Säännöt

1. § Nimi

Yhdistyksen nimi on Olutliitto ry, ruotsiksi Ölförbundet rf ja saameksi Vuolalihttu rs.

Yhdistyksen epävirallinen nimi on englanniksi Finnish Beer Union, saksaksi Finnischer Bierverband, ranskaksi Fédération Finlandaise de Bière ja viroksi Soome Õlleliit.

Säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi ja yhdistyksen kokousta liittokokoukseksi.

2. § Kotipaikka

Liiton kotipaikka on Helsinki.

3. § Tarkoitus

Liitto on valtakunnallinen kuluttajajärjestö, jonka tarkoituksena on puolustaa oluenkuluttajien etua ja elämänlaatua sekä kaikkia niitä olutelinkeinojen yleisiä toimintaedellytyksiä, jotka ovat sopusoinnussa kuluttajan edun kanssa.

Suhteissa olutelinkeinoihin liitto on itsenäinen ja riippumaton.

4. § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

  • seuraa olutelinkeinojen kehitystä ja olosuhdetekijöitä sekä vaikuttaa niihin laatimalla aloitteita, esityksiä ja lausuntoja,
  • harjoittaa laadunvalvonta-, tutkimus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa,
  • tukee jäsentensä, muiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten olutkulttuuri-, tapakasvatus- ja valistustyötä osallistumalla keskustelujen, kilpailujen, koulutuksen, näyttelyjen ja tutustumismatkojen yms. järjestämiseen,
  • osallistuu kansainväliseen edunvalvontaan sekä yhteistyöhön kuluttaja- ja olutjärjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla.

5. § Varainhankinta

Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, hakea avustuksia, omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.

6. § Tilikausi ja toimintakausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Hallitus ja tilintarkastajat valitaan liiton toimintakaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy seuraavaan vuosittaiseen liittokokoukseen.

7. § Jäsenet

Varsinaisena jäsenenä eli jäsenyhdistyksenä liittoon voi kuulua oikeuskelpoinen yhdistys, joka haluaa toimia liiton tarkoituksen hyväksi.

Kannattajajäsenenä liittoon voi kuulua yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea sen tarkoitusta ja toimintaa.

Liittokokouksen kutsumana liitolla voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja ja enintään kymmenen muuta kunniajäsentä.

Jos jäsenyhdistyksillä on keskenään yhteisiä henkilöjäseniä, kuuluu näitä vastaava äänivalta ja jäsenmaksuvelvoite vain pienemmälle jäsenyhdistykselle.

8. § Jäsenyyden lakkaaminen

Jäsen voi erota ja hallitus voi erottaa jäsenen laissa säädetyllä tavalla ja perusteilla.

Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksuaan yli neljätoista kuukautta, katsotaan eronneeksi.

Jäsenellä on oikeus vaatia hallituksen tekemä erottamispäätös liittokokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan.

9. § Jäsenmaksut

Jäsenyhdistys suorittaa vuosimaksua henkilöjäsentensä lukumäärän mukaan, kuitenkin vähintään kolmenkymmenen henkilön perusteella.

Liittokokous vahvistaa vuosimaksun ja mahdollisen liittymismaksun. Vuosimaksu erääntyy kahden kuukauden kuluttua vahvistamisesta.

Kannattajajäsenten liittymis- ja jäsenmaksut määrää liiton hallitus.

Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.

10. § Päätösvalta

Jäsenten päätösvaltaa käyttää liittokokous, johon jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää yksi edustaja kutakin alkavaa sataa henkilöjäsentään kohti. Jokainen jäsenyhdistys saa lähettää vähintään yhden edustajan.

Kokousedustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä luetaan viimeksi päättyneen tilikauden loppuun mennessä suoritettujen jäsenmaksujen perusteella.

Jos jäsenyhdistyksen erääntynyt jäsenmaksu on suorittamatta, sillä ei ole äänivaltaa, ellei liittokokous erityisestä syystä toisin päätä.

Kunnia- ja kannattajajäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

11. § Liittokokous

Liitto kokoontuu vuosittain varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan maaliskuussa tai viimeistään kesäkuussa sekä tarvittaessa ylimääräisiin liittokokouksiin.

Liittokokous voidaan pitää muuallakin kuin kotipaikkakunnalla.

Hallitus kutsuu liittokokouksen koolle kullekin jäsenelle viimeistään kuukautta ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostiviestillä sellaisille jäsenille, jotka ovat jäsenluetteloon ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.

12. § Kokousasiat

Varsinaisessa liittokokouksessa tulee:

  • tarkastaa luettelo jäsenyhdistysten äänivaltaisuudesta,
  • esittää tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto,
  • päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille,
  • vahvistaa vuosimaksu henkilöjäsentä kohti ja liittymismaksu,
  • vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio,
  • päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä,
  • valita hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet,
  • valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat,
  • käsitellä asiat, joita jäsenyhdistykset ovat kirjallisesti esittäneet liittokokoukselle hallituksen kautta niin hyvissä ajoin, että ne on voitu sisällyttää kokouskutsuun.

13. § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdesta kuuteentoista muuta jäsentä sekä enintään kuusitoista varajäsentä.

Hallitus on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on paikalla ja kaikille jäsenille on varattu mahdollisuus osallistua kokoukseen.

Hallitus voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.

14. § Nimenkirjoitus

Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai ne luottamus- ja toimihenkilöt kaksi yhdessä, joilla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

15. § Sääntömuutos ja purkaminen

Sääntöjä voidaan muuttaa ja liitto purkaa laissa säädetyllä tavalla.

Liiton purkautuessa käytetään sen varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.


Vahvistettu PRH:ssa 21.7.2000, rek.nro 179.572, Y-tunnus 1823405-9

Lainsäädäntö: Yhdistyslaki