Kirjoittajan arkistot: admin

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu 2020

Olutliiton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu alkaa taas!

HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

Kotioluentekijöillä on taas mahdollisuus osallistua vuosittaiseen, Olutliiton isännöimään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa. 

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.

Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). Olutvuosi viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. www.olutliitto.fi


Kilpailun sponsorit

Tiedot Valtakunnallinen Kotiolutkilpailun osallistujille

HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

  • Ilmoittautuminen viimeistään pe 15.5., mielellään aiemminkin, jos tiedät osallistuvansa
    • Ilmoittautuminen (ilmoita mielellään myös kotikunta ja puhelinnumero): kotiolut2020@olutliitto.fi
    • Ilmoittautumisen yhteydessä on valittava sarja ja oluttyyppi, jonka mukaisesti näyte pitää arvostella. Reseptin toimittaminen ei ole pakollista.
    • Kilpailuolutnäytteiden toimituksesta sovitaan kilpailutoimitsijan kanssa. Näytteet voi myös toimittaa Panimonurkan noutovarastoon.
  • Näytteiden toimitus viimeistään su 17.5. (ellei toisin sovittu)
    • Olutta otetaan arvosteltavaksi 0,33-1,0l astioissa (mielellään lasipulloissa) ja niitä tarvitaan kolme jokaisesta olutnäytteestä. Pullojen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia. Pulloissa ei saa olla etikettejä.
    • Jokaiseen pulloon kilpailija merkitsee esim. maalarinteipillä ja tussilla ilmoittautumisessa saadun numerokoodin. Numerokoodi koostuu sarjasta ja oluttyylistä sekä näytenumerosta, esim. ”3 / 10A – 123” (tässä esimerkissä olisi kyse sarja 3. Belgialaiset ja vehnäoluet / 10A German Weissbier – näytenumero 123). Numerokoodin saa myös mielellään merkata korkkiin.
  • Kilpailun tulokset ilmoitetaan palkintotilaisuudessa, joka järjestetään Helsingissä kesän aikana, arviot lähetetään sähköpostitse kullekin kilpailijalle ma 29.6. mennessä.

Yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen saa totta kai olla yhteydessä, jos on mitä vaan kysyttävää kilpailuun liittyen.


Arvosteltavat olutnäytteet

Arvosteltaviksi tarkoitetut olutnäytteet toimitetaan kilpailun toimitsijoiden kanssa sovittuun paikkaan. Kilpailijan on pidettävä huolta siitä, että näytteet on pakattu kestämään kuljetusta. Kilpailun järjestäjä ei vastaa kuljetuksessa rikkoutuneista, pilaantuneista, tai kadonneista näytteistä.

Arvostelu

Kilpailuun lähetettävät oluet arvostellaan sen mukaan, miten ne sopivat ilmoitettuun oluttyyppiin sekä kuinka onnistuneita ne ovat. Valmistusmenetelmä ei vaikuta arvosteluun. Arvostelu suoritetaan sokkomaisteluna, eivätkä tuomarit tiedä kenen olut kulloinkin on arvosteltavana. Tuomareille kerrotaan kustakin oluesta ainoastaan kilpailijan ilmoittama oluttyyppi sekä mahdolliset raaka-aineet, muita tietoja ei paljasteta tuomareille ennen arviointia.

Tuomarit arvioivat jokaisen oluen pareittain käyttäen BJCP Beer Scoresheetiä sekä pisteyttävät oluet 0-50 pisteen skaalalla. Tuomariparin pitää olla viiden pisteen tarkkuudella yksimielisiä, muuten pyydetään vielä kolmannen tuomarin mielipidettä. Tuomariparin valitsemat kategorian parhaat oluet menevät jatkoon, jonka jälkeen koko tuomaristo laittaa ne paremmuusjärjestykseen.

Tuomarina toimiva henkilö ei saa osallistua sarjaan, jossa tuomaroi. Tuomaristossa on tyypillisesti olutalan ammattilaisia, kokeneita kotipanijoita sekä olutharrastajia tai –toimittajia. Tuomareita ei ole mahdollista nimetä kuukausia etukäteen.

Kilpailijalla on mahdollisuus saada yhteenveto tuomareiden kommenteista omista oluistaan.

Palkinnot

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan kolme parasta olutta. Sen lisäksi vuoden kotipanijalle sekä joka sarjan voittajille on luvassa palkintoja kilpailun sponsoreilta.

Sarjat

Alla on lueteltu kilpailuun kuuluvat kuusi sarjaa sekä niihin kuuluvat BJCP-oluttyylit. Oluen valmistukseen voi käyttää maltaita, viljaa, uutteita, vettä, humalaa, hiivaa sekä muita yleisesti oluen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Valmistusmenetelmää ei ole rajattu.

Kilpailija voi osallistua usealla saman sarjan alle lukeutuvalla oluella, mutta maksimimäärä eri oluita per kilpailija on neljä (esim. yksi olut lager-sarjassa ja kolme pale ale-sarjassa). Syy tähän uuteen rajaan on viime vuoden iso määrä kilpailuoluita, karsimalla oluitten määrää jää toivottavasti enemmän aikaa arviointiin.

 Mahdollisista mausteista, hedelmistä, jne. reseptissä kannattaa mainita ilmoittautumisessa.

Ohjearvoissa on väriä kuvailtu silmämääräisesti ja katkeruus ilmoitettu IBU -yksikköinä. Näiden määrittäminen on yleensä kotioloissa hankalaa, joten kyseiset kohdat ovat suuntaa-antavia. Arviointi suoritetaan vain ja ainoastaan aistinvaraisesti.

Kilpailun sarjat on Beer Judge Certification Programin mukaisia. Luokkiin viitataan numerolla ja kirjaimella, jotka vastaavat vuoden 2015 tyylikuvauksia: http://bjcp.org/docs/2015_Guidelines_Beer.pdf

Sarja 1: Lager ja lager-muistuttavat tyylit

  • 1A American Light Lager
  • 1B American Lager
  • 1C Cream Ale
  • 2A International Pale Lager
  • 2B International Amber Lager
  • 2C International Dark Lager
  • 3A Czech Pale Lager
  • 3B Czech Premium Pale Lager
  • 3C Czech Amber Lager
  • 3D Czech Dark Lager
  • 4A Munich Helles
  • 4B Festbier
  • 4C Helles Bock
  • 5B Kölsch
  • 5C German Helles Exportbier
  • 5D German Pils
  • 6A Märzen
  • 6B Rauchbier
  • 6C Dunkles Bock
  • 7A Vienna Lager
  • 7B Altbier
  • 7C Kellerbier
  • 8A Munich Dunkel
  • 8B Schwarzbier

Sarja 2: Pale ale

Englantilainen Pale Ale
  • 11A Ordinary Bitter
  • 11B Best Bitter
  • 11C Strong Bitter
Irish beer
  • 15A Irish Red ale
Amerikkalainen Pale ale
  • 18A Blonde Ale
  • 18B American Pale Ale
India pale ale
  • 12C English IPA
  • 21A American IPA
  • 21B Specialty IPA: Belgian IPA
  • 21B Specialty IPA: Black IPA
  • 21B Specialty IPA: Brown IPA
  • 21B Specialty IPA: Red IPA
  • 21B Specialty IPA: Rye IPA
  • 21B Specialty IPA: White IPA
  • 21B Specialty IPA: New England IPA
  • 22A Double IPA
Strong British & American ale
  • 17A. British Strong Ale
  • 17B. Old Ale
  • 17C. Wee Heavy
  • 17D. English Barleywine
  • 22B American Strong Ale
  • 22C American Barleywine
  • 22D Wheatwine

Sarja 3: Belgialaiset ja vehnäoluet

German Wheat Beer
  • 10A Weissbier
  • 10B Dunkles Weissbier
  • 10C Weizenbock
Belgian Ale
  • 24A Witbier
  • 24B Belgian Pale Ale
  • 25A Belgian Blond Ale
Strong Belgian Ale
  • 25B Saison
  • 25C Belgian Golden Strong Ale
Trappist Ale
  • 26A Trappist Single
  • 26B Belgian Dubbel
  • 26C Belgian Tripel
  • 26D Belgian Dark Strong Ale

Sarja 4: Stout, Porter ja muut tummat

Tähän sarjaan voi myös lisätä tynnyri- ja tammilastuilla kypsytetyt tummat oluet.

Dark European Lager ja Strong European Beer
  • 8B Schwarzbier
  • 9C Baltic Porter
Brown British Beer
  • 13C English Porter
Irish Beer
  • 15B Irish Stout
  • 15C Irish Extra Stout
Dark British Beer
  • 16A Sweet Stout
  • 16B Oatmeal Stout
  • 16C Tropical Stout
  • 16D Foreign Extra Stout
American Porter and Stout
  • 20A American Porter
  • 20B American Stout
  • 20C Imperial Stout

Sarja 5: Hedelmä, hapan- ja villihiivaoluet

European Sour Ale
  • 23A Berliner Weisse
  • 23B Flanders Red Ale
  • 23C Oud Bruin
  • 23D Lambic
  • 23E Gueuze
  • 23F Fruit Lambic
  • 27 Historical Beer: Gose
  • 27 Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer
  • 23A Berliner Weisse
  • 23B Flanders Red Ale
  • 23C Oud Bruin
  • 23D Lambic
  • 23E Gueuze
  • 23F Fruit Lambic27 Historical Beer: Gose
  • 27 Historical Beer: Lichtenhainer
American Wild Ale
  • 28A Brett Beer
  • 28B Mixed-Fermentation Sour Beer
  • 28C Wild Speciality Beer
Fruit Beer
  • 29A Fruit Beer
  • 29B Fruit and Spice Beer
  • 29C Speciality Fruit Beer

Sarja 6: Muut oluttyylit

Tähän sarjaan voi ilmoittaa kaikki muut BJCP:n viralliset oluttyylit. Oluet arvioidaan mutta ei laiteta paremmuusjärjestykseen.

Olutliitto ei nimitä Pahaa Nuuttia vuonna 2020

Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Valtakunnallinen kotiolutkilpailu 2019 – palkintojen jako lauantaina 6.7

Pisteiden perusteella seuraavat oluet pääsivät tänä vuonna kukin sarjan finaaleihin:

  1. Lager:
    3B – 1002: Tommi Salmi, Pernaja
    1B – 1010: Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa
    5C – 1013: Sampo Järvi, Helsinki
    6B – 1016:Marko Hirvi, Helsinki
    2A – 1030: Otto Laitinen
  2. Ale:
    21A – 2002: Jouni Roivas, Helsinki
    22C – 2006: Jani Kytöharju, Jorvas
    15A – 2021: Henri Isotalus, Kiiminki
    21A – 2022: Jarmo Ranta
    17D – 2024: Niko Laiso, Espoo
    21B – 2028: Kalle Ohvo
    17D – 2042: Ossi Suominen, Helsinki
  3. Belgian and wheat:
    24A – 3006: Tommi Salmi, Pernaja
    26C – 3010: Markku Leminen, Vantaa
    10A – 3013: Eero Karjalainen, Tampere
    25B – 3014: Eero Karjalainen, Tampere
    26D – 3018: Jouni Raninen, Jyväskylä
    25A – 3030: Aleksi Haapavaara, Lempäälä
  4. Stout and porter:
    16D – 4001: Jani Harju, Lappeenranta
    9C – 4002: Mikko Punkkinen, Lahti
    20C – 4009: Mikko Salo, Seinäjoki
    20A – 4012: Jarmo Ranta
    20C – 4013: Jouni Raninen, Jyväskylä
    20C – 4015: Kalle Ohvo
  5. Sour ja hedelmä:
    27 – 5003: Mikko Hillu, Helsinki
    28B – 5006: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5007: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5008: Kaarlo Reipas, Helsinki
    29A – 5010, Tomislav Cupic, Helsinki
    28A – 5012: Aleksi Haapavaara, Lempäälä

Palkintojen jako jossa selviää kolme parasta jokaisessa sarjassa pidetään lauantaina 6.7 Bryggeri Helsingissä klo 12:00. Sen lisäksi palkitsemme myös ”Vuoden kotipanijan”.

Olutliitto: Ei alkoholiveron korotukselle!

Olutliitto kannanotto 4.6.2019

Eilen julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.

Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa. Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa, olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa.  -Me emme näe mitään merkkejä siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen, vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.

Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen tuontiin verrattuna.

-Me haluamme Olutliittona korostaa kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen.  Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen +358407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki