Aihearkisto: Uncategorized

Ennätysmäärä osallistujia haluaa olla Suomen Paras Olut

Riippumattomaan valtakunnalliseen olutkilpailuun on ilmoittautunut 60 panimoa ja 441 olutta. Tästä joukosta tuomaroidaan Suomen Paras Olut heinäkuun lopussa.

Vuoden 2020 Suomen Paras Olut- kilpailun sarjavoittajat

Suomen Paras Olut -titteliä tavoittelee vuonna 2021 ennätysmäärä panimoita ja oluita. Kilpailuun ilmoittautui määräaikaan mennessä 60 panimoa 441 eri oluella. Suosituimmat kilpasarjat tänä vuonna olivat India Pale Ale (IPA) ja American Pale Ale (APA), hapanoluet, maustetut oluet sekä lagerit ja pilsit.

”Olemme otettuja, että oluita ja panimoita ilmoittautui näin paljon”, kilpailun johtaja Anikó Lehtinen iloitsee. ”Olemme innostuneita erityisesti siitä, että uudet kilpasarjamme alkoholittomat ja gluteenittomat oluet on otettu hyvin vastaan.”

”Liiketalousopisto Perho tarjoaa kilpailun järjestämiselle erinomaiset puitteet, kuten viime vuonna huomasimme. Kilpailu tulee olemaan kova ja rehellinen, sillä tuomaristo maistaa oluet täysin sokkona”, Lehtinen korostaa.

Kilpailun päätuomarina toimiva Jussi Rokka on myös ilahtunut, että suomalaiset panimot ovat kiinnostuneita asettamaan tuotteensa vertailtaviksi. ”Oluiden ja panimoiden määrä on suuri kansainvälisiinkin kisoihin suhteutettuna. Huima lukumäärä asettaa kovan haasteen kisaorganisaatiolle, mutta kokenut porukka saa kyllä homman rullaamaan jälkeen kerran hienosti”, Rokka uskoo.

Suomen Paras Olut -kilpailu tuomaroidaan Helsingissä Liiketalousopisto Perholla 28.–29. heinäkuuta. Tuomaristoon on kutsuttu mukaan kansainvälisiä tuomareita, joiden nimet julkaistaan kilpailua edeltävällä viikolla.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomareita vuonna 2020

Kilpailun näytöstuomarointi järjestetään perjantaina 30.7. Helsingin Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa. Tuolloin julkistetaan myös kilpailun semifinalistit, eli jokaisen sarjan kolme parasta.

Suomen Paras Olut julkistetaan syyskuussa myöhemmin ilmoitettavana ajankohtana.

Suomen Paras Olut 2021 on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa. Siihen voivat osallistua kotimaisten panimoiden Suomessa valmistetut oluet, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan suurelle yleisölle, sekä auttaa kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta. S-ryhmä ottaa myyntiin sarjojen voittajaoluet mahdollisuuksien mukaan oman myymäläverkostoonsa ympäri maan. 

Suomen Paras Olut -kilpailun pääkumppanit ovat SOK ja Viking Malt. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jukolan Juusto, Lappo.fi, Rastal, Suuret Oluet – Pienet Panimot, Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Perhon Liiketalousoppilaitos. Mediakumppaneina toimivat Olutposti, Shaker ja Viisi Tähteä.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kansainvälisen kattojärjestön Euroopan Oluenkuluttajien liiton – European Beer Consumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattamalla kilpailut voivat saada liiton hyväksynnän.

www.ebcu.org/beer-competitions/

Suomen Paras Olut 2021 www.suomenparasolut.fi

Facebook: www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

Instagram: @suomenparasolut

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syksyyn!

Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun. Deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle alustavasti on on 26.9. Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.

André Brunnsberg

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.

Lue TÄSTÄ lisää Valtakunnallisesta Kotiolutkilpailusta, sen säännöistä ja olutkategorioista!

Olutliitto ei valitse Pahaa Nuuttia 2021

Olutliitto ei valitse vuonna 2021 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi halutessaan antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle.

Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994, tosin ei joka vuonna. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta.

Olutliitto katsoo, että vuonna 2021 ei valita Pahaa Nuuttia, koska liitto haluaa ottaa kantaa kokonaisvaltaisemmin liitolle tärkeiden asioiden kannalta sekä keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenyhdistyksilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Hyvää uutta vuotta Olutliitolta!

Olutliitto toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta oluen tarjoiluvinkkien kera. Katso tästä miten uuden vuoden juhlan oluet kannattaa tarjoilla!

Oikeanmuotoisesta lasista tarjoiltuna olut esittelee parhaat puolensa. Lasin valintaan vaikuttavat oluttyyppi, oluen ulkonäkö, tarjoilulämpötila sekä annoksen koko. Hyvään olutlasiin mahtuu annos olutta sekä vaahtokukka, joka suojelee oluen aromeita ja saa oluen maistumaan vielä paremmalta. Hyvässä viinilasissa on samoja ominaisuuksia kuin hyvässä olutlasissakin, joten sitä voi hyvin käyttää.

Oluen vaahdon muodostumisen kannalta on tärkeää, että lasi on puhdas. Olutravintolassa siksi pesun jälkeen olutlasi huuhdellaan vielä vedellä, jotta viimeisetkin pintaan jääneet rasva- tai pesuaineet jäämät huuhtoutuvat pois.

Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4–8 asteeseen. Tummat oluet tarjotaan +11–16-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa. Erikoisvahvojen nautiskeluoluiden aromit ovat parhaiten tasapainossa, kun ne tarjoillaan +15–18 asteisina.

Kaikki oluet tulee kuitenkin säilyttää viileässä, alle 20 -asteessa. Ota tummemmat oluet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Huomaa myös, että oluen kaataminen lasiin lämmittää juomaa aina muutaman asteen.

Useimmat oluet kaadetaan lasin sisäpintaa pitkin pitämällä lasia vinosti kallellaan. Kun olet kaatanut 2/3, nosta lasi pystyyn, jotta saat oluen pinnalle vaahtokukan.

Joillain oluilla on oma kaatotyyli, jota kannattaa noudattaa. Sen myötä oluen maku on parhaimmillaan. Esimerkiksi suodattamattomia vehnäoluita puolestaan kaadetaan lasiin sisäpintaa pitkin noin puolet pullon sisällöstä. Sitten olutpulloa pyöräytetään, jotta sakka saadaan sekoittumaan juomaan tasaisesti. Sitten loputkin oluesta kaadetaan lasiin.

Olutliitto vinkkaa Suomen Paras Olut -kilpailun voittajaoluet jouluun

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.

Joka toiseen suomalaiseen joulupöytään katetaan tänä jouluna olutta, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten alkoholiasenteita. Olutlaaduista lager on säilyttänyt suosikkiasemansa. Kyselyyn vastanneista kinkun kanssa sopii parhaiten tumma lager (47 %), vaalea lager lähes yhtä hyvin (42 %). Parhaiten vaalea lager sopii vastanneiden mielestä kalojen ja mädin kanssa.

Jouluoluen pitkät perinteet

Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin ja juominen saattoi riistäytyä käsistä reippaastikin.

Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.

Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.

Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen

Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.

Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Mielenkiintoinen yhdistelmä on myös rustiikki saison-olut kalapöydän kera. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen red ale.

Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.

Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka vadelmalla maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita tynnyrikypsytetyt tummat oluet kannattaa nauttia myös aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.

Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2020 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:

Suomen Paras Olut 2020: Vehnäolut: Valo vehnäolut 4,5 t%, Panimo Honkavuori Oy

Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t%, RPS Brewing Oy

Ruokasuositus: Maukas mätileipä

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 t%, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 t%, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: Mehukas joulukinkku

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 t%, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Ruokasuositus: Tuhdin rasvainen sinihomejuusto

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Runsas suklaakakku

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 t%, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: Pekonilla kuorrutettu kalkkuna

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 t%, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: Suolakiteinen kypsytetty cheddar

Olutliitto toivottaa kaikille leppoisaa joulunaikaa!