Avainsana-arkisto: olut

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Hae Suomen Paras Olut -kilpailun tuomariksi!

Panimoliiton, Pienpanimoliiton ja Olutliiton järjestämän Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun tuomarihaku on avoinna.

Kilpailun tuomarointi järjestetään Helsingissä, Ravintolakoulu Perhon tiloissa elokuun alussa, 5-7.8.

Tarkemmat käytännön ohjeet käyvät ilmi kilpailun verkkosivuilta, tuomareille suunnatusta osiosta:

https://www.suomenparasolut.fi/tuomarit

LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.

Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.

Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.

Tuomariksi hakemisen takaraja on 17.7.2020.

Lisää kilpailusta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-kilpailu-juhlii-10-vuotistaivaltaan/

Olutliiton vastine EHYT ry:n tiedotteeseen pienpanimoiden etämyynnistä

Olutliitto katsoo, että Ehkäisevä Päihdetyö ry eli EHYT:n argumentit eivät perustele pienpanimoiden etämyynnin kieltoa. Huomiotta on jäänyt useita tekijöitä:

  1. Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
  2. Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
  3. Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.

– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista.  Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.

Olutliitto on tukenut sekä Pienpanimoliiton lakiehdotusta että kansanedustaja Jari Myllykosken(vas) lakialoitetta pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi. Pienpanimoiden etämyynnistä on kerrottu päätettävän toukokuun aikana.

Myös Pienpanimoliitto on antanut vastineensa EHYT:n tiedotteeseen.

Olutliitto vaatii luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin!

Olutliitto peräänkuuluttaa hallituksen luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin. Nyt kun alkoholilakia ollaan avaamassa keskusteltaessa ravintoloiden anniskeluaikojen väliaikaisesta muuttamisesta, Olutliitto katsoo, että hallituksen tulisi luottaa ravintola- alan toimijoihin mietittäessä ravintoloiden aukioloaikoja. Koska alkoholilaki avataan, Olutliiton mielestä nyt tulisi myös päättää ravintoloita auttavasta mietojen alkoholijuomien ulosmyynnistä ja pienpanimoiden etämyynnistä, koska nämä asiat ovat olennaisia monipuolisen olutkulttuurin säilymiseen.

  • Olutliitto haluaa säilyttää monipuolisen olutkulttuurin Suomessa, koska se on oluenkuluttajan etu. Haluamme että jäsenseurojemme kokoontumispaikat eli ravintolat säilyvät ja siksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen klo 18:sta tai 21:teen tarkoittaa monen olutravintolan ovien suljettuna pysymistä, ehkä lopullisesti, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Meistä ravintola- alan toimijoihin pitäisi luottaa ja kuunnella mitä mieltä he ovat anniskeluajoista ja muista asiakkaiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Suomalaiset ravintola-ammattilaiset osaavat pitää ravintolat puhtaana ja hygieenisinä, siihen heillä on pitkä kokemus ja meillä hyvä lainsäädäntö turvana. Myös suomalaisiin oluenkuluttajiin tulisi luottaa. Jos ihmiset osaavat käyttäytyä turvallisesti muualla, he myös osaavat sen terasseilla ja ravintoloissa.
  • Mietojen alkoholijuomien ulosmyynnin salliminen on yksi, valtiolle täysin ilmainen tapa auttaa ravintoloita juuri nyt, Lehtinen jatkaa.  -Samoin pienpanimoiden etämyynnin salliminen ei maksa mitään mutta auttaisi pienpanimoita säilymään vallitsevan tilanteen yli.  Nämä molemmat parannukset olisi helppo toteuttaa nyt kun alkoholilaki avataan joka tapauksessa.

Olutliitto katsoo, että ravintolat voisivat itse päättää omasta aukioloajastaan ja anniskelustaan klo 24 asti, koska ravintola-puolella on paras ammattitaito arvioida omaa anniskelua ja aukioloa.

Olutliitto vaatii, että osana alkoholilain avausta otetaan käsittelyyn pienpanimoiden etämyynti ja ravintoloiden mietojen alkoholijuomien ulosmyynti.  Olutliitto perustelee vaatimustaan sillä että, suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti(katso tästä miksi tämä ei ole mahdollista).

Ravintoloiden ulosmyynnin sallimista mietojen alkoholijuomien osalta Olutliitto perustelee sillä, että näin ruokaravintolat voivat laajentaa tarjontaansa yhdistämällä ruuan ja siihen sopivan juoman myymällä kokonaisuutta ulos. Juomapainotteisille ravintoloille tämä antaisi mahdollisuuden myydä nykyistä valikoimaansa kuluttajille mietojen alkoholijuomien osalta ja tämä saattaisi helpottaa varsinkin laajan valikoiman olutravintoloita.

Olutliitto tukee ravintola-alan #LUOTTAMUS23 –kampanjaa, missä päättäjät halutaan saada kuulemaan ravintola-alaa ja luottamaan sen ammattitaitoon.

Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää myös jäsenjärjestöjensä kautta.  Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syksyyn!

Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun.

Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.

Lue TÄSTÄ lisää Valtakunnallisesta Kotiolutkilpailusta, sen säännöistä ja olutkategorioista!