LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.
Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.
Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.
Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.
Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.
-Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 40 panimoa suurista pieniin ja niiltä osallistui kilpailuun yhteensä melkein kolmesataa olutta. Oluet kilpailivat 11:ssa eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Tuomaristossa nähdään tänäkin vuonna useita oluttuomareita ja oluttoimittajia ja kiinnostus kilpailuun on noussut joka vuosi. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroidaan kymmenessä eri sarjassa.
Matti Heikkilä
Panimoiden ilmoittautuminen kilpailuun päättyy heinäkuun alussa. – Toivomme laajaa osallistumista sekä pieniltä että suurilta panimoilta, onhan kilpailun voitto myös panimolle kilpailuetu, lisää Heikkilä. – Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pullotettu tai tölkitetyt, vakiovalikoimassa olevat oluet, johtuen siitä että kilpailu järjestetään hieman eri lailla kuin yleensä.
Suomen Paras Olut -kilpailussa tehdään myös muita erityisjärjestelyitä vallitsevan tilanteen takia. Kilpailu pidetään ravintola Perhon tiloissa elokuun alussa, jolloin Perho on suljettu. – Huolehdimme tietysti huolellisesti tuomareiden maisteluhygieniasta ammattitaitoisen kilpailujoukkomme kanssa, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa on useita tiloja, joita voimme hyödyntää tuomaroinnissa, niin että kaikki menee turvallisesti.
Kari Likovuori
Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen. – Nyt jos koskaan tarvitsemme positiivisia olutuutisia ja kilpailut kiinnostavat oluenystäviä, joten olemme innolla järjestämässä kilpailua tänäkin vuonna, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Oluiden Ilmoittaminen 3.7. mennessä: https://www.vaahtokukka.fi/main.php
Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun.
Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.
Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.
– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista. Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.
Olutliitto peräänkuuluttaa hallituksen luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin. Nyt kun alkoholilakia ollaan avaamassa keskusteltaessa ravintoloiden anniskeluaikojen väliaikaisesta muuttamisesta, Olutliitto katsoo, että hallituksen tulisi luottaa ravintola- alan toimijoihin mietittäessä ravintoloiden aukioloaikoja. Koska alkoholilaki avataan, Olutliiton mielestä nyt tulisi myös päättää ravintoloita auttavasta mietojen alkoholijuomien ulosmyynnistä ja pienpanimoiden etämyynnistä, koska nämä asiat ovat olennaisia monipuolisen olutkulttuurin säilymiseen.
Olutliitto haluaa säilyttää monipuolisen olutkulttuurin Suomessa, koska se on oluenkuluttajan etu. Haluamme että jäsenseurojemme kokoontumispaikat eli ravintolat säilyvät ja siksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen klo 18:sta tai 21:teen tarkoittaa monen olutravintolan ovien suljettuna pysymistä, ehkä lopullisesti, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Meistä ravintola- alan toimijoihin pitäisi luottaa ja kuunnella mitä mieltä he ovat anniskeluajoista ja muista asiakkaiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Suomalaiset ravintola-ammattilaiset osaavat pitää ravintolat puhtaana ja hygieenisinä, siihen heillä on pitkä kokemus ja meillä hyvä lainsäädäntö turvana. Myös suomalaisiin oluenkuluttajiin tulisi luottaa. Jos ihmiset osaavat käyttäytyä turvallisesti muualla, he myös osaavat sen terasseilla ja ravintoloissa.
Mietojen alkoholijuomien ulosmyynnin salliminen on yksi, valtiolle täysin ilmainen tapa auttaa ravintoloita juuri nyt, Lehtinen jatkaa. -Samoin pienpanimoiden etämyynnin salliminen ei maksa mitään mutta auttaisi pienpanimoita säilymään vallitsevan tilanteen yli. Nämä molemmat parannukset olisi helppo toteuttaa nyt kun alkoholilaki avataan joka tapauksessa.
Olutliitto katsoo, että ravintolat voisivat itse päättää omasta aukioloajastaan ja anniskelustaan klo 24 asti, koska ravintola-puolella on paras ammattitaito arvioida omaa anniskelua ja aukioloa.
Olutliitto vaatii, että osana alkoholilain avausta otetaan käsittelyyn pienpanimoiden etämyynti ja ravintoloiden mietojen alkoholijuomien ulosmyynti. Olutliitto perustelee vaatimustaan sillä että, suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti(katso tästä miksi tämä ei ole mahdollista).
Ravintoloiden ulosmyynnin sallimista mietojen alkoholijuomien osalta Olutliitto perustelee sillä, että näin ruokaravintolat voivat laajentaa tarjontaansa yhdistämällä ruuan ja siihen sopivan juoman myymällä kokonaisuutta ulos. Juomapainotteisille ravintoloille tämä antaisi mahdollisuuden myydä nykyistä valikoimaansa kuluttajille mietojen alkoholijuomien osalta ja tämä saattaisi helpottaa varsinkin laajan valikoiman olutravintoloita.
Olutliitto tukee ravintola-alan #LUOTTAMUS23 –kampanjaa, missä päättäjät halutaan saada kuulemaan ravintola-alaa ja luottamaan sen ammattitaitoon.
Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää myös jäsenjärjestöjensä kautta. Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken (vas) ehdottamaa lakiehdotusta väliaikaisesta muutoksesta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Olutliitto on ottanut yhteyttä kaikkiin kansanedustajiin sekä avustajiin ja kehoittanut allekirjoittamaan lakiesityksen.
ALOITTEEN
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Lakialoitteessa esitetään, että alle 15 000 000 litraa
kalenterivuoden aikana olutta tuottaville tuotantolaitoksille eli
pienpanimoille myönnetään tuottamiensa alkoholijuomien etämyyntioikeus
väliaikaisesti 31.12.2020 asti lisäämällä alkoholilakiin (1102/2017) uusi 35 a
§.
Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle
kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia
ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi
tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea
paikallista oluttuotantoa turvallisesti.
Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille
etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten
tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista
pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen
säilymistä.
Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.
