Koronavirus koskettaa olutyrittäjiä terveysriskien lisäksi myös taloudellisella ahdingolla. Vallitsevan kriisitilanteen takia moni suomalainen panimo ja olutalan yrittäjä kärsii korvaamattomia vahinkoja ja myynnin menetyksiä niin, että niiden toiminta vaarantuu tai jopa loppuu. Usealle suomalaiselle panimolle välttämätön myyntikanava eli ravintolatoiminta on pysähdyksissä, panimoravintolat saattavat joutua laittamaan asiakaskadossa kiinni, kaikki oluttapahtumat on peruttu ja varsinkin työreittien varrella olevien olutkauppojen myynti on vähentynyt hälyttävästi. Panimot suuntaavat myynnin päivittäistavarakauppaan, jossa taas henkilökunnan ja kuljetusvajeiden takia joudutaan vähentämään tuotenimikkeitä lisäämisen sijaan.
–Nämä kaikki aiheuttavat suomalaisissa panimoissa, oluen maahantuontiyrityksissä, olutkaupoissa ja ravintoloissa tilanteen, joka tulee johtamaan monen yrittäjän toiminnan loppumiseen, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto, joka edustaa suomalaisia oluenkuluttajia, näkee että vallitseva tilanne ajaa suomalaiset olutalan yrittäjät ahdinkoon ja näin vaikuttaa negatiivisesti suomalaisen olutkulttuurin moninaisuuteen ja kaventaa olutvalikoimaa. Olutala työllistää väillisesti yli 25 000 ihmistä ja suuri osa näistä työpaikoista on vaarassa, lomautusten ollen jo alan arkipäivää. Vallitsevasta tilanteesta kärsivät kaikki olutalan toimijat, mutta vaikeimmin se osuu paikallisiin, pieniin toimijoihin.
Olutliitto vaatii, että hallitus tekee konkreettisia tukitoimia
panimoiden, ravintoloiden ja muiden olutyrittäjien tilanteen parantamiseen
kriisiaikana, ennen kuin on liian myöhäistä. Tukitoimet ovat:
Arvolisäveron takaisinmaksu tai maksun siirtäminen myöhemmäksi, jolloin sitä voisi hyödyntää liiketalouden pyörittämiseen.
Henkilökunnan lomautusten tukeminen valtion puolelta irtisanomisten välttämiseksi (nk. Tanskan malli: Valtio maksaa 2/4 kriisin takia irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden palkoista).
Lisää korotonta maksuaikaa veroihin, jolloin taloudellisia resursseja säästyy toiminnan pyörittämiseksi tai palkanmaksuun.
Alkoholiveron alennus, joka osaltaan auttaa hintapisteen muodostuksessa.
Suomalaisten panimoiden verkkokaupan salliminen ja oluen kotiinkuljetus panimo- tai olutkaupan yrittäjältä edes väliaikaisesti, koska tämä voi usealle pienpanimolle tai olutyrittäjille ainoa myyntikanava, joka pitää yrityksen pinnalla tässä tilanteessa.
Oluen myyminen ravintoloiden ruokakuljetusten mukaan.
Ravintolan ulosmyyntioikeuden säilyttäminen vaikka ravintolat menisivät kiinni.
Valtion tuki vuokranantajille, että toiminta olisi mahdollista sulkea väliaikaisesti ilman kiinteitä kuluja.
Lisäksi Olutliitto vetoaa kuluttajiin ja olutystäviin. Panimoita, maahantuojia, ravintoloita ja kaiken kokoisia olutkauppoja voi auttaa ostamalla lahjakortteja ja tuotteita mahdollisuuksia mukaan, jakamalla Olutliiton ja oluttoimijoiden sanomaa omissa sosiaalisen median kanavissa, suosimalla paikallista, ja ostamalla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oluita eri toimijoilta.
Olutliitto tukee myös Panimoliiton ja Pienpanimoliiton sekä
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n kannanottoja tilanteen parantamiseen.
Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta. Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
Oluenkuluttajat yhteen etujärjestöön Oluen ystävät ja harrastajat ovat tänään Turussa perustaneet liiton puolustamaan oluenkuluttajien etua ja elämänlaatua. Uusi Olutliitto, ruotsiksi Ölförbundet, on heti syntyhetkellään maamme suurimpia kuluttajajärjestöjä: sen piirissä toimii noin 3000 jäsentä.
Olutliiton lähiajan tavoitteita ovat mm. olutkaupan vapauttaminen kilpailuun ja olutveron keventäminen. Jälkimmäisen osalta perustajat lähettivät viestin valtiovallalle, jotta se ryhtyisi turvaamaan kotimaan olutmarkkinoiden yhdenvertaisuutta ja kilpailukykyä suhteessa kevyen verotuksen EU-maihin:
”Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari. Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”
Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto. Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU), joka kattaa nykyisin 12 maata ja noin 65 000 oluenkuluttajaa. Tämä on taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa:
”Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-, harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin. Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin. Suomen Olutseurasta tulee uuden liiton jäsenyhdistys. Sen sijaan Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto purkautuu ja sen jäsenet siirtyvät Olutliittoon. Uusi liitto keskittyy kuluttajien edunvalvontaan. Harrastus- ja kulttuurityön se jättää suosiolla jäsenyhdistyksilleen. Nämä toimivat joko alueellisesti tai erikoistuneina, kuten Suomen Sahtiseura ja Suomen Kotiolutyhdistys.
”Liiton perusta on hampaissa. Pikku karhulla on hampaat ja kynnetkin, mutta aina se vain jää herttaiseksi. Sellainen voi olla isokin karhu, mutta sen hampaita ja läimäytystä varotaan. Kun järjestö on iso, se vaikuttaa jo olemassaolollaan.”
– tiivistää väistyvän liiton pj. Pekka Linnainen. Olutliitto saa kasvot ensimmäisessä liittokokouksessaan 15. huhtikuuta Helsingin olutjuhlilla, jolloin myös nimetään puheenjohtaja ja hallitus.
Perjantaina 3.3.2000 pidettiin suomalaisten oluenkuluttajien etujärjestöhistorian merkittävin kokous Panimoravintola Koulun juhlasalissa Turussa. Perustamiskokouksessa olivat läsnä ja pöytäkirjan allekirjoittajina edustajat seuraavista olutseuroista; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry jaMallassauna ry. Perustamiskokous päätti kutsua Olutliiton ensimmäisen liittokokouksen koolle 15.4.2000 Helsinkiin. Väliaikaiseksi hallitukseksi – tehtävänä valmistella liittokokous – valittiin Pekka Linnainen (pj.), Heino Tiilikainen, Harri Ahola ja Jouni Kinnari. Liiton perustajaseuroiksi hyväksyttiin liittokokouksessa Suomen Olutseuran ja Suomen Itsenäisten Olutseurojen (Finnlibs) yhteydessä toimineita tai ilman kumpaankaan valtakunnalliseen seurojen kattojärjestöön kuulumattomia olutseuroja yhteensä 13 kappaletta.
1 Beer Team Valkeala ry Valkeala 106 2 2 HOLY – Hollolan oluenystävät ry Hollola 59 1 3 Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. r.y. Helsinki 54 1 4 Lauritsalan Olutseura ry Lappeenranta 30 1 5 Mallassauna ry Helsinki 20 1 6 Olutseura ESAT ry Helsinki 15 1 7 Oulun Olutseura ry Oulu 49 1 8 Perinteisen Oluen Seura – Society for Traditional Beers ry, Helsinki 90 1 • Olutsilta–Õllesild, Helsinki 178 • Os Pitkänsillan Olutkellari, Savonlinna 58 • Olutseura Ohrana, Kuusankoski 35 • Roban Vaahtovaakut, Helsinki 25 386 4 9 RoiHu Santa’s Beer Club ry Rovaniemi 27 1 10 Suomen Kotiolutyhdistys ry Helsinki 71 1 11 Suomen Olutseura ry Kuopio 1727 18 12 Suomen Sahtiseura ry Lammi 134 2 13 Turun oluen-ystäväin seura ry Turku 70 1 Yhteensä 2748 35
Lyhyt kurkistus 1990-luvun olutseuramaailmaan
Suomessa vaikutti rinnakkain kaksi valtakunnallista olutharrastajia yhteen koonnutta yhdistystä. Vuonna 1989 perustettu, parhaimmillaan parin tuhannen jäsenen ja yli sadan paikallisseuran Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto (Finnlibs), jonka jäsenmäärä oli noin puolet SOS:n jäsenmäärästä.
Toimintafilosofia yllä mainituilla yhdistyksillä poikkesi hieman toisistaan. Kuten nimikin kertoo, Itsenäisten Olutseurojen Liitto korosti toiminnassaan riippumattomuutta kaikista alan kaupallisista toimijoista. Suomen Olutseuralla oli puolestaan toimivat suhteet ravintola- ja panimoalan etujärjestöihin ja yrityksiin. Siihen oli perustellut syynsä, seura julkaisi muun muassa Olut-lehteä ja ilmestyäkseen lehti tarvitsi mainostuloja. Yhteistyöllä voitiin tarjota jäsenistölle hyvin kysyttyjä jäsenetuja.
Alkusysäys liiton perustamiseen tapahtui elokuussa 1999, kun Suomen Olutseura julkaisi 10-vuotishistoriikin. Kirjan julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu alan edustajia, myös kilpailevan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Linnainen. Virallisen osuuden jälkeen keskustelu oluen äärellä puheenjohtajien Linnainen – Tiilikainen välillä johti ajatukseen oluenkuluttajien voimien saattamiseen kuvainnollisesti ”saman varjon alle”.
Näin Pekka Linnainen myi ajatuksen omille joukoilleen syksyllä 1999: ”Oluenkuluttajat pian yhteisliittoon? Suomen Olutseura ja Finnlibs ovat viime kuukaudet kuulostelleet yhteistä säveltä. Alkutavoite oli lähinnä hälventää historiallista eripuraa, joka haittaa oluenkuluttajien edunvalvontaa. Hyvin pian ilmeni, että tavoite tulee viedä pidemmälle. Pyrimme nyt suoraan kotipesälle: yhteen oluenkuluttajien liittoon. Hanke on nyt molempien osapuolten paikallis- ja jäsenyhdistysten käsittelyssä. Se tunnetaan myös EBCUssa. Parhaassa tapauksessa Suomen Oluenkuluttajain Liitto pitää ensimmäisen kokouksensa loppukeväästä, ehkä Helsingin olutjuhlien aikaan.
Liitto keskittyisi oluenkuluttajien edun ja elämänlaadun puolustamiseen. Kaikki muu ”kiva”, kuten kulttuurityö ja tapakasvatus jäisivät jäsenyhdistysten vastuulle – kuten jo nytkin. Liiton perustaminen on aiottu toteuttaa lähinnä teknisenä sopimuksena. Lain mukaan jäsenen tulee olla rekisteröity. Kaikki tällaiset seurat osapuolten piiristä todettaisiin perustajajäseniksi. Liittokokouksen jälkeen jäsenyys saattaa tulla halutuksi myös nykyisen piirin ulkopuolella. Sinne on 90-luvun mittaan rekisteröity ainakin 30 olutseuraa, Ahvenanmaata myöten.
Suomen Olutseura ry:stä tulisi liiton suurin jäsenjärjestö. Se saanee liittokokoukseen yhden edustajan sataa jäsentä kohti. Finnlibs siirtäisi liitolle kaikki toimintonsa ja hajaantuisi. Rekisteröimättömiä jäsenseuroja ei heitetä yli laidan. Ne voivat pitää vapaan muotonsa esim. ryhtymällä jäsenyhdistyksen paikallisseuraksi. Aktiivista ketjuuntumishalua on osoittanut ainakin Perinteisen Oluen Seura ry. Sinällään järjestely on tuttu Suomen Olutseuran osastoista.
Suomen Olutseuran joukoissa ajatusta pureskeltiin huolella ja hartaasti. Puheenjohtajalla riitti työmaata ja vaati pidemmät perustelut vakuuttaa jäsenistölle hankkeen tarpeellisuus.
”Suomen Oluenkuluttajain Liitto ry.??? Yllä oleva teksti on kopio Finnlibsin puheenjohtajan Pekka Linnaisen kirjoituksesta heidän jäsenjulkaisussaan Vaahtokukassa. Mielestäni siinä kerrotaan asian ydin. Kuten tappitapaamisessa Hartwallilla kerroin, asiasta ei olla silti tehty mitään lopullisia päätöksiä, vaikka teknisesti asia onkin valmisteltu mahdollisimman pitkälle liiton perustamiseksi nopeasti, jos siihen tarvittava yksimielisyys löytyy. Tuon tilaisuuden jälkeen minulle on esitetty monia kysymyksiä hankkeen tiimoilta. On jopa sanottu, että asiat näyttää jo sovitun valmiiksi. Niin ei suinkaan ole. — –— Siksipä tarvitaankin lisää keskusteluja ja evästystä asioiden hoitoon. Vaikuttaa siltä, että nykyisen Finnlibsin puolella on paremmat keskusteluyhteydet esimerkiksi sähköpostin postituslistojen käytön myötä ja näin mielipiteiden vaihto ja kannanotto on heillä ollut joustavampaa. Olen sitä mieltä, että meidänkin puolella asiasta pitää keskustella ja kaikkien halukkaiden olisi saatava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Siksipä hyvin mielellän järjestäisin yleisen keskustelutilaisuuden, mihin haluan mahdollisimman monen tapin ja jäsenen osallistuvan. Pyydänkin ehdotuksia ajan ja paikan suhteen. Voisikohan jokin paikallisseura toimia isäntänä? Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kertokaa mielipiteenne asiasta, ja kysykää jos jokin kohta tuntuu epäselvältä.
Mitä uusi olutseurojen liitto merkitsee Suomen Olutseuralle, seuran jäsenille ja paikallisseuroille? Suomen Olutseura pääsee mukaan kansainvälisille foorumeille yhteyksien avautuessa eurooppalaisiin oluenkuluttajien järjestöihin (EBCU). Uskon saatavan paljon paremmin neuvoteltua uusia etuja jäsenistölle, kun on suurempi joukko takana. Paikallisseurat saavat uudessa liitossa paremmin äänensä kuuluviin valtakunnan tasolla vaikutettaessa. (Rekisteröityneillä, liittoon liittyvillä jäsenseuroilla on ainakin yksi edustuspaikka liittokokouksessa.) Kuitenkaan paikallisseurojen rekisteröityminen ei ole välttämätöntä, vaan kaikilla on mahdollisuus osallistua Suomen Olutseuran liittokokousedustajien valintaan, joka mielestäni kuuluu luontevasti vuosikokouksessa tehtäväksi. Tämän hetkisen jäsenmäärän mukaan saamme 15-16 edustajaa. (Finnlibs 9-10 edustajaa.)
Miksi uusi olutseurojen liitto tarvitaan? Meidän ”äänemme” kuluttajina ei tunnu kuuluvan päättäjien ja panimoteollisuuden suuntaan riittävästi. Saattamalla oluenkuluttajat yhteisen ”sateenvarjon” alle saamme joukkovoimamme lähes kaksinkertaistettua, jolloin uskottavuutemme ja mielipiteemme painoarvo lisääntyy. Nykyiset resurssimme eivät, niin Suomen Olutseuran, kuin myöskään Finnlibsin, yksin riitä kaikkeen siihen mitä oluenystävien/ -kuluttajien edun ajaminen vaatii. ”Asioiden tekijöitä” ei ole riittävästi kummallakaan nykyisellä osapuolella, mistä syystä olutseuratoiminnan väittäisin valtakunnan tasolla olleen viime aikoina aneemista. Uskon vakaasti suunniteltujen järjestelyjen saavan uutta eloa oluenystävien kenttään. Hieman erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan ja ruokkivat uusien ideoitten ja toimintatapojen syntyä. Siten saamme olutseuratoiminnan uuteen nousuun ja siitä hyödymme kaikki.”
Heikki Kähkösen laatima lista Olutliiton puheenjohtajina ja hallituksen jäseninä toimineista henkilöistä.
Vuodesta 2000 Olutliitolla on ollut 7 eri puheenjohtajaa, joiden lisäksi hallituksessa on istunut 71 henkilöä varsinaisina ja 26 varajäseninä. Kaikkiaan hallituksen työskentelyssä on ollut mukana 104 ihmistä. Puheenjohtajista naisia on ollut 1, hallituksen jäsenistä 13 ja varajäsenistä 2. Naisten osuus on ollut varsin vaatimaton, vain 15 %.
PUHEENJOHTAJAT (* = varajäsen) Jyrki Otila 00 01 Olli Hakkarainen 02 03 04 Jussi Lähde 05 06 Pekka Kantanen 07 08 Jari Vaara 09 10 11 12 13 (hallituksessa 07 08 14) Heikki Kähkönen 14 15 16 (hallituksessa 05 06 07 08) Anikó Lehtinen 17 18 19
HALLITUKSEN JÄSENET (* = varajäsen) Heino Tiilikainen 00 01 02 03 04 05 06 07* 14 15* 16* 17* 18* 19* Tiina Lankinen 00 Pekka Linnainen 00 Harri Ahola 00 Mikko Hovi 00 01 Jouni Kinnari 00 01* Kari Kinnunen 00 01* 02* 03* 04* 09 10 Jaakko Kivinen 00 Sakari Nupponen 00 Vesa Repo 00 Juha Tretjakov 01 02 03 04 Petteri Helin 01 02 03 04 05 06 07 Tapio Lundell 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10* 11 12 13 14* 15* Carita Kurkaa 01 Juhani Karakorpi 01* 02* 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 Ilkka Sipilä 01* 02* 03* 04 06 Sari Kurkaa-Kivi 02 03 04 Jarmo Tikka 02 Eeva-Liisa Vaittinen 02* 03* 06* 07* 10 Markku Turunen 02* 03 04 Jyrki Matilainen 03 Voitto Siljander 04 Jukka-Pekka Tervonen 04 05* 06* 08* 09* 10* 11* 12* 13* Pekka Siirilä 04* 05 06 07 08 09 10 Kristiina Kalliola 05 Hannu Nikulainen 05 06 Joni Lehtonen 05* 06 Seija Heinola 06 07 08 14 15 16 André Brunnsberg 07 08 09* 10* 11* 12* 13* 14* 15 16 Annika Takala 07 08 09 Hannu Väliviita 07 Marjokaisa Piironen 07* 08 09* 10* 12 16 17 18 19 Juho-Pekka Kaukoranta 08 09* 10* Reijo Kekäläinen 08 Kari Likovuori 08 09 10 11 12 Jarkko Paldanius 08 09* Mikael Baarman 08* 09 10 11 12 13 14 Juhani Lappalainen 09 10 Antti Hietala 09 Kim Palhus 09 Vesa Lukkarila 09 Sirpa Huostila 10 11 12 13 14 15 18* 19* Seppo Parviainen 10 11 12 13 14* Anne Käki 11 12 Tapio Niva 11 12 Sampo J. Välimaa 11 12 Simo Hämäläinen 12* 13 14 Ilkka Mäkilä 12* 13* 14 Jarmo Kuusivuori 13 Kari Nikkanen 13 Simo Raittila 13 14 15 16 17 18 19 Samuli Vapaasalo 13 14 15* Erkki Mukkila 14 Niilo Orola 15* 16* 17 18 19 Timo Anttila 15 16 Antti Kotti 15 16 Maria Markus 15 16 17 18 Timo Pakkanen 15 16 17 Ilmo Teikari 15 16 17 18 19 Arto Höyteinen 16 17 18 Tommi Kypärä 16 17 Matti Laukkanen 16 Harri Latvala 16 17 Tove Ruuskanen 16 17 Hanna Montonen 18 19* Milja Seppälä 18 19 Pirkka Elfving 19 Janne Koskenniemi 19 Jari Mäenpää 19 Sami Tammio 19 Kimmo-Pekka Toivola 19
VARAJÄSENIÄ Neiri Lindberg, 01* 02* 03* Martin Åvall 01* Heljä Pekkalin 03* Pekka Kääriäinen 03* 04* 05* Markku Haapio 04* Matti J. Hämäläinen 05* 06* 07* 08* 09* 10* Timo Flinck 06* Lari Junkkari 07* 08* 09* Mika Leppä 07* Mikko Sipakko 11* Timo Teponoja 11* Olavi Porkka 12* Olli Kaipainen 12* 13* Tarmo Aidantausta 12* Tapio Sivén 14* Niko Kiiskinen 15* Jorma Lahdensuo 15* 16* 17* 18* 19* Ilpo Markkola 15* 16* 17* 18* 19* Antti Räty 15* Tom Skog 15* Touko Aalto 16* Niklas Fred 16* Jussi Jämsén 16* 17* Juha Karsikas 17* Kari Katajainen 18* 19*
Olutliiton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu alkaa taas!
HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.
Kotioluentekijöillä on taas mahdollisuus osallistua vuosittaiseen, Olutliiton isännöimään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.
Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty
riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen
Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran
alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on
tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.
Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena
parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut.
Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin
kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.
Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten
yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia
sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen
puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). Olutvuosi
viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. www.olutliitto.fi
Kilpailun sponsorit
Tiedot Valtakunnallinen Kotiolutkilpailun osallistujille
HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.
Ilmoittautuminen viimeistään pe 15.5., mielellään aiemminkin, jos tiedät osallistuvansa
Ilmoittautuminen (ilmoita mielellään myös kotikunta ja puhelinnumero): kotiolut2020@olutliitto.fi
Ilmoittautumisen yhteydessä on valittava sarja ja oluttyyppi, jonka mukaisesti näyte pitää arvostella. Reseptin toimittaminen ei ole pakollista.
Kilpailuolutnäytteiden toimituksesta sovitaan kilpailutoimitsijan kanssa. Näytteet voi myös toimittaa Panimonurkan noutovarastoon.
Näytteiden toimitus viimeistään su 17.5. (ellei toisin sovittu)
Olutta otetaan arvosteltavaksi 0,33-1,0l astioissa (mielellään lasipulloissa) ja niitä tarvitaan kolme jokaisesta olutnäytteestä. Pullojen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia. Pulloissa ei saa olla etikettejä.
Jokaiseen pulloon kilpailija merkitsee esim. maalarinteipillä ja tussilla ilmoittautumisessa saadun numerokoodin. Numerokoodi koostuu sarjasta ja oluttyylistä sekä näytenumerosta, esim. ”3 / 10A – 123” (tässä esimerkissä olisi kyse sarja 3. Belgialaiset ja vehnäoluet / 10A German Weissbier – näytenumero 123). Numerokoodin saa myös mielellään merkata korkkiin.
Kilpailun tulokset ilmoitetaan palkintotilaisuudessa, joka järjestetään Helsingissä kesän aikana, arviot lähetetään sähköpostitse kullekin kilpailijalle ma 29.6. mennessä.
Yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen saa totta kai olla yhteydessä, jos on mitä vaan kysyttävää kilpailuun liittyen.
Arvosteltavat olutnäytteet
Arvosteltaviksi tarkoitetut olutnäytteet toimitetaan kilpailun toimitsijoiden kanssa sovittuun paikkaan. Kilpailijan on pidettävä huolta siitä, että näytteet on pakattu kestämään kuljetusta. Kilpailun järjestäjä ei vastaa kuljetuksessa rikkoutuneista, pilaantuneista, tai kadonneista näytteistä.
Arvostelu
Kilpailuun lähetettävät oluet arvostellaan sen mukaan, miten ne sopivat ilmoitettuun oluttyyppiin sekä kuinka onnistuneita ne ovat. Valmistusmenetelmä ei vaikuta arvosteluun. Arvostelu suoritetaan sokkomaisteluna, eivätkä tuomarit tiedä kenen olut kulloinkin on arvosteltavana. Tuomareille kerrotaan kustakin oluesta ainoastaan kilpailijan ilmoittama oluttyyppi sekä mahdolliset raaka-aineet, muita tietoja ei paljasteta tuomareille ennen arviointia.
Tuomarit arvioivat jokaisen oluen pareittain käyttäen BJCP Beer Scoresheetiä sekä pisteyttävät oluet 0-50 pisteen skaalalla. Tuomariparin pitää olla viiden pisteen tarkkuudella yksimielisiä, muuten pyydetään vielä kolmannen tuomarin mielipidettä. Tuomariparin valitsemat kategorian parhaat oluet menevät jatkoon, jonka jälkeen koko tuomaristo laittaa ne paremmuusjärjestykseen.
Tuomarina toimiva henkilö ei saa osallistua sarjaan, jossa tuomaroi. Tuomaristossa on tyypillisesti olutalan ammattilaisia, kokeneita kotipanijoita sekä olutharrastajia tai –toimittajia. Tuomareita ei ole mahdollista nimetä kuukausia etukäteen.
Kilpailijalla on mahdollisuus saada yhteenveto tuomareiden kommenteista omista oluistaan.
Palkinnot
Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan kolme parasta olutta. Sen lisäksi vuoden kotipanijalle sekä joka sarjan voittajille on luvassa palkintoja kilpailun sponsoreilta.
Sarjat
Alla on lueteltu kilpailuun kuuluvat kuusi sarjaa sekä niihin kuuluvat BJCP-oluttyylit. Oluen valmistukseen voi käyttää maltaita, viljaa, uutteita, vettä, humalaa, hiivaa sekä muita yleisesti oluen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Valmistusmenetelmää ei ole rajattu.
Kilpailija voi osallistua usealla saman sarjan alle lukeutuvalla oluella, mutta maksimimäärä eri oluita per kilpailija on neljä (esim. yksi olut lager-sarjassa ja kolme pale ale-sarjassa). Syy tähän uuteen rajaan on viime vuoden iso määrä kilpailuoluita, karsimalla oluitten määrää jää toivottavasti enemmän aikaa arviointiin.
Mahdollisista mausteista, hedelmistä, jne. reseptissä kannattaa mainita ilmoittautumisessa.
Ohjearvoissa on väriä kuvailtu silmämääräisesti ja katkeruus ilmoitettu IBU -yksikköinä. Näiden määrittäminen on yleensä kotioloissa hankalaa, joten kyseiset kohdat ovat suuntaa-antavia. Arviointi suoritetaan vain ja ainoastaan aistinvaraisesti.
Kilpailun sarjat on Beer Judge Certification Programin mukaisia. Luokkiin viitataan numerolla ja kirjaimella, jotka vastaavat vuoden 2015 tyylikuvauksia: http://bjcp.org/docs/2015_Guidelines_Beer.pdf
Sarja 1: Lager ja lager-muistuttavat tyylit
1A American Light Lager
1B American Lager
1C Cream Ale
2A International Pale Lager
2B International Amber Lager
2C International Dark Lager
3A Czech Pale Lager
3B Czech Premium Pale Lager
3C Czech Amber Lager
3D Czech Dark Lager
4A Munich Helles
4B Festbier
4C Helles Bock
5B Kölsch
5C German Helles Exportbier
5D German Pils
6A Märzen
6B Rauchbier
6C Dunkles Bock
7A Vienna Lager
7B Altbier
7C Kellerbier
8A Munich Dunkel
8B Schwarzbier
Sarja 2: Pale ale
Englantilainen Pale Ale
11A Ordinary Bitter
11B Best Bitter
11C Strong Bitter
Irish beer
15A Irish Red ale
Amerikkalainen Pale ale
18A Blonde Ale
18B American Pale Ale
India pale ale
12C English IPA
21A American IPA
21B Specialty IPA: Belgian IPA
21B Specialty IPA: Black IPA
21B Specialty IPA: Brown IPA
21B Specialty IPA: Red IPA
21B Specialty IPA: Rye IPA
21B Specialty IPA: White IPA
21B Specialty IPA: New England IPA
22A Double IPA
Strong British & American ale
17A. British Strong Ale
17B. Old Ale
17C. Wee Heavy
17D. English Barleywine
22B American Strong Ale
22C American Barleywine
22D Wheatwine
Sarja 3: Belgialaiset ja vehnäoluet
German Wheat Beer
10A Weissbier
10B Dunkles Weissbier
10C Weizenbock
Belgian Ale
24A Witbier
24B Belgian Pale Ale
25A Belgian Blond Ale
Strong Belgian Ale
25B Saison
25C Belgian Golden Strong Ale
Trappist Ale
26A Trappist Single
26B Belgian Dubbel
26C Belgian Tripel
26D Belgian Dark Strong Ale
Sarja 4: Stout, Porter ja muut tummat
Tähän sarjaan voi myös lisätä tynnyri- ja tammilastuilla kypsytetyt tummat oluet.
Dark European Lager ja Strong European Beer
8B Schwarzbier
9C Baltic Porter
Brown British Beer
13C English Porter
Irish Beer
15B Irish Stout
15C Irish Extra Stout
Dark British Beer
16A Sweet Stout
16B Oatmeal Stout
16C Tropical Stout
16D Foreign Extra Stout
American Porter and Stout
20A American Porter
20B American Stout
20C Imperial Stout
Sarja 5: Hedelmä, hapan- ja villihiivaoluet
European Sour Ale
23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic
27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer
23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer
American Wild Ale
28A Brett Beer
28B Mixed-Fermentation Sour Beer
28C Wild Speciality Beer
Fruit Beer
29A Fruit Beer
29B Fruit and Spice Beer
29C Speciality Fruit Beer
Sarja 6: Muut oluttyylit
Tähän sarjaan voi ilmoittaa kaikki muut BJCP:n viralliset oluttyylit. Oluet arvioidaan mutta ei laiteta paremmuusjärjestykseen.
Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.
Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.
Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.
Pahat Nuutit
2018 perhe- ja
peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä
2016 Lännen Median
toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun
viinaranneke-sanan.
2014 johtaja
Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd
2013 puheenjohtaja
Juha Sipilä, Suomen Keskusta
2011
peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP
2010 Turun
kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón
2009 pääministeri
Matti Vanhanen, Keskusta
2008
ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2007
toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia
2006
hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2005
toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2004 ylijohtaja
Ilkka Suojasalmi, STTV
2003
peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2002
kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2000
Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman
olutmainoksen televisioon.
