Avainsana-arkisto: Olutliitto

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Tervetuloa seuraamaan Suomen Paras olut –kilpailun voittajien julkistusta Tampereelle!

Suomalainen Olut ry:n järjestämän Suomen Paras Olut –kilpailun tulokset julkistetaan 10.9. alkaen klo 15 Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa.

Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin yli 300 olutta kymmenessä eri oluttyylisarjassa, joista noin 50-henkinen tuomaristo valitsi semifinalistit.  Jokaisesta sarjasta palkitaan paras, jonka lisäksi näistä kansainvälinen tuomaristo on valinnut Suomen Parhaan Oluen 2020.

Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot.

Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimoliitto sekä kannattajana Olutliitto.

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Kilpailu toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.

Kaikki 66 semifinalistiolutta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-2020-semifinalistit-julki

Tervetuloa kaikki oluenystävät!

Panimo – muista ilmoittaa oluesi Suomen Paras Olut -kilpailuun!

Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun ilmoittautuminen on avoinna. Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.


Suomen Paras Olut 10-vuotis- juhlavuoden kilpailuun ilmoittaudutaan kymmenessä eri sarjassa;

1. Vaalea lager

2. Pils

3. Tumma tai värillinen lager

4. Vaalea tai keskitumma ale

5. Amerikkalainen IPA

6. Stout ja portteri

7. Vehnäolut

8. Hedelmä-, marja- ja hapanoluet

9. Mausteoluet

10. Muut oluet

Katso tarkemmat kuvaukset kilpailusarjoista!

Tuotteiden ilmoittamisen takaraja on 10.7.2020.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomarointi järjestetään tänä vuonna Ravintolakoulu Perhon tiloissa 5-7.8.

Varastointi- ja anniskelurajoitusten takia kilpailuun ei oteta kuin vähittäismyyntipakattuja tuotteita eli pulloja ja tölkkejä.

Tarkemmat käytännön ohjeet ja päivämäärät käyvät ilmi
kilpailun panimoille suunnatulta verkkosivuilta.

Lue myös kilpailun säännöt.

Tärkeitä päivämääriä panimoille:

1.4.2020Kilpailun ilmoittautuminen alkaa
10.7.2020 klo 18.00Tuotteiden ilmoittaminen päättyy
20-24.7.2020Panimoiden toimintaohje lähetetään
3.-4.8.2020 klo 9-16Tuotteiden toimitus, tarkempi ohje alla

Kilpailuun osallistuvat oluet ilmoitetaan erillisessä
kilpailuportaalissa, jonne panimo tarvitsee käyttäjätunnuksen.
Ohjeet portaalin käytön aloittamiseen on kuvattu kilpailun
verkkosivulla. HUOM! Portaalin käyttöliittymää on muutettu viimevuotisesta, jos törmäätte ohjelmointivirheisiin ilmoittakaa niistä kilpailujohtaja Kari Likovuorelle sähköpostilla.

Katso lisää kilpailusta!

Hae Suomen Paras Olut -kilpailun tuomariksi!

Panimoliiton, Pienpanimoliiton ja Olutliiton järjestämän Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun tuomarihaku on avoinna.

Kilpailun tuomarointi järjestetään Helsingissä, Ravintolakoulu Perhon tiloissa elokuun alussa, 5-7.8.

Tarkemmat käytännön ohjeet käyvät ilmi kilpailun verkkosivuilta, tuomareille suunnatusta osiosta:

https://www.suomenparasolut.fi/tuomarit

LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.

Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.

Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.

Tuomariksi hakemisen takaraja on 17.7.2020.

Lisää kilpailusta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-kilpailu-juhlii-10-vuotistaivaltaan/

Suomen Paras olut –kilpailu juhlii 10-vuotistaivaltaan!

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.

-Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 40 panimoa suurista pieniin ja niiltä osallistui kilpailuun yhteensä melkein kolmesataa olutta. Oluet kilpailivat 11:ssa eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Tuomaristossa nähdään tänäkin vuonna useita oluttuomareita ja oluttoimittajia ja kiinnostus kilpailuun on noussut joka vuosi. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroidaan kymmenessä eri sarjassa.

Matti Heikkilä

Panimoiden ilmoittautuminen kilpailuun päättyy heinäkuun alussa. – Toivomme laajaa osallistumista sekä pieniltä että suurilta panimoilta, onhan kilpailun voitto myös panimolle kilpailuetu, lisää Heikkilä. – Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pullotettu tai tölkitetyt, vakiovalikoimassa olevat oluet, johtuen siitä että kilpailu järjestetään hieman eri lailla kuin yleensä.

Suomen Paras Olut -kilpailussa tehdään myös muita erityisjärjestelyitä vallitsevan tilanteen takia. Kilpailu pidetään ravintola Perhon tiloissa elokuun alussa, jolloin Perho on suljettu. – Huolehdimme tietysti huolellisesti tuomareiden maisteluhygieniasta ammattitaitoisen kilpailujoukkomme kanssa, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa on useita tiloja, joita voimme hyödyntää tuomaroinnissa, niin että kaikki menee turvallisesti.

Kari Likovuori

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen. – Nyt jos koskaan tarvitsemme positiivisia olutuutisia ja kilpailut kiinnostavat oluenystäviä, joten olemme innolla järjestämässä kilpailua tänäkin vuonna, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Oluiden Ilmoittaminen 3.7. mennessä: https://www.vaahtokukka.fi/main.php

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.

http://www.suomenparasolut.fi/