kuten kulttuurityö ja tapakasvatus jäisivät jäsenyhdistysten vastuulle – kuten jo nytkin. Liiton perustaminen on aiottu toteuttaa lähinnä teknisenä sopimuksena. Lain mukaan jäsenen tulee olla rekisteröity. Kaikki tällaiset seurat osapuolten piiristä todettaisiin perustajajäseniksi. Liittokokouksen jälkeen jäsenyys saattaa tulla halutuksi
myös nykyisen piirin ulkopuolella. Sinne on 90-luvun mittaan rekisteröity ainakin 30 olutseuraa, Ahvenanmaata myöten.


Suomen Olutseura ry:stä tulisi liiton suurin jäsenjärjestö. Se saanee liittokokoukseen yhden edustajan sataa jäsentä kohti.
Finnlibs siirtäisi liitolle kaikki toimintonsa ja hajaantuisi. Rekisteröimättömiä jäsenseuroja ei heitetä yli laidan. Ne voivat pitää vapaan muotonsa esim. ryhtymällä jäsenyhdistyksen paikallisseuraksi. Aktiivista ketjuuntumishalua on osoittanut ainakin Perinteisen Oluen Seura ry. Sinällään järjestely on tuttu Suomen Olutseuran osastoista.


Suomen Olutseuran joukoissa ajatusta pureskeltiin huolella ja hartaasti. Puheenjohtajalla riitti työmaata ja vaati pidemmät perustelut vakuuttaa jäsenistölle hankkeen tarpeellisuus.


”Suomen Oluenkuluttajain Liitto ry.???
Yllä oleva teksti on kopio Finnlibsin puheenjohtajan Pekka Linnaisen kirjoituksesta heidän jäsenjulkaisussaan Vaahtokukassa. Mielestäni siinä kerrotaan asian ydin. Kuten tappitapaamisessa Hartwallilla kerroin, asiasta ei olla silti tehty mitään lopullisia päätöksiä, vaikka teknisesti asia onkin valmisteltu mahdollisimman pitkälle liiton perustamiseksi nopeasti, jos siihen tarvittava yksimielisyys löytyy. Tuon tilaisuuden jälkeen minulle on esitetty monia kysymyksiä hankkeen tiimoilta. On jopa sanottu, että asiat näyttää jo sovitun valmiiksi. Niin ei suinkaan ole. —

— Siksipä tarvitaankin lisää keskusteluja ja evästystä asioiden hoitoon.
Vaikuttaa siltä, että nykyisen Finnlibsin puolella on paremmat keskusteluyhteydet esimerkiksi sähköpostin postituslistojen käytön myötä ja näin mielipiteiden vaihto ja kannanotto on heillä ollut joustavampaa.
Olen sitä mieltä, että meidänkin puolella asiasta pitää keskustella ja kaikkien halukkaiden olisi saatava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Siksipä hyvin mielellän järjestäisin yleisen keskustelutilaisuuden, mihin haluan mahdollisimman monen tapin ja jäsenen osallistuvan. Pyydänkin ehdotuksia ajan ja paikan suhteen. Voisikohan jokin paikallisseura toimia isäntänä?
Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kertokaa mielipiteenne asiasta, ja kysykää jos jokin kohta tuntuu epäselvältä.


Mitä uusi olutseurojen liitto merkitsee Suomen Olutseuralle, seuran jäsenille ja paikallisseuroille?

Suomen Olutseura pääsee mukaan kansainvälisille foorumeille yhteyksien avautuessa eurooppalaisiin oluenkuluttajien järjestöihin (EBCU).
Uskon saatavan paljon paremmin neuvoteltua uusia etuja jäsenistölle, kun on suurempi joukko takana.
Paikallisseurat saavat uudessa liitossa paremmin äänensä kuuluviin valtakunnan tasolla vaikutettaessa. (Rekisteröityneillä, liittoon liittyvillä jäsenseuroilla on ainakin yksi edustuspaikka liittokokouksessa.)
Kuitenkaan paikallisseurojen rekisteröityminen ei ole välttämätöntä, vaan kaikilla on mahdollisuus osallistua Suomen Olutseuran liittokokousedustajien valintaan, joka mielestäni kuuluu luontevasti vuosikokouksessa tehtäväksi. Tämän hetkisen jäsenmäärän mukaan saamme 15-16 edustajaa. (Finnlibs 9-10 edustajaa.)

Miksi uusi olutseurojen liitto tarvitaan?
Meidän ”äänemme” kuluttajina ei tunnu kuuluvan päättäjien ja panimoteollisuuden suuntaan riittävästi. Saattamalla oluenkuluttajat yhteisen ”sateenvarjon” alle saamme joukkovoimamme lähes kaksinkertaistettua, jolloin uskottavuutemme ja mielipiteemme
painoarvo lisääntyy. Nykyiset resurssimme eivät, niin Suomen Olutseuran, kuin myöskään Finnlibsin, yksin riitä kaikkeen siihen mitä oluenystävien/ -kuluttajien edun ajaminen vaatii. ”Asioiden tekijöitä” ei ole riittävästi kummallakaan nykyisellä osapuolella, mistä syystä olutseuratoiminnan väittäisin valtakunnan tasolla olleen viime aikoina aneemista.
Uskon vakaasti suunniteltujen järjestelyjen saavan uutta eloa oluenystävien kenttään.

Hieman erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan ja ruokkivat uusien ideoitten ja toimintatapojen syntyä. Siten saamme olutseuratoiminnan uuteen nousuun ja siitä hyödymme kaikki.”

Heikki Kähkösen laatima lista Olutliiton puheenjohtajina ja hallituksen
jäseninä toimineista henkilöistä.


Vuodesta 2000 Olutliitolla on ollut 7 eri puheenjohtajaa, joiden lisäksi hallituksessa on istunut 71 henkilöä varsinaisina ja 26 varajäseninä. Kaikkiaan hallituksen työskentelyssä on ollut mukana 104 ihmistä.
Puheenjohtajista naisia on ollut 1, hallituksen jäsenistä 13 ja varajäsenistä 2. Naisten osuus on ollut varsin vaatimaton, vain 15 %.


PUHEENJOHTAJAT (* = varajäsen)
Jyrki Otila 00 01
Olli Hakkarainen 02 03 04
Jussi Lähde 05 06
Pekka Kantanen 07 08
Jari Vaara 09 10 11 12 13 (hallituksessa 07 08 14) Heikki Kähkönen 14 15 16 (hallituksessa 05 06 07 08)
Anikó Lehtinen 17 18 19


HALLITUKSEN JÄSENET
(* = varajäsen)
Heino Tiilikainen 00 01 02 03 04 05 06 07* 14 15*
16* 17* 18* 19*
Tiina Lankinen 00
Pekka Linnainen 00
Harri Ahola 00
Mikko Hovi 00 01
Jouni Kinnari 00 01*
Kari Kinnunen 00 01* 02* 03* 04* 09 10
Jaakko Kivinen 00
Sakari Nupponen 00
Vesa Repo 00
Juha Tretjakov 01 02 03 04
Petteri Helin 01 02 03 04 05 06 07
Tapio Lundell 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10* 11
12 13 14* 15*
Carita Kurkaa 01
Juhani Karakorpi 01* 02* 03 04 05 06 07 08 09 10
11 12 13 14 15 16
Ilkka Sipilä 01* 02* 03* 04 06
Sari Kurkaa-Kivi 02 03 04
Jarmo Tikka 02
Eeva-Liisa Vaittinen 02* 03* 06* 07* 10
Markku Turunen 02* 03 04
Jyrki Matilainen 03
Voitto Siljander 04
Jukka-Pekka Tervonen 04 05* 06* 08* 09* 10*
11* 12* 13*
Pekka Siirilä 04* 05 06 07 08 09 10
Kristiina Kalliola 05
Hannu Nikulainen 05 06
Joni Lehtonen 05* 06
Seija Heinola 06 07 08 14 15 16
André Brunnsberg 07 08 09* 10* 11* 12* 13*
14* 15 16
Annika Takala 07 08 09
Hannu Väliviita 07
Marjokaisa Piironen 07* 08 09* 10* 12 16 17 18
19
Juho-Pekka Kaukoranta 08 09* 10*
Reijo Kekäläinen 08
Kari Likovuori 08 09 10 11 12
Jarkko Paldanius 08 09*
Mikael Baarman 08* 09 10 11 12 13 14
Juhani Lappalainen 09 10
Antti Hietala 09
Kim Palhus 09
Vesa Lukkarila 09
Sirpa Huostila 10 11 12 13 14 15 18* 19*
Seppo Parviainen 10 11 12 13 14*
Anne Käki 11 12
Tapio Niva 11 12
Sampo J. Välimaa 11 12
Simo Hämäläinen 12* 13 14
Ilkka Mäkilä 12* 13* 14
Jarmo Kuusivuori 13
Kari Nikkanen 13
Simo Raittila 13 14 15 16 17 18 19
Samuli Vapaasalo 13 14 15*
Erkki Mukkila 14
Niilo Orola 15* 16* 17 18 19
Timo Anttila 15 16
Antti Kotti 15 16
Maria Markus 15 16 17 18
Timo Pakkanen 15 16 17
Ilmo Teikari 15 16 17 18 19
Arto Höyteinen 16 17 18
Tommi Kypärä 16 17
Matti Laukkanen 16
Harri Latvala 16 17
Tove Ruuskanen 16 17
Hanna Montonen 18 19*
Milja Seppälä 18 19
Pirkka Elfving 19
Janne Koskenniemi 19
Jari Mäenpää 19
Sami Tammio 19
Kimmo-Pekka Toivola 19


VARAJÄSENIÄ
Neiri Lindberg, 01* 02* 03*
Martin Åvall 01*
Heljä Pekkalin 03*
Pekka Kääriäinen 03* 04* 05*
Markku Haapio 04*
Matti J. Hämäläinen 05* 06* 07* 08* 09* 10*
Timo Flinck 06*
Lari Junkkari 07* 08* 09*
Mika Leppä 07*
Mikko Sipakko 11*
Timo Teponoja 11*
Olavi Porkka 12*
Olli Kaipainen 12* 13*
Tarmo Aidantausta 12*
Tapio Sivén 14*
Niko Kiiskinen 15*
Jorma Lahdensuo 15* 16* 17* 18* 19*
Ilpo Markkola 15* 16* 17* 18* 19*
Antti Räty 15*
Tom Skog 15*
Touko Aalto 16*
Niklas Fred 16*
Jussi Jämsén 16* 17*
Juha Karsikas 17*
Kari Katajainen 18* 19*


VETERAANIPÖRSSI (vars. + vara)
Juhani Karakorpi 13 + 2 = 15
Tapio Lundell 11 + 4 = 15
Heino Tiilikainen 8 + 6 = 14
Marjokaisa Piironen 6 + 3 = 9
André Brunnsberg 3 + 6 = 9
Nasse Tervonen 1 + 8 = 9
Jari Vaara 7 + 1 = 8
Sirpa Huostila 6 + 2 = 8
Heikki Kähkönen 3 pj. + 3 + 1 = 7
Petteri Helin 7 + 0 = 7
Simo Raittila 7 + 0 = 7
Pekka Siirilä 6 + 1 = 7
Mikael Baarman 6 + 1 = 7
Kari Kinnunen 3 + 4 = 7