Suomeen on suunnitteilla uusia pienmallastamoita

Olin viime viikolla ETL:n mallasohraretkellä, jossa oli tarjolla runsaasti ajankohtaista tietoa oluen raaka-aineista. Yksi mielenkiintoinen pointti oli se, että käsityöpanimobuumi synnyttää uusia pieniä mallastamoita, jotka pystyvät kevyesti vastaamaan pienpanimoiden tarpeisiin.

Suomihan on maltaan suhteen reilusti omavarainen eli meillä tuotettua mallasta riittää reilusti vientiin asti. Maassa toimii kaksi mallastamoa, jotka ovat Viking Malt Lahdessa ja Laihian Mallastamo. Viking Malt on pystynyt hyvin vastaamaan myös pienpanimoiden kysyntään. Yhtiö onkin palkannut kaksi olutasiantuntijaa, joiden tehtävänä toimia yhteistyössä sekä suurten että pienten oluenvalmistajien kanssa.

Pienpanimoiden tarpeet mallasohran suhteet ovat erilaiset kuin isojen panimoiden, joilla tärkeän osan ohraraaka-aineesta muodostaa saanto eli ohratonnista pitää saada mahdollisimman paljon tehoja irti vierrettä varten. Käsityöpanimot voivat keskittyä enemmän ohran muihin ominaisuuksiin, kuten maku- ja aromielementteihin. Nämä erilaiset lähtökohdat vaativat sekä käytettäviltä ohralajikkeilta että mallastusprosesseilta erilaisia ominaisuuksia.

Minuun on viime aikoina ollut yhteydessä ainakin kaksi suomalaista yrittäjää, jotka suunnittelevat Etelä-Suomeen oman pienen mallastamon perustamista. Oletan, että tällaisia yrittäjiä on myös tulossa lisää, sillä muutamia uusia käsityöpanimoita on jo perustettu sekä on suunnitteilla paikkoihin, joissa ohraraaka-aineen saatavuus on aivan vieressä tai jopa puitavissa omilta pelloilta.

Viking Maltin toimitusjohtajan Antti Orkolan kertoman mukaan käsityöolutbuumin johdosta mallasohran kysyntä kasvaa maailmalla kovaa vauhtia. Esimerkiksi Yhdysvalloissa pienpanimoiden osuus olutvolyymista on noin 10 prosenttia, mutta maltaan käytöstä peräti 20 prosenttia. Humalan osaltahan pienpanimoiden osuus lienee jo vähintään 50 prosentin luokkaa. Tämä on syynnyttänyt jo useita uusia pieniä mallastamoita eri puolille USA:ta, ja muu maailma seuraa trendiä perässä.

Suomeen syntyy tällä hetkellä uusia käsityöpanimoita lähes kuin sieniä sateella. Vauhti on suunnilleen yksi panimo per kuukausi. Vuoden loppuun mennessä panimoyksiöiden määrä alkaa lähestyä jo kuuttakymmentä.

Koska Suomessa pienpanimoilla ei ole vahvojen oludein ulosmyyntioikeutta suoraan valmistuspaikalta eli yli 4,7-prosenttisten oluiden kauppa on valtion monopolin käsissä, ravintolat ovat lähes ainoa kanava oluiden saattamiseksi asiakkaille. Ravintoloissa oluen arvonlisäveroa olisi laskettava ruoan kanssa samalle tasolle eli 14 prosenttiin nykyisestä 24 prosentista, jotta voidaan turvata pienyrittämisen perusta myös tulevaisuudessa.

Mallasohrasadosta odotetaan tänä vuonna edellsivuosia heikompaa. Toivon hartaasti, että valtiovalta ei tapa heti alkuunsa sekä pienpanimoiden että -mallastamoiden kasvubuumia turhilla alkoholiverojen korotuksilla sekä muilla rajoituksilla. Itse asiassa vuoden alussa voimaanastunut Hölmölän mainoskieltokin pitäisi purkaa, jotta pienpanimot saisivat tuotteensa asiakkaidensa nähtäville.

Lypsävää lehmää ei kannata tappaa heti alkuunsa. Sen pitäisi ymmärtää myös agraariyrittämiseen kannatuksensa nojaavat puolueetkin.

Heikki Kähkönen
puheenjohtaja
Olutliitto ry