Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA

Helsinkiläinen André Brunnsberg valittiin EBCU:n hallitukseen järjestön syyskokouksessa, joka pidettiin viime viikolla Monzassa, Italiassa. Eurooppalaisia oluenkuluttajia edustava kuluttajajärjestö EBCU sai nyt ensimmäistä kertaa suomalaisen hallitusjäsenen.

Suomea edustaa EBCU:ssa Olutliitto, joka on yli 2000 olutkuluttajaa ja 32 jäsenseuraa edustava suomalainen olutkuluttajien kattojärjestö. Brunnsberg on ollut mukana Olutliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 2007-2016, sekä edustanut Olutliittoa EBCU:n kokouksissa vuodesta 2008 lähtien.

EBCU:ssa on tällä hetkellä mukana 18 eri olutjärjestöä 16 eri maasta, uusina jäsenmaina Ranska, Espanja ja Kreikka. Jäseniä EBCU:ssa on lähellä 250 000, josta melkein 190 000 kuuluu brittiläiseen CAMRA:an (Campaign for Real Ale).

– Olen kiitollinen siitä, että minut valittiin mukaan hallitukseen, näen että EBCU tekee todella tärkeätä työtä olutkuluttajien eduksi kansainvälisellä tasolla, kertoo Brunnsberg. Siitä on jo pitkä aika, kun hallituksessa viimeksi oli jäsen maasta, jossa on alkoholimonopoli, joten haluan tuoda sen aspektin nyt voimakkaammin esille ja esim. selvittää pohjoismaiden alkoholimonopolien hintaerot ja mistä ne johtuvat. Sen lisäksi työtehtäviini tulee kuulumaan EU:n säädökset ja niiden seuraaminen.

Brunnsberg on myös aktiivinen kotiolutharrastaja ja kansainvälisesti arvostettu oluttuomari. EBCU on viime aikoina korostanut, miten tärkeä rooli kotioluella on elävässä olutkulttuurissa.

– Työtehtäviini tulee myös kuulumaan kotioluet. Ympäri Eurooppaa syntyy jatkuvasti uusia pienpanimoita, ja niiden perustajat ovat melkein aina kotiolutharrastajia. Nämä pienpanimot tuovat laajan valikoiman oluttyylejä markkinoille ja ylläpitävät monipuolista oluttarjontaa olutkuluttajille, kertoo Brunnsberg.

André Brunnsbergin tavoittaa sähköpostilla: andre.brunnsberg”ät”ebcu.org

Lisää tietoa EBCU:sta: www.ebcu.org

Lisää tietoa Olutliitosta: www.olutliitto.fi