Helsinkiläinen André Brunnsberg valittiin EBCU:n hallitukseen järjestön syyskokouksessa, joka pidettiin viime viikolla Monzassa, Italiassa. Eurooppalaisia oluenkuluttajia edustava kuluttajajärjestö EBCU sai nyt ensimmäistä kertaa suomalaisen hallitusjäsenen.

Suomea edustaa EBCU:ssa Olutliitto, joka on yli 2000 olutkuluttajaa ja 32 jäsenseuraa edustava suomalainen olutkuluttajien kattojärjestö. Brunnsberg on ollut mukana Olutliiton hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana 2007-2016, sekä edustanut Olutliittoa EBCU:n kokouksissa vuodesta 2008 lähtien.

EBCU:ssa on tällä hetkellä mukana 18 eri olutjärjestöä 16 eri maasta, uusina jäsenmaina Ranska, Espanja ja Kreikka. Jäseniä EBCU:ssa on lähellä 250 000, josta melkein 190 000 kuuluu brittiläiseen CAMRA:an (Campaign for Real Ale).

– Olen kiitollinen siitä, että minut valittiin mukaan hallitukseen, näen että EBCU tekee todella tärkeätä työtä olutkuluttajien eduksi kansainvälisellä tasolla, kertoo Brunnsberg. Siitä on jo pitkä aika, kun hallituksessa viimeksi oli jäsen maasta, jossa on alkoholimonopoli, joten haluan tuoda sen aspektin nyt voimakkaammin esille ja esim. selvittää pohjoismaiden alkoholimonopolien hintaerot ja mistä ne johtuvat. Sen lisäksi työtehtäviini tulee kuulumaan EU:n säädökset ja niiden seuraaminen.

Brunnsberg on myös aktiivinen kotiolutharrastaja ja kansainvälisesti arvostettu oluttuomari. EBCU on viime aikoina korostanut, miten tärkeä rooli kotioluella on elävässä olutkulttuurissa.

– Työtehtäviini tulee myös kuulumaan kotioluet. Ympäri Eurooppaa syntyy jatkuvasti uusia pienpanimoita, ja niiden perustajat ovat melkein aina kotiolutharrastajia. Nämä pienpanimot tuovat laajan valikoiman oluttyylejä markkinoille ja ylläpitävät monipuolista oluttarjontaa olutkuluttajille, kertoo Brunnsberg.

André Brunnsbergin tavoittaa sähköpostilla: andre.brunnsberg”ät”ebcu.org

Lisää tietoa EBCU:sta: www.ebcu.org

Lisää tietoa Olutliitosta: www.olutliitto.fi

I EBCUs höstmöte, som gick av stapeln 21. oktober i Monza, Italien, valdes André Brunnsberg från Helsingfors in i styrelsen. Finland representeras i EBCU av Olutliitto ry – Ölförbundet rf, en takorganisation för finländska ölkonsumenter med över 2000 medlemmar. Brunnsberg har varit medlem i Ölförbundet styrelse 2007–2016 samt representerat förbundet i EBCU sedan 2008.

EBCU består av 18 olika organisationer från 16 olika länder, med Frankrike, Spanien och Grekland som de nyaste medlemsländerna. Medlemsantalet i EBCU är nästan 250 000, varav 190 000 tillhör brittiska CAMRA (Campaign for Real Ale).

• Jag är tacksam att jag valdes in i styrelsen, EBCU gör på internationell nivå ett viktigt jobb för oss ölkonsumenter i Europa, berättar Brunnsberg. Det är en lång tid sedan vi senast hade i styrelsen en representant från ett land med alkoholmonopol, så jag vill gärna lyfta fram den aspekten och t.ex. reda ut prissättningen i de olika nordiska alkoholmonopolen och hur de skiljer sig. Till mina arbetsuppgifter kommer också att höra uppföljandet av nya EU regleringar.

Brunnsberg är också aktiv hembryggare och internationellt uppskattad öldomare. EBCU har på sistone betonat vikten av hembryggning i en levande ölkultur.

• Till mina arbetsuppgifter hör också hembryggd öl. Runtom i Europa föds det ständigt nya småbryggerier och i nästan samtliga fall är grundarna hembryggare. Dessa småbryggerier upprätthåller den breda ölkultur vi har i Europa för oss ölkonsumenter, berättar Brunnsberg.

André Brunnsberg nås per e-post: andre.brunnsberg”ät”ebcu.org

Mer info om EBCU: www.ebcu.org

Mer info om Ölförbundet: www.olutliitto

Olutliiton lehdistötiedote 1.9.2014

Suomalaisen oluenystävän harrastuksesta on tehty kallista huvia. Laadukkaat kotimaiset pienpanimotuotteet ja ulkomaiset tuontioluet alkavat olla jo monille harrastajille liian kalliita. Oluennautiskelija joutuukin tasapainoilemaan arvo-oluiden ja perustuotteiden välillä. Yhä useampi laatuolut kulkeutuukin harrastajan hyllyyn tai kellariin joko nettikaupan kautta tai Tallinnan-tuliaisena.

Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen on huolestunut erityisesti ravintola-anniskelun hintojen kohoamisesta. On jo tavallista, että kotimainen käsityöolut tai tuontituote maksaa 15-20 euroa litralta. Näin kalliit hinnat eivät ole enää kuluttajan, valmistajan tai anniskelutoimintaa harjoittavan ravintolayrityksen kannalta kohtuullisia.

Oluen korkea verotus ja valtionhallinnon harjoittama ravintoloiden kurjistamiskäytäntö ohjaavat olutharrastusta sosiaalisista nauttimistilanteista kotisohville ja yksityisasuntoihin.

”Harrastuksesta muodostuu yhdessäolon ja makujen vertailun sijaan omissa nurkissa nyhjäämistä. Sosiaalinen media ja netin keskustelupalstat korvaavat yhteiset aistikokemukset ja myönteiseen olutkulttuuriin liittyvät arvokkaat keskustelut”, Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen sanoi maanantaina Tampereella tavatessaan paikallisia olutharrastajia, ravintolayrittäjiä ja pienpanimoväkeä.

OLUTVEROA ON ALENNETTAVA

Olutliitto vaatii suomalaiselle oluelle ja anniskeluravintoloille oikeudenmukaisempaa vero- ja viranomaiskohtelua. Liiton mielestä oluen valmisteveroa on alennettava nykytasosta. Samalla pienpanimoille on luotava nykyistä dynaamisempi ja kannustavampi alkoholiveron huojennusjärjestelmä.

Olutliitto esittää valtiovarainministeriölle jättämässään lausunnossa pienpanimoiden verohuojennuksen rajan nostamista nykyisestä 10 miljoonasta monissa EU-maissa käytössä olevaan 20 miljoonaan litraan. Samalla liitto toivoo, että verohuojennus toteutettaisiin lineaarisena, jotta litramääriin perustuvat porrastukset eivät vaikeuttaisi
käsityöpanimoiden kasvua ja investointihalukkuutta.

Oluen verotuskohtelu on Suomessa ankarinta koko Euroopan Unionin alueella. Suurimman eli 50 %:n huojennuksen jälkeenkin pienimmän käsityöpanimon valmistevero on edelleen suurempi kuin täysi vero peräti 23 muussa EU-maassa.

”Suomalaiset olutharrastajat ja -kuluttajat eivät ole samalla viivalla muiden eurooppalaisten oluenystävien kanssa. Sama koskee luonnollisesti käsityöoluiden valmistajia, vähittäiskauppaa ja anniskeluyrityksiä”, Kähkönen tähdentää.

PIENIMMILLE PANIMOILLE YLIMÄÄRÄINEN VEROHUOJENNUS

Omassa porrastusmallissaan Olutliitto esittää enintään 200 000 litraa olutta valmistavien yritysten vapauttamista harkinnanvaraisesti jopa kokonaan valmisteverosta. Pienet valmistajat ovat tuotantomääriltään niin pieniä, että verotulojen kannalta valmisteverosta vapauttamisella ei ole valtion verotulojen kannalta mitään merkitystä.

Olutliiton mukaan porrastuksessa on olemassa selkeitä ongelmia, sillä verorajan tuntumassa olevien panimoiden on joko pysyteltävä taktisesti rajan alla tai tehtävä suuria investointeja kasvattaakseen tuotantoaan, jotta rajan ylittäminen ei söisi yrityksen kannattavuutta ja heikentäisi olennaisesti liiketoimintaa.

Jos taas on mentävä taulukoiden ehdoilla, Olutliitto esittää, että
– enintään 20 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 10 %,
– enintään 10 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 20 %,
– enintään 5 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 30 %,
– enintään 1 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 40 %,
– enintään 500 000 litraa vuodessa, verohuojennus 50 %,

Harkinnanvaraisesti enintään 200 000 litraa vuodessa valmistavilla pienpanimoilla verohuojennus voisi olla 50-100 %. Tämä ylimääräinen huojennus toteutuisi esimerkiksi veronpalautusten kautta.

Lähes 50 olutharrastajaa kokoontui keskustelemaan olutasioista Salhojankadun Pubiin Tampereelle.