Olutliiton puheenjohtajan Heikki Kähkösen puhe Tolkkua holhoukseen -mielenilmauksessa

Paasikivenaukio, Helsinki 11.4.2015

Hyvät ystävät, hyvät olutveljet ja -sisaret.

Minulla on unelma. I have dream. Näin totesi kansalaistaistelija Martin Luther King legendaarisessa rauhaa, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia kaikille – ihonväriin katsomatta –  vaatineessa puheessaan Washingtonissa vuonna 1963. Martin Luther Kingin unelma oli lähtökohta yhdenvertaisille kansalaisoikeuksille ja -vapauksille Amerikassa.

Tolkkua holhoukseen -mielenilmauksen puuhamiehet Cyde Hyttinen (vas.) ja Heikki Kähkönen. Kuva: Antti Raunio.

Tolkkua holhoukseen -mielenilmauksen puuhamiehet Cyde Hyttinen (vas.) ja Heikki Kähkönen. Kuva: Antti Raunio.

Minun unelmani on paljon vaatimattomampi. Unelmani on jo vuosia ollut olla mukana järjestämässä olutmielenosoitusta, jossa vaadimme tasavertaista kohtelua suomalaiselle oluelle ja meille alkoholijuomien kohtuukäyttäjille. Siis tolkkua alkoholipolitiikkaan.

Unelmani on myös olla mukana näyttämässä, että suomalaista alkoholipolitiikkaa pitää tehdä meidän enemmistön, siis kohtuukäyttäjien eikä raittiuspiirien ehdolla.

Suomalainen olutkulttuuri elää vahvinta murroskautta sitten vuoden 1969 keskioluen vapautumisen. Nuoret aikuiset, ja me heitä vanhempi väki, olemme pikkuhiljaa löytäneet erilaisten oluiden valtavan kirjon.

Olemme oppineet nauttimaan uusista käsityöoluista, olemme havahtuneet huomaamaan, että oluessa on paljon muitakin ominaisuuksia kuin sen päihdyttävä vaikutus ja etanolisisältö. Olemme saaneet oluesta hyvän, ja ennen kaikkea kotimaisen, kaverin arjen ja juhlan ruokapöytiin.

Suomi on olutmaa. Yli 40 prosenttia kaikesta alkoholista me suomalaiset nautimme oluena. Siksi olutta on helppo vihata. Suomessa on pitkään haluttu alkoholipolitiikassa siirtyä juomatavoissa väkevistä kohti mietoja juomia. Mutta mitäpä tekee valtiovalta?

Alkoholiveroja korotettiin viimeksi vuoden 2014 alussa. Poliitikot halusivat palauttaa meidät takaisin viinamaaksi, nostamalla oluen valmisteveroa lähes kaksi kertaa enemmän kuin väkevien veroa. Ja kun Koskenkorvan hinta kipusi tämänkin seurauksena yli kipurajan, sosiaali- ja terveystalebaniministeriö päätti pudottaa valtion omien vinojen katteita, jotta kansa ei lopettaisi Kossun kantamista tuosta naapurikaupasta ja ryntäisi Tallinnan-laivoille ja sataman marketteihin.

Yhteiskunnalliset ongelmat ja eriarvoisuus eivät johdu oluesta.  Työttömyys, syrjäytyminen ja päihdeongelmat eivät ole suomalaiseen viljaraaka-aineeseen ja kotimaiseen työhön perustuvan oluen vika.

T.J.Uominen ja 4,7 %:n Berliinin muuri.  Kuva: Antti Raunio.

T.J.Uominen ja 4,7 %:n Berliinin muuri. Kuva: Antti Raunio.

Oluen kulutus ole kasvanut vuosiin, päinvastoin. Sen myynti on laskussa. Sen sijaan valtion monopolin myymien laatikkoviinien myynti on moninkertaistunut. En syytä viinejä, enkä niiden valmistajia tai viinitukkureita, mutta joku tolkku ja kohtuus se pitäisi olla politiikaakin tehdessä ja lakeja ja asetuksia vääntäessä.

Vain 15 prosenttia oluen tilastoidusta kotimaan kulutuksesta juodaan meillä anniskelupaikoissa. Vuosituhannen vaihteessa ravintoloiden siivu olutmyynnistä oli vajaat 30 prosenttia ja 1990-luvulla jopa lähes puolet. Viron viinaralli ja muu matkustajatuonti pudottavat ravintoloiden osuutta vieläkin pienemmäksi.

Olutliitto vaatii oluen myynnin vapauttamista päivittäistavarakauppoihin. Me haluamme päästä eroon kelvottomasta ja yli sata vuotta vanhaan olutverolakiin perustuvasta 4,7 prosentin rajasta. Nostettakoon sitä yhdeksään tai kymmeneen prosenttiin, mutta joka tapauksessa olut pitää saada muiden elintarvikkeiden rinnalle tavallisiin kauppoihin ja marketteihin kuten on muissa Euroopan sivistysmaissa.

Me haluamme, että pienpanimot saavat myydä tuotteitaan suoraan valmistuspaikalta aivan kuten tekevät tilaviininvalmistajat ja sahtiyrittäjät. Ja ennen kaikkea me haluamme päästä eroon tuosta käsittämättömästä oluen mainontakieltolaista, joka tuli voimaan vuoden alusta.

Miten on mahdollista, että nykyisenä aikana päättäjät sorvaavat lakeja, joilla ei ole mitään vaikutusta mihinkään todelliseen tai puhumattakaan, että näiden lakien toteuttamista pystyttäisiin valvomaan ilman typeriä virkamiesten päätöksiä?

Hyvät ystävät, olutsisaret ja -veljet. Minulla on toinen unelma. Minä haluan, että Suomi olisi osa vapaata Eurooppaa, jossa kyttääminen, kyylääminen ja holhoaminen ovat jossakin kaukana menneisyydessä, toisessa todellisuudessa. Siksi me olemme koolla täällä tänään ja siksi me myös äänestämme tuohon naapuritaloon, eduskuntaan, tolkullisia kansanedustajia.

Ja jotta tämä ei menisi pelkäksi huutamiseksi ja mesomiseksi, siksi me tästä tämän tilaisuuden jälkeen myös suuntaamme sankoin joukoin nauttimaan laadukkaan oluemme Kaapelitehtaalle Helsinki Beer Festivalille. Järjestysmiesten ja anniskelulain valvovan silmän alle.