OLUTLIITTO: OLUTHARRASTAJAN KIPUKYNNYS ON YLITETTY

Olutliiton lehdistötiedote 1.9.2014

Suomalaisen oluenystävän harrastuksesta on tehty kallista huvia. Laadukkaat kotimaiset pienpanimotuotteet ja ulkomaiset tuontioluet alkavat olla jo monille harrastajille liian kalliita. Oluennautiskelija joutuukin tasapainoilemaan arvo-oluiden ja perustuotteiden välillä. Yhä useampi laatuolut kulkeutuukin harrastajan hyllyyn tai kellariin joko nettikaupan kautta tai Tallinnan-tuliaisena.

Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen on huolestunut erityisesti ravintola-anniskelun hintojen kohoamisesta. On jo tavallista, että kotimainen käsityöolut tai tuontituote maksaa 15-20 euroa litralta. Näin kalliit hinnat eivät ole enää kuluttajan, valmistajan tai anniskelutoimintaa harjoittavan ravintolayrityksen kannalta kohtuullisia.

Oluen korkea verotus ja valtionhallinnon harjoittama ravintoloiden kurjistamiskäytäntö ohjaavat olutharrastusta sosiaalisista nauttimistilanteista kotisohville ja yksityisasuntoihin.

”Harrastuksesta muodostuu yhdessäolon ja makujen vertailun sijaan omissa nurkissa nyhjäämistä. Sosiaalinen media ja netin keskustelupalstat korvaavat yhteiset aistikokemukset ja myönteiseen olutkulttuuriin liittyvät arvokkaat keskustelut”, Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen sanoi maanantaina Tampereella tavatessaan paikallisia olutharrastajia, ravintolayrittäjiä ja pienpanimoväkeä.

OLUTVEROA ON ALENNETTAVA

Olutliitto vaatii suomalaiselle oluelle ja anniskeluravintoloille oikeudenmukaisempaa vero- ja viranomaiskohtelua. Liiton mielestä oluen valmisteveroa on alennettava nykytasosta. Samalla pienpanimoille on luotava nykyistä dynaamisempi ja kannustavampi alkoholiveron huojennusjärjestelmä.

Olutliitto esittää valtiovarainministeriölle jättämässään lausunnossa pienpanimoiden verohuojennuksen rajan nostamista nykyisestä 10 miljoonasta monissa EU-maissa käytössä olevaan 20 miljoonaan litraan. Samalla liitto toivoo, että verohuojennus toteutettaisiin lineaarisena, jotta litramääriin perustuvat porrastukset eivät vaikeuttaisi
käsityöpanimoiden kasvua ja investointihalukkuutta.

Oluen verotuskohtelu on Suomessa ankarinta koko Euroopan Unionin alueella. Suurimman eli 50 %:n huojennuksen jälkeenkin pienimmän käsityöpanimon valmistevero on edelleen suurempi kuin täysi vero peräti 23 muussa EU-maassa.

”Suomalaiset olutharrastajat ja -kuluttajat eivät ole samalla viivalla muiden eurooppalaisten oluenystävien kanssa. Sama koskee luonnollisesti käsityöoluiden valmistajia, vähittäiskauppaa ja anniskeluyrityksiä”, Kähkönen tähdentää.

PIENIMMILLE PANIMOILLE YLIMÄÄRÄINEN VEROHUOJENNUS

Omassa porrastusmallissaan Olutliitto esittää enintään 200 000 litraa olutta valmistavien yritysten vapauttamista harkinnanvaraisesti jopa kokonaan valmisteverosta. Pienet valmistajat ovat tuotantomääriltään niin pieniä, että verotulojen kannalta valmisteverosta vapauttamisella ei ole valtion verotulojen kannalta mitään merkitystä.

Olutliiton mukaan porrastuksessa on olemassa selkeitä ongelmia, sillä verorajan tuntumassa olevien panimoiden on joko pysyteltävä taktisesti rajan alla tai tehtävä suuria investointeja kasvattaakseen tuotantoaan, jotta rajan ylittäminen ei söisi yrityksen kannattavuutta ja heikentäisi olennaisesti liiketoimintaa.

Jos taas on mentävä taulukoiden ehdoilla, Olutliitto esittää, että
– enintään 20 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 10 %,
– enintään 10 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 20 %,
– enintään 5 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 30 %,
– enintään 1 milj. litraa vuodessa, verohuojennus 40 %,
– enintään 500 000 litraa vuodessa, verohuojennus 50 %,

Harkinnanvaraisesti enintään 200 000 litraa vuodessa valmistavilla pienpanimoilla verohuojennus voisi olla 50-100 %. Tämä ylimääräinen huojennus toteutuisi esimerkiksi veronpalautusten kautta.

Lähs 50 olutharrastajaa kokoontui keskustelemaan olutasioista Tampereella 1..9.2014Salhis 1

Lähes 50 olutharrastajaa kokoontui keskustelemaan olutasioista Salhojankadun Pubiin Tampereelle.