Aihearkisto: Tiedotteet ja kannanotot

Suomen Paras Olut -tuomaristoon kansainvälisiä nimiä

Suomen parasta olutta lähdetään hakemaan monipuolisen tuomariston voimin Helsingissä 28.–30.7. Tuomaristoon saapuu kokeneita nimiä Yhdysvalloista, Sveitsistä, Italiasta ja Saksasta.

Suomen Paras Olut -kilpailu käydään Liiketalousopisto Perhon tiloissa 28.–29. heinäkuuta. Kilpailua saapuu tuomaroimaan kokeneita olutalan nimiä Pohjois-Amerikasta ja Euroopasta.

Saksalainen Markus Raupach on toimittajataustainen olutsommelier, joka oli viime vuonna käynnistämässä maailman ensimmäistä online-koulutusta muille vastaavasta erikoistumisesta kiinnostuneille. Raupach on kirjoittanut yli 40 olutaiheista kirjaa ja on tuttu näky kansainvälisten olutkilpailujen tuomaristossa.

Markus Raupach

Ukrainassa syntynyt kirjoittaja, kääntäjä ja olutkouluttaja Lana Svitankova asuu Sveitsissä, josta käsin hän matkustaa tuomaroimassa olutkilpailuja lähellä ja kaukana. Svitankova tuomaroi niin kaupallisten panimoiden kuin kotipanijoidenkin kilpailuja.

Lana Svitankova

Diego Pompele tulee Italiasta, jossa hän on toiminut keskieurooppalaisten oluiden maahantuojana yli 15 vuoden ajan. Pompelella on olutsommelier-koulutus, ja viimeksi hänet on nähty Suomessa tuomaroimassa Suomen Paras Olut -kilpailua vuonna 2019.

Diego Pompele

Pohjoiskalifornialainen Herlinda Heras viettää suurimman osan ajastaan niin Yhdysvalloissa kuin maailmallakin tuomaroimassa olut- ja siiderikilpailuja. Heras tekee töitä olutaiheisen radio-ohjelman toimittajana, ja on koordinoinut paikallisessa yliopistossa pienpanimo-kulttuuriin keskittyvää intensiivikurssia.

Herlinda Heras

Kilpailun päätuomari on toimittaja Jussi Rokka, ja finaalituomaristoa johtaa toimittaja Mariaana Nelimarkka.

Tervetuloa katsomaan Suomen Paras Olut -kilpailun näytöstuomarointia, joka tapahtuu Suuret Oluet, Pienet Panimot -festivaaleilla Helsingissä perjantaina 30.7. klo 16.00. Tilaisuudessa julkistetaan kilpailun semifinalistit, eli jokaisen sarjan kolme parasta ilman keskinäistä järjestystä. Suomen Paras Olut ja jokaisen sarjan voittajat julkistetaan syyskuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Suomen Paras Olut 2021 on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa. Siihen voivat osallistua kotimaisten panimoiden Suomessa valmistetut oluet, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan suurelle yleisölle, sekä auttaa kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta.

Suomen Paras Olut -kilpailun pääkumppanit ovat SOK ja Viking Malt. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jukolan Juusto, Lappo.fi, Rastal, Suuret Oluet – Pienet Panimot, Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Perhon Liiketalousoppilaitos. Mediakumppaneina toimivat Olutposti, Shaker ja Viisi Tähteä.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kansainvälisen kattojärjestön Euroopan Oluenkuluttajien liiton – European Beer Consumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattamalla kilpailut voivat saada liiton hyväksynnän. www.ebcu.org/beer-competitions/

Suomen Paras Olut 2021 www.suomenparasolut.fi

Facebook: www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

Instagram: @suomenparasolut

Suomen Paras Olut -kilpailu nostaa tänä vuonna esiin alkoholittomat ja gluteenittomat oluet

Ilmoittautuminen Suomen Paras Olut -kilpailuun alkaa tänään 3.5.2021. Jo 11. kerran järjestettävä kilpailu seuraa oluen kuluttajien ja valmistajien trendejä. Tänä vuonna kisassa nimetään Suomen parhaiden oluiden ohella paras gluteeniton olut sekä valitaan kolme parasta enintään 2,8-prosenttista olutta. Kilpailun järjestävät Olutliitto ja Suomalainen Olut ry.

Suomen Paras Olut 2020 -sarjavoittajat

Suomen Paras Olut 2021 on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa. Siihen voivat osallistua kotimaisten panimoiden Suomessa valmistetut oluet, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Oluiden pitää olla kuluttajien saatavilla joko pulloissa tai tölkeissä.

Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan suurelle yleisölle. Kisa auttaa kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.

”Olemme uudistaneet kilpailusarjoja vastaamaan panimoiden ja kuluttajien tarpeita. Tuomme uutena sarjana mukaan alkoholittomat ja matala-alkoholiset eli alle 2,8-prosenttiset oluet. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen, joka toimii myös kilpailun johtajana.

Suomen Paras Olut 2020 -voittaja Honkavuoren panimon Valo Vehnäolut

Suomen merkittävin vuosittainen olutalan kilpailu

Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa siitä on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Viime vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.

Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Tänä vuonna käytännön järjestelyistä vastaa olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto.

”Meillä on Suomessa paljon laadukkaita panimoita ja oluita, joita päästään kilpailulla nostamaan esiin. Odotukset ovat kovat, kehitämme yhdessä Olutliiton kanssa kilpailua entistä ammattimaisempaan suuntaan. Kiitos myös isolle joukolle vapaaehtoisia, joiden avulla kisa voidaan viedä läpi. Ilman heitä tämä ei onnistuisi ”, kertoo Jussi Tamminen Suomalainen Olut ry:stä.

Ilmoittautuminen kilpailuun on alkanut

Panimoiden ilmoittautumien alkaa maanantaina 3. toukokuuta ja päättyy 30. kesäkuuta. Ilmoittautumislomake on avattu uusituilla Suomen Paras Olut -verkkosivuilla www.suomenparasolut.fi.

Kilpailusarjojen tuomarointi järjestetään Perhon Liiketalouspiston tiloissa Helsingissä heinäkuussa. Olutalan ammattilaisista, olutharrastajista ja oluenkuluttajista koostuva raati arvioi kilpailuun lähetetyt oluet sokkomaisteluina kukin sarja kerrallaan.

Tuomaristo koulutetaan tehtäväänsä ennen arviointitilaisuutta. Päätuomarina toimii pitkän linjan olutjournalisti ja -tuomari Jussi Rokka.

Suomen Paras Olut 2020 -tuomareita

Finaalituomaristoon on tulossa tuttuun tapaan myös kansainvälisiä oluttuomareita, jos pandemiatilanne sen sallii. Tuomaroinnin jälkeen kerrotaan semifinalistit eli kunkin sarjan kolme parasta tuotetta.

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään medialle. S-ryhmä ottaa myyntiin sarjojen voittajaoluet oman myymäläverkostoonsa ympäri maan. 

Suomen Paras Olut -kilpailun pääkumppanit ovat SOK ja Viking Malt. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jukolan Juusto, Lappo.fi, Suuret Oluet – Pienet Panimot, Panimoliitto, Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Perhon Liiketalousoppilaitos. Mediakumppaneina toimivat Olutposti, Shaker ja Viisi Tähteä.

Suomen Paras Olut -kilpailun kulku:

• Kilpailuoluiden ilmoittaminen 3.5.–30.6.

• Kilpailutuomariksi hakeminen 3.5.–30.5.

• Kilpailun tuomarointi 28.–29.7., finaali 29.7.

• Sarjojen semifinalistien julkistaminen 30.7.

• Palkintojenjako ja tulosten julkistaminen syyskuu 2021

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kansainvälisen kattojärjestön Euroopan Oluenkuluttajien liiton – European Beer Consumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattamalla kilpailut voivat saada liiton hyväksynnän: www.ebcu.org/beer-competitions/

Seuraa meitä!

www.suomenparasolut.fi

Facebook: www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

Instagram: @suomenparasolut

Suomen Paras Olut 2020 -talkoolaisia

Olutliitto: Olutravintoloiden alasajo uhkaa näivettää maisteluun perustuvan uuden olutkulttuurin

Eduskunta päätti maanantaina olut- ja muiden ravintoloiden sulkemisesta 15 alueella kolmeksi viikoksi. Päätös sulkee satoja hyvään maistelukulttuuriin ja oluiden arvostukseen keskittyviä olutravintoloita jo toistamiseen vuoden sisällä.

Koronakriisi on koetellut olutalaa raskaalla kädellä. Ravintoloiden sulkemiset sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset ovat iskeneet erityisesti laajaan valikoimaan perustuviin ja asiakkaidensa turvallisuudesta huolehtiviin olut- ja panimoravintoloihin.

”Sulkemistilan päättymisen jälkeen emme voi tietää, kuinka moni olutravintola on enää hengissä. Ravintoloiden sulkemiset, yritysten konkurssit ja jatkuvat lomautukset uhkaavat näivettää viime vuosina hyvää suuntaan kehittyneen oluiden maistelukulttuurin ja olutharrastuksen, puhumattakaan oluen nauttimisen yhteisöllisyydestä”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Lehtinen kannustaa kaikkia olutravintoloiden asiakkaita ja oluiden ystäviä tukemaan omia lähiolutravintoloita esimerkiksi ostamalla lahjakortteja ja tilaamalla noutoruokaa. 

”Ravintolat ovat pulassa, joten jokainen sentti merkitsee. Nyt on oikea hetki auttaa ravintoloita, jotka ovat olutseurojen kokoontumispaikkoja ja oluenystävän kantapaikkoja. Monet ravintolat myyvät lahjakortteja, ennakkolippuja tastingeihin, t-paitoja ja take away -paketteja”, Lehtinen vinkkaa.

Lehtinen korostaa, että kautta vuosituhantisen historiansa oluella on ollut erittäin suuri sosiaalinen merkitys. Tämän päivän oluthuoneet ovat monille olohuoneita, joissa tavataan tuttavia sekä jaetaan elämän ilot ja murheet.

”Olutta on aina nautittu kievareissa ja baareissa. Nyt tämä vuosisatainen perinne on uhattuna, sillä koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi vain alle 10 prosenttia Suomessa myydystä oluesta nautitaan anniskelupaikoissa”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto on huolissaan ravintolayritysten sekä kymmenien tuhansien alalla työskentelevien ihmisten tulevaisuudesta. Erityisesti olut- ja juomamyyntiin liiketoimintansa perustavat ravintolat ovat konkurssiuhan alla, ja niissä työssä olevat tuhannet ihmiset joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.

Olutravintolat ovat monille nuorille aikuisille ensimmäisiä työpaikkoja, joilla rahoitetaan opiskelua sekä haetaan työkokemusta. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenkin on itse aloittanut työuransa ravintolatyössä ja opettaa alan ammattikorkeakoulussa. 

”Alalla on paljon nuoria, joille ravintolatyö tarjoaa pohjan tulevaisuudelle. Tällä on myös vaikutuksensa ravintolakoulutuksen kiinnostavuuteen. Onko meillä tulevaisuudessa enää alan opiskelijoita, jos töitä ei ole”, Lehtinen kysyy.

Olutliitto on myös huolestunut ravintola-alalla pitkään työskennelleiden ihmisten ja heidän perheidensä pärjäämisestä. Alan ammattilaiset ovat jo joutuneet tinkimään työpäivistä ja vuorolisistä, mikä suoraan heikentää ansioita.

”Tuhannet ravintola-ammattilaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen sekä tinkimään omasta ja perheensä arkimenoista ja -ruoasta. Jokainen konkurssi ja lomautuspäätös on tragedia niin yritykselle kuin siellä työskenteleville ihmisille”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto vaatii, että valtiovalta ensi tilassa päättää mara-alojen yrityksille kohdennetuista kustannus- ja palkanmaksutuista. Ravintoloiden selviäminen koronakriisin yli takaa tuhansille ihmisille työpaikat tulevaisuudessa sekä tukee vastuullisuuteen perustuvan olutkulttuurin rakentamista.

Olutliitto on vaikeassa epidemiatilanteessa huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Rajoituksia ja määräyksiä on noudatettava. Lehtinen kannustaa kaikkia suomalaisia nauttimaan oluensa lähipubissa tai -baarissa turvallisuusohjeita noudattaen, kun ravintolat taas avaavat ovensa.

”Me kaikki oluen ystävät haluamme antaa suomalaiselle oluelle ja sitä anniskeleville olutravintoloille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sekä tuottaa nautintoja myös koronakriisistä selviytymisen keskellä. Käydään nauttimassa olut ravintolassa tai terassilla, kun tuopillisen aika taas on.”

Arvostettu suomalainen olutpalkinto ohranjalostaja Reino Aikasalolle!

Vuoden 2020 Hyväksi Tuomaaksi on valittu ohranjalostaja Reino Aikasalo. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Hyvä Tuomas palkinto jaetaan nyt 27:nnen kerran.

Reino Aikasalo

Reino Aikasalo on kasvanut Hollolassa, mallasohran viljelyseudulla. Suoritettuaan agronomin tutkinnon hän on työskennellyt kasvinjalostuksen parissa koko uransa, vastaten mm. ohran jalostuksesta moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten oluen valmistukseen käytettävään maltaaseen. Aikasalo on toiminut uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa, kuten asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä Ohrakomiteassa. Aikasalo on nykyään eläkkeellä, asuu Helsingissä ja oluen ystävänä pitää erilaisten oluiden maistelusta.

– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan, kertoo Aikasalo ohranjalostuksesta. -Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi jyvänkokoa ja taudinkestävyyttä. Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin. Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin ja viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä kesässä.

Hyvä Tuomas -palkinto tulee pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

– Hyvän oluen edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet, perustelee valintaa Pentti Salmi, Hyvä Tuomas 2001.  – Näin ohran jalostuksen merkitys on aivan keskeinen, vaikkakin vähemmin tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle. Reino Aikasalon hankkima hyvä koulutus ja laaja käytännön kokemus sekä yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin. Reinon jalostamaa ohraa lainehtii pelloilla ja maistuu hyvässä suomalaisessa oluessa, Salmi päättää.

Hyvä Tuomas -palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.

Hyvän Tuomaan päivä

Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta.

Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”

Suomen Paras Olut -kilpailu uudistuu ensi vuodelle – Olutliitto on kisan uusi järjestäjä

Suomen parhaat oluet julkistetaan ensi vuoden syyskuussa jo 11. kerran. Suomen Paras Olut -kilpailun järjestämisvastuu siirtyy Suomalainen Olut ry:ltä Olutliitolle. Samalla kilpailu lisää näkyvyyttä ja hakee uusia yhteistyökumppaneita.

Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa kisasta on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Tänä vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.

Suomen Paras Olut -kilpailuoluita

Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Maanantaina allekirjoitetulla sopimuksella kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa vuonna 2021 olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto ry.

”Olutliitto on ollut mukana kisan järjestelyissä alusta alkaen. Olutseuroista on ollut runsaasti väkeä kisan tuomareina ja ahkerina talkoolaisina. Oli luonnollista, että tarjosimme heille kilpailun järjestämistä, kun omat paukkumme uudistumiselle eivät enää riittäneet”, kertoo Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä.

Kilpailujen järjestäminen antaa Olutliitolle potkua seuratyöhön

Kilpailun oikeudet pysyvät Suomalainen Olut ry:llä. Olutliitto vastaa kilpailun järjestämisestä, tuomaroinnista, markkinoinnista, palkintojenjaosta ja yhteistyökumppanuuksista. Suomen Paras Olut -kilpailu istuu hyvin kuluttajajärjestön profiiliin ja toimintaideaan.

”Olutliitto täytti tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyösopimus on juhlavuotemme huipentuma. Järjestämme vuosittain myös Vuoden Kotiolutkilpailun. Kahden kisan kautta pääsemme esittelemään suomalaisten oluiden valtavaa kirjoa kaikille oluenystäville”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Kilpailun tavoitteena on ohjata kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta sekä auttaa kuluttajia löytämään erilaisia käyttöyhteyksiä oluille. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä oluitaan suurelle yleisölle. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.

Anikó Lehtinen toimii kilpailun johtajana. Suomalainen Olut ry nimeää kilpailuvalvojan talven aikana. Kisan päätuomari julkistetaan myöhemmin.

”Olemme rakentaneet Olutliitossa koko syksyn kilpailuorganisaatiota ja erilaisia kumppanuusmalleja. Nyt organisaatiomme on kasassa. Mukana on useita innokkaita Olutliiton aktiiveja sekä kokeneita vastuunkantajia eri tehtäviin”, Lehtinen kertoo.  

Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä ja Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen allekirjoittamassa Suomen Paras Olut -kilpailusopimusta

Kilpailuun voivat osallistua tölkkeihin ja pulloihin pakatut oluet

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille kotimaisille kaupallisten panimoiden oluille, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kilpailuun voi osallistua kuluttajapakkauksiin eli käytännössä pulloihin ja tölkkeihin pakatut oluet. Sarjajako noudattaa viime vuosien linjaa.

”Olemme saanet valtavan paljon yleisöpalautetta ja kehittämisideoita. Uutena tuomme alkoholittomien ja matala-alkoholisten eli alle 2,8-prosenttisten oluiden sarjan. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, Lehtinen paljastaa.

Olutliitto kutsuu olutkulttuuria edistävät tahot ja ennen kaikkea kaikki panimot mukaan toteuttamaan Suomen parasta olutkisaa. Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa maalis-huhtikuussa. Tuomarointi on loppukesästä. Palkinnot jaetaan ja Suomen Paras Olut nimetään syyskuussa.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomareita vuonna 2020.

”Tulemme satsaamaan aiempia vuosia enemmän kilpailun näkyvyyteen. Uusi kilpailuportaali julkistetaan keväällä. Siinä tulee olemaan kisainfon lisäksi erilaista hyötytietoa suomalaisesta oluesta”, Lehtinen sanoo.

Suomen Paras Olut -kilpailu sai Euroopan Oluenkuluttajien Liiton EBCU:n hyväksynnän kuluttajien edut huomioivana kilpailuna vuonna 2019.

Vuoden 2020 voittajaoluet sopivat juhlakauden ruokapöytään

Suomen Parhaat Oluet julkistettiin 10. syyskuuta Tampereella. Koko joukko kisassa menestyneitä oluita on ollut saatavilla S-ryhmän myymäläverkostossa sekä olutravintoloissa ja hyvin varustetuissa olutkaupoissa.

Anikó Lehtinen on koonnut Vuoden 2020 palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi.

Kokeile Suomen Paras Olut- kilpalun voittajia joulupöytään:

Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori

Ruokasuositus: joulun runsas kalapöytä.

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing

Ruokasuositus: maukas mätileipä.

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: hienoarominen graavisiika.

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: mehukas joulukinkku.

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: suolaisen tuhti graavilohi.

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: kermaiset juureslaatikot.

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 %, Panimoyhtiö Hiisi

Ruokasuositus: tuhdin rasvainen sinihomejuusto.

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: runsas suklaakakku.

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 %, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: pekonilla kuorrutettu kalkkuna.

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 %, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: suolakiteinen kypsytetty cheddar.

Suomen Parhaat Oluet 2011–2020

2011 Sinebrychoff Porter 7,2 %, Sinebrychoff

2012 Prykmestar Wehnäbock 6,2 %, Vakka-Suomen Panimo

2013 Imperiaali Stout 9,2 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas,

2014 American Lager 4,5 %, Stadin Panimo

2015 Siperia Stout 8,0 %, Koskipanimo-Plevna

2016 Mufloni Pilsner 5,5 %, Panimoravintola Beer Hunter’s

2017 Thunder Chief IPA, Hopping Brewsters Beer Company

2018 Lammin Sahti, Lammin Sahti, 7,5 %

2019 Groteski Piwo Grodziskie 3,7 %, Iso-Kallan Panimo

2020 Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori