Avainsana-arkisto: Olutliitto

Olutliiton perustamisen lehdistötiedote 3.3.2000

OLUTLIITTO · ÖLFÖRBUNDET LEHDISTÖTIEDOTE 3.3.2000

Oluenkuluttajat yhteen etujärjestöön
Oluen ystävät ja harrastajat ovat tänään Turussa perustaneet liiton
puolustamaan oluenkuluttajien etua ja elämänlaatua. Uusi Olutliitto,
ruotsiksi Ölförbundet, on heti syntyhetkellään maamme suurimpia
kuluttajajärjestöjä: sen piirissä toimii noin 3000 jäsentä.


Olutliiton lähiajan tavoitteita ovat mm. olutkaupan vapauttaminen kilpailuun ja olutveron keventäminen. Jälkimmäisen osalta perustajat lähettivät viestin valtiovallalle, jotta se ryhtyisi turvaamaan kotimaan olutmarkkinoiden yhdenvertaisuutta ja kilpailukykyä suhteessa kevyen verotuksen EU-maihin:


”Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari.
Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”


Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari
vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto.
Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut
suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU), joka kattaa nykyisin 12 maata ja noin 65 000 oluenkuluttajaa. Tämä on taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa:


”Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat
tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-,
harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden
erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja
ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin.
Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin.
Suomen Olutseurasta tulee uuden liiton jäsenyhdistys. Sen sijaan Suomen
Itsenäisten Olutseurojen Liitto purkautuu ja sen jäsenet siirtyvät Olutliittoon.
Uusi liitto keskittyy kuluttajien edunvalvontaan. Harrastus- ja kulttuurityön se jättää suosiolla jäsenyhdistyksilleen. Nämä toimivat joko alueellisesti tai
erikoistuneina, kuten Suomen Sahtiseura ja Suomen Kotiolutyhdistys.


”Liiton perusta on hampaissa. Pikku karhulla on hampaat ja kynnetkin,
mutta aina se vain jää herttaiseksi. Sellainen voi olla isokin karhu, mutta
sen hampaita ja läimäytystä varotaan. Kun järjestö on iso, se vaikuttaa
jo olemassaolollaan.”

– tiivistää väistyvän liiton pj. Pekka Linnainen.
Olutliitto saa kasvot ensimmäisessä liittokokouksessaan 15. huhtikuuta
Helsingin olutjuhlilla, jolloin myös nimetään puheenjohtaja ja hallitus.

Heino Tiilikainen: Olutliiton perustamisesta 20 vuotta 3.3.2020

Perjantaina 3.3.2000 pidettiin suomalaisten oluenkuluttajien etujärjestöhistorian merkittävin kokous Panimoravintola Koulun juhlasalissa Turussa. Perustamiskokouksessa olivat läsnä ja pöytäkirjan
allekirjoittajina edustajat seuraavista olutseuroista; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry jaMallassauna ry.
Perustamiskokous päätti kutsua Olutliiton ensimmäisen liittokokouksen koolle 15.4.2000 Helsinkiin.
Väliaikaiseksi hallitukseksi – tehtävänä valmistella liittokokous – valittiin Pekka Linnainen (pj.), Heino Tiilikainen, Harri Ahola ja Jouni Kinnari.
Liiton perustajaseuroiksi hyväksyttiin liittokokouksessa Suomen Olutseuran ja Suomen Itsenäisten Olutseurojen (Finnlibs) yhteydessä toimineita tai ilman kumpaankaan valtakunnalliseen seurojen
kattojärjestöön kuulumattomia olutseuroja yhteensä 13 kappaletta.


Jäsenluettelo jäsenmäärineen – Äänivaltaluettelo 15.4.2000


1 Beer Team Valkeala ry Valkeala 106 2
2 HOLY – Hollolan oluenystävät ry Hollola 59 1
3 Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. r.y. Helsinki 54 1
4 Lauritsalan Olutseura ry Lappeenranta 30 1
5 Mallassauna ry Helsinki 20 1
6 Olutseura ESAT ry Helsinki 15 1
7 Oulun Olutseura ry Oulu 49 1
8 Perinteisen Oluen Seura – Society for Traditional Beers ry, Helsinki 90 1
• Olutsilta–Õllesild, Helsinki 178
• Os Pitkänsillan Olutkellari, Savonlinna 58
• Olutseura Ohrana, Kuusankoski 35
• Roban Vaahtovaakut, Helsinki 25
386 4
9 RoiHu Santa’s Beer Club ry Rovaniemi 27 1
10 Suomen Kotiolutyhdistys ry Helsinki 71 1
11 Suomen Olutseura ry Kuopio 1727 18
12 Suomen Sahtiseura ry Lammi 134 2
13 Turun oluen-ystäväin seura ry Turku 70 1
Yhteensä 2748 35


Lyhyt kurkistus 1990-luvun olutseuramaailmaan


Suomessa vaikutti rinnakkain kaksi valtakunnallista olutharrastajia yhteen koonnutta yhdistystä. Vuonna 1989 perustettu, parhaimmillaan parin tuhannen jäsenen ja yli sadan paikallisseuran Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto (Finnlibs), jonka jäsenmäärä oli noin puolet SOS:n jäsenmäärästä.


Toimintafilosofia yllä mainituilla yhdistyksillä poikkesi hieman toisistaan. Kuten nimikin kertoo, Itsenäisten Olutseurojen Liitto korosti toiminnassaan riippumattomuutta kaikista alan kaupallisista toimijoista.
Suomen Olutseuralla oli puolestaan toimivat suhteet ravintola- ja panimoalan etujärjestöihin ja yrityksiin. Siihen oli perustellut syynsä, seura julkaisi muun muassa Olut-lehteä ja ilmestyäkseen lehti tarvitsi mainostuloja. Yhteistyöllä voitiin tarjota jäsenistölle hyvin kysyttyjä jäsenetuja.


Alkusysäys liiton perustamiseen tapahtui elokuussa 1999, kun Suomen Olutseura julkaisi 10-vuotishistoriikin. Kirjan julkistamistilaisuuteen oli kutsuttu alan edustajia, myös kilpailevan yhdistyksen puheenjohtaja Pekka Linnainen. Virallisen osuuden jälkeen keskustelu oluen äärellä puheenjohtajien Linnainen – Tiilikainen välillä johti ajatukseen oluenkuluttajien voimien saattamiseen kuvainnollisesti ”saman varjon alle”.

Näin Pekka Linnainen myi ajatuksen omille joukoilleen syksyllä 1999:
”Oluenkuluttajat pian yhteisliittoon?
Suomen Olutseura ja Finnlibs ovat viime kuukaudet kuulostelleet yhteistä säveltä. Alkutavoite oli lähinnä hälventää historiallista eripuraa, joka haittaa oluenkuluttajien edunvalvontaa.
Hyvin pian ilmeni, että tavoite tulee viedä pidemmälle. Pyrimme nyt suoraan kotipesälle: yhteen oluenkuluttajien liittoon.
Hanke on nyt molempien osapuolten paikallis- ja jäsenyhdistysten käsittelyssä. Se tunnetaan myös EBCUssa. Parhaassa tapauksessa Suomen Oluenkuluttajain Liitto pitää ensimmäisen kokouksensa loppukeväästä, ehkä Helsingin olutjuhlien aikaan.


Liitto keskittyisi oluenkuluttajien edun ja elämänlaadun puolustamiseen. Kaikki muu ”kiva”, kuten kulttuurityö ja tapakasvatus jäisivät jäsenyhdistysten vastuulle – kuten jo nytkin. Liiton perustaminen on aiottu toteuttaa lähinnä teknisenä sopimuksena. Lain mukaan jäsenen tulee olla rekisteröity. Kaikki tällaiset seurat osapuolten piiristä todettaisiin perustajajäseniksi. Liittokokouksen jälkeen jäsenyys saattaa tulla halutuksi
myös nykyisen piirin ulkopuolella. Sinne on 90-luvun mittaan rekisteröity ainakin 30 olutseuraa, Ahvenanmaata myöten.


Suomen Olutseura ry:stä tulisi liiton suurin jäsenjärjestö. Se saanee liittokokoukseen yhden edustajan sataa jäsentä kohti.
Finnlibs siirtäisi liitolle kaikki toimintonsa ja hajaantuisi. Rekisteröimättömiä jäsenseuroja ei heitetä yli laidan. Ne voivat pitää vapaan muotonsa esim. ryhtymällä jäsenyhdistyksen paikallisseuraksi. Aktiivista ketjuuntumishalua on osoittanut ainakin Perinteisen Oluen Seura ry. Sinällään järjestely on tuttu Suomen Olutseuran osastoista.


Suomen Olutseuran joukoissa ajatusta pureskeltiin huolella ja hartaasti. Puheenjohtajalla riitti työmaata ja vaati pidemmät perustelut vakuuttaa jäsenistölle hankkeen tarpeellisuus.


”Suomen Oluenkuluttajain Liitto ry.???
Yllä oleva teksti on kopio Finnlibsin puheenjohtajan Pekka Linnaisen kirjoituksesta heidän jäsenjulkaisussaan Vaahtokukassa. Mielestäni siinä kerrotaan asian ydin. Kuten tappitapaamisessa Hartwallilla kerroin, asiasta ei olla silti tehty mitään lopullisia päätöksiä, vaikka teknisesti asia onkin valmisteltu mahdollisimman pitkälle liiton perustamiseksi nopeasti, jos siihen tarvittava yksimielisyys löytyy. Tuon tilaisuuden jälkeen minulle on esitetty monia kysymyksiä hankkeen tiimoilta. On jopa sanottu, että asiat näyttää jo sovitun valmiiksi. Niin ei suinkaan ole. —

— Siksipä tarvitaankin lisää keskusteluja ja evästystä asioiden hoitoon.
Vaikuttaa siltä, että nykyisen Finnlibsin puolella on paremmat keskusteluyhteydet esimerkiksi sähköpostin postituslistojen käytön myötä ja näin mielipiteiden vaihto ja kannanotto on heillä ollut joustavampaa.
Olen sitä mieltä, että meidänkin puolella asiasta pitää keskustella ja kaikkien halukkaiden olisi saatava mahdollisuus ilmaista mielipiteensä. Siksipä hyvin mielellän järjestäisin yleisen keskustelutilaisuuden, mihin haluan mahdollisimman monen tapin ja jäsenen osallistuvan. Pyydänkin ehdotuksia ajan ja paikan suhteen. Voisikohan jokin paikallisseura toimia isäntänä?
Ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen ja kertokaa mielipiteenne asiasta, ja kysykää jos jokin kohta tuntuu epäselvältä.


Mitä uusi olutseurojen liitto merkitsee Suomen Olutseuralle, seuran jäsenille ja paikallisseuroille?

Suomen Olutseura pääsee mukaan kansainvälisille foorumeille yhteyksien avautuessa eurooppalaisiin oluenkuluttajien järjestöihin (EBCU).
Uskon saatavan paljon paremmin neuvoteltua uusia etuja jäsenistölle, kun on suurempi joukko takana.
Paikallisseurat saavat uudessa liitossa paremmin äänensä kuuluviin valtakunnan tasolla vaikutettaessa. (Rekisteröityneillä, liittoon liittyvillä jäsenseuroilla on ainakin yksi edustuspaikka liittokokouksessa.)
Kuitenkaan paikallisseurojen rekisteröityminen ei ole välttämätöntä, vaan kaikilla on mahdollisuus osallistua Suomen Olutseuran liittokokousedustajien valintaan, joka mielestäni kuuluu luontevasti vuosikokouksessa tehtäväksi. Tämän hetkisen jäsenmäärän mukaan saamme 15-16 edustajaa. (Finnlibs 9-10 edustajaa.)

Miksi uusi olutseurojen liitto tarvitaan?
Meidän ”äänemme” kuluttajina ei tunnu kuuluvan päättäjien ja panimoteollisuuden suuntaan riittävästi. Saattamalla oluenkuluttajat yhteisen ”sateenvarjon” alle saamme joukkovoimamme lähes kaksinkertaistettua, jolloin uskottavuutemme ja mielipiteemme
painoarvo lisääntyy. Nykyiset resurssimme eivät, niin Suomen Olutseuran, kuin myöskään Finnlibsin, yksin riitä kaikkeen siihen mitä oluenystävien/ -kuluttajien edun ajaminen vaatii. ”Asioiden tekijöitä” ei ole riittävästi kummallakaan nykyisellä osapuolella, mistä syystä olutseuratoiminnan väittäisin valtakunnan tasolla olleen viime aikoina aneemista.
Uskon vakaasti suunniteltujen järjestelyjen saavan uutta eloa oluenystävien kenttään.

Hieman erilaiset näkökulmat täydentävät toisiaan ja ruokkivat uusien ideoitten ja toimintatapojen syntyä. Siten saamme olutseuratoiminnan uuteen nousuun ja siitä hyödymme kaikki.”

Heikki Kähkösen laatima lista Olutliiton puheenjohtajina ja hallituksen
jäseninä toimineista henkilöistä.


Vuodesta 2000 Olutliitolla on ollut 7 eri puheenjohtajaa, joiden lisäksi hallituksessa on istunut 71 henkilöä varsinaisina ja 26 varajäseninä. Kaikkiaan hallituksen työskentelyssä on ollut mukana 104 ihmistä.
Puheenjohtajista naisia on ollut 1, hallituksen jäsenistä 13 ja varajäsenistä 2. Naisten osuus on ollut varsin vaatimaton, vain 15 %.


PUHEENJOHTAJAT (* = varajäsen)
Jyrki Otila 00 01
Olli Hakkarainen 02 03 04
Jussi Lähde 05 06
Pekka Kantanen 07 08
Jari Vaara 09 10 11 12 13 (hallituksessa 07 08 14) Heikki Kähkönen 14 15 16 (hallituksessa 05 06 07 08)
Anikó Lehtinen 17 18 19


HALLITUKSEN JÄSENET
(* = varajäsen)
Heino Tiilikainen 00 01 02 03 04 05 06 07* 14 15*
16* 17* 18* 19*
Tiina Lankinen 00
Pekka Linnainen 00
Harri Ahola 00
Mikko Hovi 00 01
Jouni Kinnari 00 01*
Kari Kinnunen 00 01* 02* 03* 04* 09 10
Jaakko Kivinen 00
Sakari Nupponen 00
Vesa Repo 00
Juha Tretjakov 01 02 03 04
Petteri Helin 01 02 03 04 05 06 07
Tapio Lundell 01 02 03 04 05 06 07 08 09* 10* 11
12 13 14* 15*
Carita Kurkaa 01
Juhani Karakorpi 01* 02* 03 04 05 06 07 08 09 10
11 12 13 14 15 16
Ilkka Sipilä 01* 02* 03* 04 06
Sari Kurkaa-Kivi 02 03 04
Jarmo Tikka 02
Eeva-Liisa Vaittinen 02* 03* 06* 07* 10
Markku Turunen 02* 03 04
Jyrki Matilainen 03
Voitto Siljander 04
Jukka-Pekka Tervonen 04 05* 06* 08* 09* 10*
11* 12* 13*
Pekka Siirilä 04* 05 06 07 08 09 10
Kristiina Kalliola 05
Hannu Nikulainen 05 06
Joni Lehtonen 05* 06
Seija Heinola 06 07 08 14 15 16
André Brunnsberg 07 08 09* 10* 11* 12* 13*
14* 15 16
Annika Takala 07 08 09
Hannu Väliviita 07
Marjokaisa Piironen 07* 08 09* 10* 12 16 17 18
19
Juho-Pekka Kaukoranta 08 09* 10*
Reijo Kekäläinen 08
Kari Likovuori 08 09 10 11 12
Jarkko Paldanius 08 09*
Mikael Baarman 08* 09 10 11 12 13 14
Juhani Lappalainen 09 10
Antti Hietala 09
Kim Palhus 09
Vesa Lukkarila 09
Sirpa Huostila 10 11 12 13 14 15 18* 19*
Seppo Parviainen 10 11 12 13 14*
Anne Käki 11 12
Tapio Niva 11 12
Sampo J. Välimaa 11 12
Simo Hämäläinen 12* 13 14
Ilkka Mäkilä 12* 13* 14
Jarmo Kuusivuori 13
Kari Nikkanen 13
Simo Raittila 13 14 15 16 17 18 19
Samuli Vapaasalo 13 14 15*
Erkki Mukkila 14
Niilo Orola 15* 16* 17 18 19
Timo Anttila 15 16
Antti Kotti 15 16
Maria Markus 15 16 17 18
Timo Pakkanen 15 16 17
Ilmo Teikari 15 16 17 18 19
Arto Höyteinen 16 17 18
Tommi Kypärä 16 17
Matti Laukkanen 16
Harri Latvala 16 17
Tove Ruuskanen 16 17
Hanna Montonen 18 19*
Milja Seppälä 18 19
Pirkka Elfving 19
Janne Koskenniemi 19
Jari Mäenpää 19
Sami Tammio 19
Kimmo-Pekka Toivola 19


VARAJÄSENIÄ
Neiri Lindberg, 01* 02* 03*
Martin Åvall 01*
Heljä Pekkalin 03*
Pekka Kääriäinen 03* 04* 05*
Markku Haapio 04*
Matti J. Hämäläinen 05* 06* 07* 08* 09* 10*
Timo Flinck 06*
Lari Junkkari 07* 08* 09*
Mika Leppä 07*
Mikko Sipakko 11*
Timo Teponoja 11*
Olavi Porkka 12*
Olli Kaipainen 12* 13*
Tarmo Aidantausta 12*
Tapio Sivén 14*
Niko Kiiskinen 15*
Jorma Lahdensuo 15* 16* 17* 18* 19*
Ilpo Markkola 15* 16* 17* 18* 19*
Antti Räty 15*
Tom Skog 15*
Touko Aalto 16*
Niklas Fred 16*
Jussi Jämsén 16* 17*
Juha Karsikas 17*
Kari Katajainen 18* 19*


VETERAANIPÖRSSI (vars. + vara)
Juhani Karakorpi 13 + 2 = 15
Tapio Lundell 11 + 4 = 15
Heino Tiilikainen 8 + 6 = 14
Marjokaisa Piironen 6 + 3 = 9
André Brunnsberg 3 + 6 = 9
Nasse Tervonen 1 + 8 = 9
Jari Vaara 7 + 1 = 8
Sirpa Huostila 6 + 2 = 8
Heikki Kähkönen 3 pj. + 3 + 1 = 7
Petteri Helin 7 + 0 = 7
Simo Raittila 7 + 0 = 7
Pekka Siirilä 6 + 1 = 7
Mikael Baarman 6 + 1 = 7
Kari Kinnunen 3 + 4 = 7

Olutliitto ei nimitä Pahaa Nuuttia vuonna 2020

Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Hyvä Tuomas -olutpalkinto olutviestijöille!

Vuoden 2019 Hyviksi Tuomaiksi on valittu helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä Mariaana Nelimarkka sekä helsinkiläinen oluttoimittaja ja -harrastaja Jussi Rokka. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain myöntämä kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet ja sen jakaa Olutliitto. Vuoden Hyvä Tuomas palkinto jaettiin nyt 26:nnen kerran.

Mariaana Nelimarkka on helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä, jonka olutharrastus alkoi 1990-luvun alussa ja syveni vuosina, jolloin hän pääsi matkaoppaana käymään tshekkiläisissä panimoissa ja asuikin Prahassa vuoden verran. Toimittajan ura urkeni vuonna 2008 silloisen Finfoodin, nykyisen Ruokatiedon uutispalvelussa. Nelimarkka toimi viisi vuotta Suomen kokkimaajoukkueen tiedottajana ja lisäksi hän on ollut OlutPOSTI-lehden päätoimittaja. Nykyään Nelimarkka kirjoittaa useisiin julkaisuihin ruoka- ja juomakulttuurin ilmiöistä. Nelimarkka on filosofian maisteri (1999) ja suorittanut myös kokin ammattitutkinnon (1996).

Mariaana Nelimarkka

Oluttoimittaja Jussi Rokan olutharrastus ammattimaistui, kun Helsingin Sanomat alkoi julkaista verkkoversiotaan 1990-luvun puolivälissä. Hän sai avata sinne oman toimen ohella Oluthelsinki-nimisen osion, joka oli oikeastaan blogi jo ennen kuin blogeista puhuttiin. Rokka tutustui suomalaisen olutjournalismin voimahahmoihin Unto Tikkaseen, Kari Ylänteeseen ja Mikko Montoseen. Heidän kauttaan syntyivät kontaktit oluen kansainvälisiin koviin nimiin, kuten Michael Jacksoniin ja Garrett Oliveriin. Suuri yleisö tuntee Rokan monista Helsingin Sanomien arvostetuista oluttesteistä.

Jussi Rokka

Hyvän Tuomaan valitsijat arvostavat kumpaakin journalistisesta otteesta, joka on samaan aikaan tarkka ja avoin uudelle. Palkinto tulee myös pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien vanhat Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

21.12. on Tuomaan päivä, joka on ollut erityinen päivä oluelle. Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi.
Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

Suomen Paras Olut 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski!

Suomen Paras Olut vuonna 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski-olut, joka on tyyliltään Piwo Grodziskie. Groteski-olut osallistui kilpailuun sarjassa muut oluet. 

Piwo Grodziskie on puolalainen, Suomessa hieman tuntemattomampi oluttyyli, jota kutsutaan myös pohjoisen samppanjaksi. Piwo Grodziskie tarkoittaa ”olutta Grodziskin kaupungista”. Tälle oluttyylille on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, ja siinä yhdistyy vehnäoluen raikkaus sekä hento savuisuus. – Finaalituomaristo piti olutta raikkaana ja mielenkiintoisena ja se olikin finaalin ylivoimainen voittaja, kertoo finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka. – Tuomaristo kiitti hieman aliarvostetun ja harvinaisen tyylin esittelemisestä Suomessa. Kansainväliset tuomarit pitivät voittajaolutta tyylilajinsa erinomaisena edustajana.

Iso-Kallan Panimo on vuonna 2013 sukumaatilan yhteyteen perustettu kuopiolainen panimo, joka valmistaa olutta ja virvoitusjuomia. Panimo sijaitsee Savon sydämessä Kuopion Leväsellä ja sen vuosikapasiteetti tällä hetkellä on n. 100 000 litraa.  Nimi Iso-Kalla tulee Pohjois-Savolaisten järvien muodostamasta suurjärvialueesta.

Iso-Kallan Panimon herrat Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaaleilla.

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on Suomen suurimpia olutkilpailuja.

Suomen Paras Olut -kilpailu on perustettu vuonna 2011 ja se on kasvanut joka vuosi voimakkaasti. Kilpailun oluttuomarointi tapahtuu vuosittain heinäkuussa osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä. Kilpailun tulokset on tänä vuonna julkaistu 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla panimot, oluenystävät, olutvaikuttajat ja olutseuralaiset juhlivat suomalaista olutta.

 – Kun kilpailu aikoinaan perustettiin, sillä haluttiin nimenomaan nostaa suomalaisen oluen arvostusta ja kertoa yleisölle suomalaisen oluen tarinaa. Ensimmäinen kilpailu on käyty Lahdessa, jolloin tuomaroitavia oluita oli noin sata.  Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui 46 panimoa suurista pieniin, ja niiltä osallistui kilpailuun 300 olutta yhdessätoista eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Kiinnostus kilpailua ja suomalaista olutta kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pyrimmekin koko ajan uudistamaan kilpailua olutkulttuurin kehittymisen myötä.

Kilpailun johtaja Matti Heikkilä.

– Lisäsimme tänä vuonna kilpailusarjoja, koska katsoimme, että panimoiden määrän ja oluttyyppien kasvun myötä kehitämme kilpailua eteenpäin, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Kilpailuoluista voi kommentoida yleisesti, että IPA-oluita tehdään edelleen laajasti. Hapanoluiden määrä kilpailussa kasvoi, kuin myös tummien ja tuhtien oluiden määrä. Lager –ja pils-oluita ilmoitetaan yhä enemmän, joten lisäsimme lager-sarjan rinnalle oman pils-sarjan. Yhä enemmän oli erilaisia oluttyyppien hybridejä, jotka tekevät tuomarintyöstä haasteellista mutta toisaalta mielenkiintoista. Kilpailun voittaja-olut on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset panimot ovat laajentaneet osaamistaan myös harvinaisempiin oluttyyleihin ja onnistuneet saamaan ne mielenkiintoisiksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, Likovuori jatkaa.

Kilpailun järjestäjä Kari Likovuori.

Tuomaristossa nähtiin tänäkin vuonna useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia. Finaalituomaristossa oli niin European Beer Consumer Unionin puheenjohtaja Bo L. Jensen, italialainen Beer Sommelier Diego Pompele kuin maailmankuulu olutasiantuntija ja oluttuomari Tim Webb. Kansainvälisten tuomareiden mielestä suomalaisen oluen laatutaso on hyvin korkea ja he olivat myös innostuneita suomalaisten panimoiden tavasta tulkita oluttyyliklassikoita modernisti.  -Olemme otettuja, että saamme kilpailun tuomaristoon näin kovia kansainvälisiä nimiä, hehkuttaaHeikkilä. Se nostaa kilpailumme profiilia ja tuomareiden kautta tietous kilpailustamme leviää myös maailmalla, joka vaikuttaa myös suomalaisen oluen tunnettuvuuteen sinänsä. Meillä on suuri määrä erinomaisia oluita Suomessa ja on hyvä, että niiden maine kasvaa kansainvälisestikin kilpailun kautta.

Finaalituomaristo (kuvassa vasemmalta oikealle): Olutasiantuntija Tim Webb, olutkirjoittaja Jouni Koskinen, EBCU:n puheenjohtaja Bo L. Jensen, olutaktiivi Silja Räisänen, oluttoimittaja Peter Tammenheimo, Beer Ambassador Jani Oksanen, olutasiantuntija Yannick de Cocquéau, Beer Sommelier Diego Pompele, olutbloggari Rene Schwarz ja oluttoimittaja, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka.

– Olemme todella tyytyväisiä, että oluet saavat finaalissa laajan kansainvälisen kokemuksen omaavat tuomarit, lisää Likovuori. – Lisäksi tuomaroimassa on ollut suomalaisia olutalan ammattilaisia, oluttuomareita ja kokeneita oluenmaistajia, joten laadukkaat kilpailuoluet ovat saaneet ansaitsemansa ammattitaitoiset tuomarit.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton(European Beer Consumer Union) hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomalainen olutkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto on vahvasti mukana kilpailun järjestämisessä. – Mielestämme erilaiset kilpailut edistävät olutkulttuuria, koska näin kuluttaja saa kilpailutulosten myötä myös tietoa sekä panimoista että kotimaisista oluista, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. -Me haluamme olla mukana viemässä oluen sanomaa suomalaiselle oluenjuojalle. Olutliitto on aikoinaan ollut mukana perustamassa kilpailua ja olemme jälleen mukana kilpailun järjestämisessä, koska näemme tämän hyväksi suomalaiselle olutkulttuurille ja suomalaisen oluen laadulle.

-Olutta on Suomessa tehty niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, summaa Heikkilä. On tärkeää, että arvostamme ja puhumme oman juomakulttuurimme puolesta ja Suomen Paras Olut –kilpailun kautta pystymme nostamaan entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen ne kaikki erinomaisen makuiset ja korkealaatuiset oluet, mitä Suomessa tehdään.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla. Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtui Suomen Paras Olut -gaalassa 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä. Gaalassa voittajaoluet myös esiteltiin yleisölle ja lehdistölle gaalaillallisen ruokajuomina.

Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat: Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Olutliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Suuret Oluet Pienet Panimot

http://www.suomenparasolut.fi/

Suomen Paras Olut 2019 – Tuloslista

Suomen Paras Olut 2019:

Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy

Sarjojen palkitut oluet

Vaalea lager

1. Rock – An allday, everyday lager 4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy

2. Märichello 5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy

3. Mosaic Lager 4,7 t%, amerikkalainen lager, Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Pils

1. Dashing Dora 5,2 t%, tsekkipils, Hopping Brewsters Beer Company Oy

2. Lapland Pilsner 5,2 t%, vaalea tsekkilager, Tornion Panimo Oy

3. Sonnisaari Pils 5,2 t%, saksalainen pils, Sonnisaari panimo Oy

Tumma tai värillinen lager

1. Bock’s Doppelbock 7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner Brewery Oy

2. LZ-1 Zeppelin 7,2 t%, doppelbock, Hopping Brewsters Beer Company Oy

3. Pihta India Pale Lager 6,2 t%, kansainvälinen keskitumma lager, Kanavan Panimo

Vaalea tai keskitumma ale (eurooppalainen)

1. Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t%, englantilainen IPA, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Red Ale 5,4 t%, irlantilainen punainen ale, Waahto Brewery Oy

3. Smörre Ruis I.P.A. 5,9 t%, englantilainen IPA, Plevna / Koskipanimo Oy

Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

1. Ankle Slapper Surf Ale 5,2 t%, amerikkalainen pale ale, Fat Lizard Brewing Company Oy

2. Mosaic APA 4,5 t%, amerikkalainen pale ale, Maku Brewing

3. Kouko Barley Wine 10,5 t%, amerikkalainen barley wine, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Amerikkalainen IPA

1. New England IPA 5,5 t%, erikois-IPA – New England IPA, Stadin Panimo Oy

2. Scissors – Indie Pale Ale 5,4 t%, amerikkalainen IPA, RPS Brewing Oy

3. Juiciness  5,5 t%, amerikkalainen IPA, Cool Head Brew

Stout ja portteri

1. Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 t%, imperial stout, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Kahvi Stout 7,4 t%, irlantilainen extra stout, Waahto Brewery Oy

3. Imperial Stout 10,0 t%, imperial stout, Maku Brewing

Muu tumma ale

1. Toivo Red Ale 5,5 t%, irlantilainen punainen ale, Kanavan Panimo

2. Lammin Sahti 7,5 t%, sahti, Lammin Sahti Oy

3. Kellariolut nro 1 7,0 t%, belgialainen tumma vahva ale, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

Vehnäolut

1. Dandelion Dreams Witbier 4,9 t%, witbier, RPS Brewing Oy

2. Vauhtiveikko 5,3 t%, vehnäolut, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

3. Weizen Bock 7,5 t%, vehnäbock, Plevna / Koskipanimo Oy

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

1. Deep Double Stoned 6,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

2. Paljas saari 3,5 t%, gose, Kanavan Panimo

3. Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

Muut oluet

1. Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy)

2. Funky Luomu 6,5 t%, brettanomyches-olut, Fiskarsin Panimo

3. Prykmestar Savukataja 9,0 t%, erikoisuus, savuolut, Vakka-Suomen Panimo Oy

Oluiden tiedot ovat panimoiden ilmoittamia. Oluttyyli viittaa Beer Judge Certification Program 2015 tyylikuvauksiin.