I EBCUs höstmöte, som gick av stapeln 21. oktober i Monza, Italien, valdes André Brunnsberg från Helsingfors in i styrelsen. Finland representeras i EBCU av Olutliitto ry – Ölförbundet rf, en takorganisation för finländska ölkonsumenter med över 2000 medlemmar. Brunnsberg har varit medlem i Ölförbundet styrelse 2007–2016 samt representerat förbundet i EBCU sedan 2008.
EBCU består av 18 olika organisationer från 16 olika länder, med Frankrike, Spanien och Grekland som de nyaste medlemsländerna. Medlemsantalet i EBCU är nästan 250 000, varav 190 000 tillhör brittiska CAMRA (Campaign for Real Ale).
Jag är tacksam att jag valdes in i styrelsen, EBCU gör på internationell nivå ett viktigt jobb för oss ölkonsumenter i Europa, berättar Brunnsberg. Det är en lång tid sedan vi senast hade i styrelsen en representant från ett land med alkoholmonopol, så jag vill gärna lyfta fram den aspekten och t.ex. reda ut prissättningen i de olika nordiska alkoholmonopolen och hur de skiljer sig. Till mina arbetsuppgifter kommer också att höra uppföljandet av nya EU regleringar.
Brunnsberg är också aktiv hembryggare och internationellt uppskattad öldomare. EBCU har på sistone betonat vikten av hembryggning i en levande ölkultur.
Till mina arbetsuppgifter hör också hembryggd öl. Runtom i Europa föds det ständigt nya småbryggerier och i nästan samtliga fall är grundarna hembryggare. Dessa småbryggerier upprätthåller den breda ölkultur vi har i Europa för oss ölkonsumenter, berättar Brunnsberg.
André Brunnsberg nås per e-post: andre.brunnsberg”ät”ebcu.org
Olutliiton perinteikkään Valtakunnallisen kotiolutkilpailun voitti tänä vuonna Sampo Järvi.
Järvi voitti kaksi kilpailun neljästä sarjasta. Pale ale -sarjassa Järvi onnistui Red IPAllaan ja belgi- ja vehnäoluiden sarjassa Weissbierillaan. Lisäksi Järven Dunkles Bock sijoittui lager-sarjassa kolmanneksi.
Olutinnostus ja kotiolutbuumi näkyi kilpailun osallistujamäärässä: mukana oli ennätykselliset 113 olutta.
Lager:
Juho Lepistö (Czech Pale Lager)
Kalle Ohvo (German Pils)
Sampo Järvi (Dunkles Bock)
Pale ale:
Sampo Järvi (Red IPA)
Jani Kytöharju (Indian Pale Ale)
Tommi Vuori (Double IPA)
Belgit ja vehnät:
Sampo Järvi (Weissbier)
Jussi Wallendahr (Saison)
Juuso Tenhunen (Belgian Dark Strong Ale)
Stout ja porter:
Tero Rask (Sweet Stout)
Sami Vesterinen (Imperial Stout)
Markus Utriainen (Baltic Porter)
Palkintosijoille päässeet palkittiin Simpons Maltin lahjapaketeilla sekä humalilla. Sen lisäksi jokaisen sarjan voittaja sai palkinnoksi 25 kg mallasta. Vuoden kotipanija palkittiin 25 kg Maris Otter maltaalla sekä Simpsons Maltin 30 vuoden single malt whiskyllä. Onnittelut voittajille!
Valtakunnallisen kotiolutkilpailun tuomaristossa olivat mukana Niklas Fred, Petteri Helin, Timo Jukka, Ari Juntunen, Mariaana Nelimarkka ja Mika Saarinen. Kilpailun päätuomarina toimi André Brunnsberg.
Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut (lähinnä nimellisesti) Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Tänä vuonna Olutliitto ry ottaa kilpailusta kopin. Kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.
Suomalainen olutjournalismi on vain reilun kolmen vuosikymmenen ikäinen. Se on kuitenkin ollut voimissaan pidemmän ajan kuin suuri osa käsityöluista makukokemuksensa ammentava sukupolvi on nauttinut oluitaan tai edes elänyt.
Olutjournalismimme kulmakiveksi voidaan laskea edesmenneen lehtimiehen ja kirjailijan Unto Tikkasen aloittama olutkoulu Uudessa-Suomessa 1980-luvun alussa. Unto teki vuosikymmenet uraauurtavaa työtä sekä olutkulttuurin että alan journalismin eteen.
Tänä päivänä leimansa olutkirjoittamiselle antavat kymmenet olutblogit sekä maakuntalehtien ja -radioiden voimakas innostus paikallisia oluita ja niiden uusia valmistajia kohtaan. Myös naistenlehdet sekä yleisaikakauslehdet verkkosivuineen ovat kiinnostuneita pienpanimobuumista ja valtavasta olutmakujen kirjosta.
Bloggareiden joukossa on runsaasti oluesta innostuneita ihmisiä, joilla alan terminologia on jollakin tavalla hallussa, mutta suomen kielen osaamisessa on runsaasti puutteita. Ammattilaismedian puolella tilanne on taas päinvastoin: kieli hallitaan kohtalaisesti, mutta vierteet ja mäskit menevät iloisesti keskenään sekaisin.
Oluttrendit tulevat Suomeen lähinnä Yhdysvalloista ja Länsi-Europasta muutaman vuoden viiveellä. Niiden mukana tulevat myös englannin kieleen pohjautuvat uudissanat. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi mustalaispanimo (engl. gypsy brewery), käsityö- tai käsityöläisolut / -panimo (craft beer / brewery), sessio-olut (session ale) sekä lyhenteet IPA (India Pale Ale), APA (American Pale Ale), DIPA (Double India Pale Ale) ja IBU (International Bitter Unit).
Kotimaisten kielten keskus ei kestä alan trendien perässä, ja Suomen kielen sanakirjaan on hyväksytty vasta murto-osa olutalan uudissanoista. Kun vuosi sitten kysyin Kielitoimistolta mustalaispanimolle suomenkielistä vastinetta, sain kehotukseksi käyttää kankeaa sopimusvalmistuttaja-sanaa. Samalla sain lähes ehdottoman kiellon olla käyttämättä mustalaisalkuisia sanoja, jotta en loukkaisi yhtä kansanryhmää.
Otetaan vielä toinen esimerkki. Meillä suosituksi pienpanimo-olutta vastaavaksi termiksi on noussut sana käsityöläisolut, jota minä en suostu käyttämään lainkaan. Käytän mieluummin sanaa käsityöolut. Käsityöläinen on Kielitoimiston sanakirjan mukaan käsityötä ammatikseen harjoittava henkilö: suutari, ompelija ym. käsityöläiset. Sen sijaan käsityö on käsin tai käsityökaluin suoritettavaa työtä.
Monissa käsityöläispanimoiksi itseään nimittävissä pienpanimossa käsityötä on vain osa valmistusprosessista, joka sekin on usein mäskäysohjelmineen, lämpötilan säätelyineen tai vaikkapa pullotuksineen automatisoitua. Käsityöläisyyttä edustaa lähinnä asenne eli halu erottua pienenä yrityksenä muista alan toimijoista, mikä on kuitenkin todellisuudessa aika kaukana hatuntekijän, sukankutojan tai lasinpuhaltajan aidosta käsityöläisyydestä.
Olutterminologia kaipaa oman fooruminsa, jossa me alan toimijat ja kirjoittajat määrittelisimme yhdessä kielenhuollon ammattilaisten kanssa, mitä termejä ja sanoja käytetään oluesta ja panimoista kirjoitettaessa.
En haluaisi enää lukea yhdestäkään tiedotteesta ja sen perään kymmenistä lehdistä ja verkkosivuilta, että ”sessiotyyppinen olut on yleisnimitys alkohoholiprosentiltaan miedoille oluille” tai että kotioluenharrastajana pätevöitynyttä oluenpanijaa tituleerataan artikkelissa – tai hän esittelee itsensä radiossa – panimomestariksi.
Heitänkin pallon kaikille oluesta kirjoittaville ihmisille, niin ammattilaisille kuin amatööreillekin, Kielitoimistolle, oppilaitoksille, tiedotusvälineille sekä panimoille ja niiden etujärjestöille, jotta tällainen foorumi syntyisi mahdollisimman pian ja kaikki kynnelle kykenevät ottaisivat sen kehittämiseen osaa.
Olutliitto ei kelvannut STM:n alkoholilain kokonaisuudistusta käsittelevään työpajaan mukaan ”liian ahtaan seminaaritilan vuoksi”.
Sosiaali- ja terveysministeriö on kutsunutlähinnä terveysalan järjestöjä sekä valtionhallinnon viranomaisia alkoholilain kokonaisuudistusta valmistelevaan työpajaan ja keskustelutilaisuuteen ensi maanantaina 12.10. Olutliitto ei saanut kutsua tilaisuuteen, vaikka liiton mielipidettä kuullaan alkoholiasioihin ja -elinkeinoihin liittyvässä lainsäädännössä. Kutsun sai mm. tupakoinnin vastustamista varten perustettu Suomen ASH ry.
Kysyin viime perjantaina hallitusneuvos Ismo Tuomiselta STM:stä, miksi Olutliitto on jätetty tilaisuuden ulkopuolelle, sillä liitto on pääsääntöisesti mukana lausunnonantajana alkoholia koskevien lakien valmistelussa. Muistutin Tuomiselle, että noin 2000 jäsenen Olutliitto on myös kuluttajajärjestö. Alkoholilain kokonaisuudistuksen yhteydessä Olutliitto on käytännössä ainoa merkittävä kansalaisjärjestö, joka edustaa alkoholijuomiin liittyvää maistelukulttuuria, joka myös kohtuukäyttönä tunnetaan.
Tuominen vastasi sähköpostitse, että ”Kysyin tästä ministerin erityisavustajalta ja tilanpuutteen vuoksi sinne ei nyt mahdu. Taustalla on myös, että halukkaita on ilmoittautunut a) kokonaan uusia ja b) useista tahoista halutaan kaksi edustajaa. Tämänkin vuoksi katsomme, onko joistain aihepiireistä tarvetta järjestää erityisiä tilaisuuksia. Oli siis hyvä, että reagoit ja muistutit halukkuudestanne osallistua!”
Olen tänään lähettänyt alkoholiasioista vastaavalle ministerille Juha Rehulalle (kesk.), hänen esikunnalleen sekä tilaisuuden järjestäjinä oleville STM:n johtaville virkamiehille Olutliiton syrjimistä koskevan reklamaation. Siinä ihmettelen ensiksi ahdasta kokoustilan valintaa, sillä lain valmistelu kiinnostaa muitakin kansalaisjärjestöjä kuin valtionapuja nauttivia raittius-, terveys- ja tupakoinnin vastustamisjärjestöjä. Näin ollen olisi ollut toivottavaa, että sija majatalossa olisi järjestynyt suuremmallekin asiantuntijajoukolle.
Koska Olutliton edustaja ei voi saapua paikalle, toivon, että STM lähettäisi tilaisuuden puheenvuoro-osuudet internetissä suorina, jotta avoimuuden nimissä mahdollisimman monet asiasta kiinnostuneet tahot ja kansalaiset saisivat kuulla, mitä lakiuudistuksesta kerrotaan ja puhutaan. Varsinkin kun STM:n kutsun mukaan ”tilaisuuden tavoitteena on kartoittaa tulevan alkoholilainsäädännön yhteisymmärryksen aiheita ja mahdollisuuksien mukaan sovittaa yhteen erimielisyyksien aiheita”.
Samalla toivon myös, että STM ottaisi avoimuuden koko lainsäädäntötyön perustaksi. Toisin sanoen STM voisi tulla reilusti ulos kuorestaan ja olla mukana kehittämässä aidosti laajaa kansalaiskeskustelua Suomen alkoholipolitiikan suunnasta 2020-luvulle. Tämän kansalaiskeskustelun ohjaamista ei pitäisi antaa pelkästään raittius- ja terveysjärjestöjen toteutettavaksi, vaan mukaan tulisi saada mahdollisimman laajat kansalaiskerrokset, kuten oikeusvaltiossa on yleensä tapana.
Lisäksi muistutin, että Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliittoon kuuluu 30 itsenäistä ja rekisteröityä olutseuraa tai yhdistystä. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
