Avainsana-arkisto: olut

Suomen Paras Olut -kilpailu uudistuu ensi vuodelle – Olutliitto on kisan uusi järjestäjä

Suomen parhaat oluet julkistetaan ensi vuoden syyskuussa jo 11. kerran. Suomen Paras Olut -kilpailun järjestämisvastuu siirtyy Suomalainen Olut ry:ltä Olutliitolle. Samalla kilpailu lisää näkyvyyttä ja hakee uusia yhteistyökumppaneita.

Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa kisasta on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Tänä vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.

Suomen Paras Olut -kilpailuoluita

Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Maanantaina allekirjoitetulla sopimuksella kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa vuonna 2021 olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto ry.

”Olutliitto on ollut mukana kisan järjestelyissä alusta alkaen. Olutseuroista on ollut runsaasti väkeä kisan tuomareina ja ahkerina talkoolaisina. Oli luonnollista, että tarjosimme heille kilpailun järjestämistä, kun omat paukkumme uudistumiselle eivät enää riittäneet”, kertoo Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä.

Kilpailujen järjestäminen antaa Olutliitolle potkua seuratyöhön

Kilpailun oikeudet pysyvät Suomalainen Olut ry:llä. Olutliitto vastaa kilpailun järjestämisestä, tuomaroinnista, markkinoinnista, palkintojenjaosta ja yhteistyökumppanuuksista. Suomen Paras Olut -kilpailu istuu hyvin kuluttajajärjestön profiiliin ja toimintaideaan.

”Olutliitto täytti tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyösopimus on juhlavuotemme huipentuma. Järjestämme vuosittain myös Vuoden Kotiolutkilpailun. Kahden kisan kautta pääsemme esittelemään suomalaisten oluiden valtavaa kirjoa kaikille oluenystäville”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Kilpailun tavoitteena on ohjata kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta sekä auttaa kuluttajia löytämään erilaisia käyttöyhteyksiä oluille. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä oluitaan suurelle yleisölle. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.

Anikó Lehtinen toimii kilpailun johtajana. Suomalainen Olut ry nimeää kilpailuvalvojan talven aikana. Kisan päätuomari julkistetaan myöhemmin.

”Olemme rakentaneet Olutliitossa koko syksyn kilpailuorganisaatiota ja erilaisia kumppanuusmalleja. Nyt organisaatiomme on kasassa. Mukana on useita innokkaita Olutliiton aktiiveja sekä kokeneita vastuunkantajia eri tehtäviin”, Lehtinen kertoo.  

Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä ja Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen allekirjoittamassa Suomen Paras Olut -kilpailusopimusta

Kilpailuun voivat osallistua tölkkeihin ja pulloihin pakatut oluet

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille kotimaisille kaupallisten panimoiden oluille, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kilpailuun voi osallistua kuluttajapakkauksiin eli käytännössä pulloihin ja tölkkeihin pakatut oluet. Sarjajako noudattaa viime vuosien linjaa.

”Olemme saanet valtavan paljon yleisöpalautetta ja kehittämisideoita. Uutena tuomme alkoholittomien ja matala-alkoholisten eli alle 2,8-prosenttisten oluiden sarjan. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, Lehtinen paljastaa.

Olutliitto kutsuu olutkulttuuria edistävät tahot ja ennen kaikkea kaikki panimot mukaan toteuttamaan Suomen parasta olutkisaa. Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa maalis-huhtikuussa. Tuomarointi on loppukesästä. Palkinnot jaetaan ja Suomen Paras Olut nimetään syyskuussa.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomareita vuonna 2020.

”Tulemme satsaamaan aiempia vuosia enemmän kilpailun näkyvyyteen. Uusi kilpailuportaali julkistetaan keväällä. Siinä tulee olemaan kisainfon lisäksi erilaista hyötytietoa suomalaisesta oluesta”, Lehtinen sanoo.

Suomen Paras Olut -kilpailu sai Euroopan Oluenkuluttajien Liiton EBCU:n hyväksynnän kuluttajien edut huomioivana kilpailuna vuonna 2019.

Vuoden 2020 voittajaoluet sopivat juhlakauden ruokapöytään

Suomen Parhaat Oluet julkistettiin 10. syyskuuta Tampereella. Koko joukko kisassa menestyneitä oluita on ollut saatavilla S-ryhmän myymäläverkostossa sekä olutravintoloissa ja hyvin varustetuissa olutkaupoissa.

Anikó Lehtinen on koonnut Vuoden 2020 palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi.

Kokeile Suomen Paras Olut- kilpalun voittajia joulupöytään:

Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori

Ruokasuositus: joulun runsas kalapöytä.

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing

Ruokasuositus: maukas mätileipä.

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: hienoarominen graavisiika.

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: mehukas joulukinkku.

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: suolaisen tuhti graavilohi.

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: kermaiset juureslaatikot.

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 %, Panimoyhtiö Hiisi

Ruokasuositus: tuhdin rasvainen sinihomejuusto.

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: runsas suklaakakku.

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 %, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: pekonilla kuorrutettu kalkkuna.

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 %, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: suolakiteinen kypsytetty cheddar.

Suomen Parhaat Oluet 2011–2020

2011 Sinebrychoff Porter 7,2 %, Sinebrychoff

2012 Prykmestar Wehnäbock 6,2 %, Vakka-Suomen Panimo

2013 Imperiaali Stout 9,2 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas,

2014 American Lager 4,5 %, Stadin Panimo

2015 Siperia Stout 8,0 %, Koskipanimo-Plevna

2016 Mufloni Pilsner 5,5 %, Panimoravintola Beer Hunter’s

2017 Thunder Chief IPA, Hopping Brewsters Beer Company

2018 Lammin Sahti, Lammin Sahti, 7,5 %

2019 Groteski Piwo Grodziskie 3,7 %, Iso-Kallan Panimo

2020 Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori

European Beer Consumer Union julkisti uuden oluttyyliluokituksen

Olutliiton kattojärjestö, European Beer Consumer Union julkisti lokakuun alussa uuden oluttyyliluokituksensa, joka löytyy myös liiton nettisivuilta.

The Beer Styles of Europe and Beyond -nimisen oluttyyliluokittelun tarkoitus on tarjota monipuolinen oluttyyliopas sekä olutharrastustaan aloitteleville että oluen ammattilaisille. Luokittelussa käydään läpi tärkeimpien oluttyylien historia, oluiden erot ja malliesimerkit.

Oluttyyliluokittelun on tarkoitus myös lisätä keskustelua oluista ja selkeyttää olutkilpailujen oluttyylijakoa. Luokittelun julkaiseminen on osa EBCU:n tavoitetta lisätä oluttyylien ymmärtämystä ympäri Eurooppaa.

EBCU:n oluttyyliluokittelu on palkitun olutkirjailijan Tim Webbin kuratoima ja luokittelua ovat olleet kommentoimassa kaikki liiton jäsenet, Olutliittoa myöten. Luokittelun on tarkoitus olla koko ajan päivittyvä niin että sieltä löytyy aina ajankohtainen tieto erilaisista oluista.

Löydät oluttyyliluokittelun tästä: https://www.ebcu.org/the-beer-styles-of-europe-and-beyond/

European Beer Consumer Union on eurooppalainen oluenkuluttajien etujärjestö, joka edustaa 15 maan oluenkuluttajia.

More information is available at www.ebcu.org

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Hae Suomen Paras Olut -kilpailun tuomariksi!

Panimoliiton, Pienpanimoliiton ja Olutliiton järjestämän Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun tuomarihaku on avoinna.

Kilpailun tuomarointi järjestetään Helsingissä, Ravintolakoulu Perhon tiloissa elokuun alussa, 5-7.8.

Tarkemmat käytännön ohjeet käyvät ilmi kilpailun verkkosivuilta, tuomareille suunnatusta osiosta:

https://www.suomenparasolut.fi/tuomarit

LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.

Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.

Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.

Tuomariksi hakemisen takaraja on 17.7.2020.

Lisää kilpailusta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-kilpailu-juhlii-10-vuotistaivaltaan/

Olutliiton vastine EHYT ry:n tiedotteeseen pienpanimoiden etämyynnistä

Olutliitto katsoo, että Ehkäisevä Päihdetyö ry eli EHYT:n argumentit eivät perustele pienpanimoiden etämyynnin kieltoa. Huomiotta on jäänyt useita tekijöitä:

  1. Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
  2. Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
  3. Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.

– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista.  Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.

Olutliitto on tukenut sekä Pienpanimoliiton lakiehdotusta että kansanedustaja Jari Myllykosken(vas) lakialoitetta pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi. Pienpanimoiden etämyynnistä on kerrottu päätettävän toukokuun aikana.

Myös Pienpanimoliitto on antanut vastineensa EHYT:n tiedotteeseen.