Olutliitto ei ole ollut mukana ”Kepugaten” suunnittelussa ja organisoinnissa

Olutliiton puheenjohtajan vastine Suomenmaa-lehden kirjoitukseen 11.2.2015.

Arvoisa Suomenmaan pääkirjoitustoimittaja,

oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto ei ole osallistunut millään tavalla ”Kepugaten” nimellä kulkevan kohun masinointiin tai suunnitteluun. Mikäli pääkirjoituksessanne haluatte edes epäsuorasti viitata Olutliittoon, emme suostu ottamaan vastaan niljakasta ja jopa skitsofreeniselta haiskahtavaa väitettänne, että keskiolutkohussa ”jäljet johtaisivat panimoteollisuuteen ja sen talutusnuorassa kulkeviin”.

Ja mitä suunnitelmallisuuteen tulee, minut henkilökohtaisesti ja liittomme on asian julkistamisessa ohitettu tyylikkäästi. Suomessa ovat näissä asioissa niin pienet piirit, että jos jotakin on tekeillä, se yleensä vuotaa myös Olutliiton tietoon ja minun korviini. Mutta tällä kertaa sain ensi kerran lukea Keskustan vaaliohjelmassa olevista alkoholipoliittisista tavoitteista vasta maanantaina aamupäivällä surfatessani sosiaalisessa mediassa.

Tehtäköön tässä yhteydessä jälleen selväksi, että Olutliitto on puolueista ja etujärjestöistä riippumaton rekisteröityjen olutseurojen ja oluenkuluttajien järjestö. Emme ole yhdenkään puolueen kannalla, emmekä ketään vastaan. Olemme myös alan elinkeinoihin ja niiden järjestöjen suhteen riippumaton.

Missään tapauksessa Olutliitto ei kulje panimoteollisuuden talutusnuorassa!

Uutisen luettuani ihmettelin Olutliiton Facebook-ryhmässä, kuinka Keskustalla on näissä olosuhteissa kanttia lähteä vaatimaan vaaliohjelmassaan yli 3,7-prosenttisten oluiden myynnin lopettamista kaupoista ja kioskeista. Niinpä kirjoitin:

”Ohra on Suomen merkittävin viljakasvi. Ohran viljelystä viidesosa on mallasohraa, jonka vuotuinen sato (n. 400 milj. kg) on jopa viisi kertaa suurempi kuin rukiin sato. Mietinpä vain, mitäpä mieltä kepun linjauksesta ovat keskustaa äänestäneet mallasohran viljelijät, jotka joutuvat miettimään tuotantosuuntaansa uudelleen, mikäli tämä toteutuu. Entä mitäpä tähän vastaavat maaseudun pienet kauppiaat ja kylien asukkaat, kun kyläkaupat toinen toisensa perään joutuvat laittamaan laudat ikkunoihin ja oviin?” (9.2. klo 12.25)

Myönnän toki, että Olutliito on aiemminkin suhtautunut kriittisesti Keskustan ja puoluetta edustavien poliitikkojen toimintaan ja näkemyksiin alkoholipolitiikasta. Olutliitto myönsi Paha Nuutti -tittelin olutkulttuurin jarruttamisesta vuonna 2013 puheenjohtaja Juha Sipilälle puolueen virallisesta kannasta, jonka mukaan päivittäistavarakaupoissa myytävä keskiolut on palautettava Alkoon – eli juuri tästä samaisesta asiasta..

Kaiketi jotakin kertoo suomalaisen olutväen suhtautumisesta keskustalaiseen alkoholipolitiikkaan puolueen lyömätön apilasuora Paha Nuutti -valinnoissa:
1999 professori Pekka Puska, Kansanterveyslaitos
2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä
2009 pääministeri Matti Vanhanen
2013 puheenjohtaja Juha Sipilä

Suomen Keskustan – ja yhtä lailla myös Kristillisdemokraattien – harjoittama virallinen alkoholipolitiikka on viime aikoina ollut lähes pääsääntöisesti vastoin Olutliiton periaatteita ja toiminta-ajatusta. Siksi liiton puheenjohtajana katson, että minulla on mandaatti arvostella näitä puolueita ja niiden harjoittamaa politiikkaa suhteessa suomalaiseen olueen ja siihen liittyviin elinkeinoihin sekä erityisesti täysi-ikäisten kuluttajien oikeuksiin nauttia kotimaista olutta kohtuudella ja kattavasti ympäri koko Suomen.

Nyt kuitenkin näyttä siltä, että Keskusta on pyörtämässä kantansa vaaliohjelmassa kirjattuun tekstiin. Se on hyvä. Mitähän muuta ohjelmassa menee vielä uusiksi ennen kuin pääsemme vaaliuurnille?

Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry

—————————————————————————-

SUOMENMAA-lehti
Keppanakohu taisi olla kampitusoperaatio
11.02.2015 14:17

Ohhoh! Jopa alkaa lentää loka vaalikamppailussa. Aikamoinen härdelli ainakin syntyi keskustan kahden vuoden takaisesta alkoholipoliittisesta ohjelmasta, jonka yksi kohta nostettiin ihan kuin uutena löytönä tikun nokkaan viikonvaihteessa.

Selvä kuin pläkki, että kyseessä oli suunniteltu operaatio. Johtavatko jäljet panimoteollisuuteen ja sen talutusnuorassa kulkeviin, selviää toivottavasti joskus.

Nuorison viihdelehti Stara, joka ohjelmasta nyt ensin kirjoitti, ei tähän operaatioon omin päin olisi kyennyt. Sen jutut ovat ihan toisen tyylisiä, esimerkiksi tällaisia: ”Miehellä alkoivat kuukautiset – lääkärit ihmeissään” ja ”Humalainen gorilla hyökkäsi valokuvaajan kimppuun.”

Operaatio on onnistunut yli odotusten, ainakin toistaiseksi. Sopulilauma säntäsi heti keskustan kimppuun. Joitakin toimittajia tosin jo hävettää median kritiikitön into tarrata syöttiin.

KESKUSTAVÄEN kannattaa säilyttää mielenrauhansa. Eiköhän keskusta tästäkin selviä. Keskustan alkoholipoliittinen ohjelma on aivan jotain muuta kuin ”keppana pois kaupoista” -kohu. Se on rohkeampi keskustelunavaus kuin mitä muut puolueet ovat uskaltaneet ajatellakaan.

Sellaisia tarvitaan. Alkoholin liikakäyttö on suuri kansallinen onnettomuus. Kansanliike, joka haluaa muuttaa maailmaa paremmaksi, ei voi tietenkään tyytyä tämän taivasteluun. Sen on pystyttävä nostamaan keskusteluun ehdotuksia, joista voisi olla apua.

Samaa sopii odottaa myös muilta puolueilta – ja medialtakin.

Keskustalla siis tällainen ehdotus on, vaikka se ei vaaliohjelmiin kuulukaan. Se on laadittu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Se ei ole kieltolakiesitys. Sen nimikin on ”Kippis kohtuudelle!” Mutta se tarttuu alkoholin liikakulutuksen haittoihin rohkeasti.

Tosiasiat ovatkin ankaria. Alkoholin liikakäyttö on suuri suomalaisten pulma. Se tappaa ennenaikaisesti. Alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleet on kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä.

Alkoholi on usein pääosallisena onnettomuuksissa ja väkivallanteoissa. Sen aiheuttamat sairaudet kuormittavat sairaanhoitoa. Se runtelee kansantalouttakin ja on suuri syyllinen sosiaalisiin ongelmiin.

Sosiaalisista haitoista on joka kansalaisella käsityksensä. Niitä voi koota viikonloppuisin terveyskeskuksen vastaanotolla, rattijuoppojen toilailuista lukiessa tai kertomuksista huostaanottojen ja perheväkivallan kasvusta.

Keskustan tavoitteet ovat selvät:

Lasten ja nuorten alkoholinkäyttö vähenee. Aikuisten alkoholinkäytön haittavaikutukset lasten ja nuorten elämässä vähenevät. Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vähenee. Alkoholin verotus säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Alkolla pysyy monopoli. Alkoholin hintaa nostetaan harkiten.

ANKARIN ehdotus – se, millä keskustaa nyt lyötiin – oli keskioluen, siiderien ja lonkerojuomien alkoholiprosentin alentaminen niin, että ruokakaupoissa, kioskeissa ja huoltamoilla saisi myydä juomia, joiden alkoholiprosentti on enintään 3,7.

Tästä linjauksesta keskusta on luopunut.

Ei sekään mikään idioottiesitys ollut, vaikka sellaista mielikuvaa on yritetty luoda. Ruotsissa näin on tehty. Terveyden asiantuntijoiden mukaan se olisi ehdottomasti tehokkain yksittäinen keino Suomen alkoholihaittojen vähentämiseksi.

Korjaus 11.2. klo 14:15: Alkuperäisessä kirjoituksessa kerrottiin, että alkoholikuolema olisi työikäisten yleisin kuolinsyy. Tieto perustui vanhentuneeseen tilastointitapaan.

Työikäisiä kuolee eniten verenkiertoelinten sairauksiin ja kasvaimiin. Alkoholitauteihin tai tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuolleet on kolmanneksi yleisin kuolinsyyryhmä.