Oluenkuluttajia ja olutseuroja yhdistävä Olutliitto halua nostaa alkoholijuomien kohtuukäytön raittiusihanteiden rinnalle. Liiton mukaan suomalaiset ovat tänä päivänä kiinnostuneita juomien alkuperästä, valmistustavasta ja monipuolisista mauista.  Määrän sijaan laadukkaat juomat ja makukokemukset nousevat kehittyvässä juomakulttuurissamme yhä vahvemmin esille.

Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen arvostelee suomalaista alkoholipolitiikkaa ja miljoonien eurojen valtionapua nauttivia raittiusjärjestöjä ehdottoman raittiuden ihannoinnista. Varsinkin olut halutaan meillä tarkoituksellisesti yhdistää mieluummin juoppotteluun kuin moniarvoiseen juoma- ja ruokakulttuuriin.

”Turmiolan Tommin opetusten kaltaiset ihanteet eivät ole tätä päivää. Olut ei ole portti alkoholismiin, eikä alkoholipolitiikkaa pidä tehdä kohtuukäytön kustannuksella. Kohtuulliset juomatavat pitäisi ottaa meillä huomioon aikuisväestön terveyssuosituksissa. Itse asiassa kansainvälisten tutkimusten mukaan olut päivässä on terveydelle hyväksi, ” Kähkönen muistuttaa.

Olutliitto antaa tukensa sosiaalisessa mediassa laajalle levinneelle Tolkkua holhoukseen -kampanjalle. Oluenkuluttajilla on jatkossa oltava mahdollisuus nauttia kohtuuhintaista olutta tasokkaissa olutravintoloissa, hyvässä seurassa ja ammattilaisten anniskelemana.

”Monet olutseuroista ovat syntyneet maineikkaan olutravintolan tai paikkakunnan oman baarin ympärille. Hyvällä ravintolalla ja sen asiantuntevalla palvelulla on asiakkaille suuri sosiaalinen merkitys”, Kähkönen perustelee.

Olutkulttuurin kehittymisestä huolimatta oluen myynti ravintoloissa on romahtanut viime vuosina. Vain 15 prosenttia oluen tilastoidusta juodaan meillä anniskelupaikoissa. Viron viinaralli ja muu matkustajatuonti pudottavat ravintoloiden osuutta vieläkin pienemmäksi. Vuosituhannen vaihteessa ravintoloiden siivu olutmyynnistä oli vajaat 30 prosenttia ja 1990-luvulla jopa lähes puolet.

Olutliiton 15. liittokokous valitsi viikonvaihteessa Helsingissä järjestön uudeksi puheenjohtajaksi Heikki Kähkösen, 50, Helsingistä. Siviiliammatiltaan Kähkönen on toimittaja ja media-alan yrittäjä. Hän seuraa tehtävässä liittoa viisi vuotta johtanutta turkulaista Jari Vaaraa.

Liiton hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi Mikael Baarman, Seija Heinola, Sirpa Huostila, Juhani Karakorpi, Simo Raittila ja Samuli Vapaasalo Helsingistä, Simo Hämäläinen Espoosta, Erkki Mukkila Kouvolasta, Heino Tiilikainen Porvoosta sekä Ilkka Mäkilä Tampereelta. Hallituksen varajäseniksi valittiin André Brunnsberg ja Tapio Siven Helsingistä, Tapio Lundell Lohjalta, Seppo Parviainen Tampereelta ja Jari Vaara Turusta

Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. Kuva: Mats Õun.

Olutliitto ry Lehdistötiedote 30.9.2013

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja yhdistävä Olutliitto vaatii, että valmisteilla oleva alkoholilain kokonaisuuudistus peruutetaan. Uudistuksen perusteluiden pohja on kohta kohdalta pudonnut alta, joten koko uudistus on palautettava lähtötelineisiinsä.

Esimerkiksi matkustajatuonnin tilastointi on paljastunut niin epäluotettavaksi, ettei vuoden 2008 jälkeen tehtyjen veronkorotusten vaikutuksista tiedä kukaan.

– Miten ihmeessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL voi väittää, että matkustajatuonti on kasvanut vain hieman, kun tulli takavarikoi pelkästään viideltä ihmiseltä 5000 litraa juomia. On hämmästyttävää, ettei näin yksinkertaisesta ja olleellisesta asiasta saada varmaa tietoa, hämmästelee Olutliiton puheenjohtaja Jari Vaara.

Olutliiton mukaan maahantuonnin tilastointi on siirrettävä THL:ltä ja Valviralta Tullille, jolla ovat parhaat edellytykset tilastoinnin tekoon. Oluen kuluttajat ovat nykytilanteessa eriarvoisessa asemassa asuinpaikasta riippuen. Etelärannikon kuluttajilla on mahdollisuus ostaa laatuoluita Tallinnasta ja saada vielä kauppaketjun bonukset päälle. Kauempana asuvilla tätä mahdollisuutta ei yhtäläisesti ole.

Suomessa olisi vapautettava alle 7,0-prosenttisten juomien myynti päivittäistavarakauppaan, jotta kansalaiset olisivat edes oluen kohdalla tasavertaisia. Alkon osuus oluen myynnista on vain parin prosentin luokkaa, joten tämä muutos tuskin kasvattaisi alkoholin kulutusta.

Valmistelusta puuttuvat kokonaan kohtuukulutuksen myönteiset terveysvaikutukset, vaikka ne ovat kiistattomia. Kohtuullinen oluen siemailu estää muun muassa sydän- ja verisuonitauteja.

– Uudistuksen virkamiesvalmistelu on ollut luokatonta. Se perustuu saatavuuden ja hinnan kivijalkoihin, joita ei EU-Suomessa enää ole. Jos uudistukseen lähdetään näillä eväillä, joudutaan se avaamaan nopeammin kuin ajokorttiuudistus, toteaa puheenjohtaja Vaara.

Virkamiesvalmistelussa vedotaan toistuvasti siihen, että alkoholin kokonaiskulutus ei saa nousta. Olutliiton näkemyksen mukaan kokonaiskulutus ei ole häävi mittari tilanteessa, jossa 10 prosenttia juo puolet alkoholista. Tämä kymmenen prosenttia vaatii aivan muita toimia kuin tähänastiset epäonnistuneet rajoitukset, jotka kohdistuvat ongelmakäyttäjien sijaan kohtuukäyttäjiin.

Alkoholiveron tuotoista pitäisi Olutliiton mukaan osa ohjata suoraan sosiaalisten ongelmien ratkomiseen. Työttömyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat eivät ole oluen vika. On siis ihmeellistä, että juuri olut on valikoitunut lain valmistelijoiden viholliseksi numero yksi. Olutliitto muistuttaa, ettei oluen kulutus ole kasvanut vuosiin, päin vastoin. Sen sijaan valtion monopolin myymien laatikkoviinien myynti on moninkertaistunut.

– Uudistuksen logiikalla Alkojen pitäisi sijaita taajamien ulkopuolella, niillä pitäisi olla elintarvikekioski ja ne saisivat myydä mukaan korkeintaan keskiolutta. Nämähän ovat pienpanimoja koskevat säädökset, joten eivätkö ne toimisi myös Alkon kanssa, vitsailee lopuksi puheenjohtaja Jari Vaara.

Puheenjohtaja Jari Vaara Olutliitto ry

puheenjohtaja()olutliitto.fi

  p. 0451171654