Kirjoittajan arkistot: admin

Olutliiton Paha Nuutti 2022 on SARS-CoV-2-virus

Olutliitto on valinnut SARS-CoV-2-viruksen Pahaksi Nuutiksi vuodelle 2022. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneille taholle tai henkilölle. Olutliitto katsoo, että SARS-CoV-2-virus ja sen aiheuttama pandemia on nostanut esiin ihmisten ikäviä piirteitä, jotka ovat heijastuneet yleiseen alkoholipolitiikkaan, anniskeluravintoloiden tempoilevaan kohteluun, tutkimustiedon vääristelyyn omaksi hyödyksi sekä julkisen keskustelun kärjistymiseen ja vastakkainasettelun voimistumiseen myös oluen kohdalla. Nämä kaikki lieveilmiöineen ovat jarruttaneet olutkulttuuria. Nimityksen saaja ei saapunut ottamaan vastaan palkintoa paikan päälle.

Paha Nuutti nimitys julkistetaan Nuutin päivänä 13. tammikuuta. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi. Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot, jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa julkisista päätöksistä tai muista olutkulttuuriin haitallisesti vaikuttavasta toiminnasta.

Nuutinpäivä 13. tammikuuta on kansanperinteen mukaan tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Pahat Nuutit

2022 SARS-CoV-2-virus

2019 – 2021 Pahaa Nuuttia ei valittu 

2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

2016 Lännen Median toimitus, joka juurrutti suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

1999 professori Pekka Puska

1997 Oy Alko Ab

1996 Suomen Tullilaitos

1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). www.olutliitto.fi

OLUTVAIKUTTAJA ANDRÉ BRUNNSBERG ON HYVÄ TUOMAS 2021

Olutliiton vuosittainen kiertopalkinto jaetaan ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi aina Tuomaan päivänä 21. joulukuuta. Vuoden 2021 Hyvä Tuomas on olutvaikuttaja André Brunnsberg.

André Brunnsberg

Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama palkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Tänä vuonna jaettava tunnustus on järjestyksessä 28.

Espoolainen olutvaikuttaja André Brunnsberg tekee oluen parissa harrastustyötä laajalla skaalalla lasitiskistä Euroopan huipulle asti. Brunnsberg on järjestänyt kilpailuisäntänä vuodesta 2017 alkaen Olutliiton Valtakunnallista Kotiolutkilpailua. Brunnsberg on itse kansainvälisesti arvostettu oluttuomari, joka on ollut viemässä suomalaista olutkulttuuria maailmalle.

Aiemmat Hyvät Tuomaat perustelevat palkintoa seuraavasti: ”Olutkulttuurin hyväksi tehtävä palkaton vapaaehtoistyö jää usein huomaamatta, varsinkin kun puurtaja itse vain keskittyy ydintekemiseen. Siksi on aika antaa tunnustus yhdelle kaikkein ahkerimmalle – kiitos André.”

Brunnsberg on pitkäaikainen Olutliiton hallituksen jäsen, joka toimii kolmatta vuotta Olutliiton kansainvälisen kattojärjestön European Beer Consumers Unionin (EBCU) hallituksessa edustaen Suomea. Kotimaassa hänet voi tavata kovassa talkootyössä esimerkiksi Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa. Hän on myös Sällskapet Ölarne -olutseuran kantavia voimia.

Olutliitto pitää Brunnsbergin työtä suuressa arvossa. ”André edustaa juuri sitä aktiivisuutta mitä seuratoiminta parhaimmillaan on. Hän toimii vapaa-aikanaan monipuolisesti oluen parissa sekä Suomessa että ulkomailla. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu ei olisi sama ilman Andrén upeaa panosta”, toteaa Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Hyvä Tuomas -palkinto myönnetään pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994 lähtien.  Palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.

Kurkkaa aikaisemmat Hyvät Tuomaat!

Olutliitto vinkkaa Suomen Paras Olut -kilpailun voittajaoluet jouluun

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.

Suomalaiset ostavat olutta ennen kaikkea oluttyypin perusteella, käy ilmi Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton teettämästä Taloustutkimuksen tutkimuksesta. Suosituimmat oluttyypit seitsemästä eri vaihtoehdosta olivat vaalea lager, vehnäolut ja tumma lager. Oluttyypin jälkeen seuraavaksi merkittävimpiä valintaperusteita ovat hinta, alkoholipitoisuus sekä kotimaisuus.

Jouluoluen pitkät perinteet

Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin. Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.

Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.

Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen

Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.

Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen amber lager.

Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.

Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka marjalla tai hedelmällä maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita, barley wineja tai tynnyrikypsytettujä tummia oluita kannattaa nauttia aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.

Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2021 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:

Vehnäolut: Vehnä 4,7 t%, Hailuodon Panimo 

Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä

Vaalea lager: Prykmestar Keller 5,0 t%, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika

Pils: Sulku Pils 5,2 t%, Kanavan Panimo Oy 

Ruokasuositus: Maukas mätileipä

Tumma tai värillinen lager: Bock’s Dunkel 4,9 t%, Bock’s Corner Brewery Oy 

Ruokasuositus: Sinappinen joulukinkku

Vaalea tai keskitumma ale: Pihamaan Sahti 9,0 t%, Pihamaan Panimo Oy 

Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi

IPA ja APA: Runaway 7,1 t%, Olarin Panimo Oy (VUODEN PARAS OLUT 2021)

Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot

Stout ja portteri: Ikiiurso 12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy 

Ruokasuositus: Tuhdin rasvainen sinihomejuusto

Maustamattomat ja maustetut hapanoluet: Zesty Case 5,3 t%, Olarin Panimo Oy

Ruokasuositus: Vegaaninen joulun pääruokapöytä

Maustetut oluet: Party Smoosh 5,0 t%, CoolHead Brew 

Ruokasuositus: Runsas suklaakakku

Kypsytetyt oluet: DBA Big Momma 10,4 t%, Olarin Panimo Oy

Ruokasuositus: Suolakiteinen kypsytetty cheddar

Alkoholittomat ja vähäalkoholilliset oluet: OLVI Rye Mild Neipa 2,5 t%, Olvi Oyj 

Ruokasuositus: Joulusaunaan

Muut oluet: Kaksi Kotia Vailla Humalaa 5,6 t%, Fiskarsin Panimo 

Ruokasuositus: Maukas goudajuusto

Olutliitto toivottaa kaikille leppoisaa joulunaikaa!

Olutliiton Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun 2021 voitto Jani Hietalalle

Vuoden Kotipanijaksi 2021 on valittu Jani Hietala Kontiolahdelta. Kokonaisuudessaan kilpailussa oli mukana 89 kotioluentekijää ja 209 erilaista olutta ympäri Suomea.

Kilpailun sarjat ovat lagerit, ale-oluet, belgialaistyypiset- ja vehnäoluet, stoutit, porterit ja tynnyrikypsytetyt sekä hapan- ja hedelmäoluet. Tänä vuonna eniten oli mukana imperial stout -tyylisiä oluita. Niiden kannoilla voitosta kisasivat NEIPAt ja American pale ale -oluet. Myös vehnäolut-, wild beer -, saison- ja American IPA -tyylejä oli aiempaa runsaammin edustettuna. ”Kovin sarja oli tänä vuonna pale ale, johon tarvittiin eniten pisteitä päästäkseen finaaliin”, summaa kisan järjestäjä André Brunnsberg, joka toimii itse kansainvälisissä kilpailuissa oluttuomarina.

Kilpailun isäntä André Brunnsberg

Vuoden kotipanija on Jani Hietala – ainoa osallistuja joka pääsi finaaliin kolmessa eri sarjassa.  Hietalan palkitsee Panimonurkka. Jokaisen sarjan voittajat saavat kunniakirjan, lahjakortin Panimonurkkaan ja säkin Simpson-mallasta. Hapan- ja hedelmäolut-sarjan voittajat palkitsee lahjakortilla Lappo.fi.

Vuodesta 1995 lähtien järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutkisa. Kilpailun sponsorit ovat Panimonurkka, Lappo.fi., Baltic Brewing Holding (Simpsons -maltailla) ja Finnmap Infra, joka tarjosi tuomarointitilat.

Kiitos Finnmap Infralle!

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt Vuoden kotipanija sekä kunkin sarjan parhaat oluet. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, oluentekijöitä, kotioluentekijöitä tai sertifioituja oluttuomareita.

Kilpailun tuomarointia

Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. Brunnsbergin mukaan palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää: ”Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio. Siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.”

Oluen paneminen harrastuksena on selkeässä nousussa. Kilpailua järjestävä Olutliitto haluaa osaltaan olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu nähdään tärkeänä osana tätä. ”Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Me Olutliitossa haluamme tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria”, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Olutliiton Marjokaisa Piironen kilpailun toimitsijana.

Valtakunnallisen Kotiolutkilpalun 2021 tulokset

Vuoden kotipanija: Jani Hietala, ”Hallabrew”, Kontiolahti

Lager

1. sija: Matti Kajaste, Helsinki: 3A Czech Pale Lager
2. sija: Sampo Järvi, Helsinki: 5B Kölsch
3. sija: Henri Gummerus, kotikunta tuntematon: 32B Specialty Smoked Beer (kylmäsavulager)

Ale

1. sija: Sami Korpela, Kouvola: 17B Old Ale
2. sija: Markku Leminen, Helsinki: 17D English Barleywine
3. sija: Jani Hietala, Kontiolahti: 21B Specialty IPA: New England IPA (DDH) 

Belgit & vehnät

1. sija: Juha Lastuniemi, Liittoinen: 25B Saison
2. sija: Jan-Erik Granbacka ”Granden Panimo”, Tampere: 25B Saison (lisätty raparperia, brettanomyces)
3. sija: Olli-Pekka Niinimäki, Muurame: 24A Witbier

Stout, porter, tynnyrikypsytetyt

1. sija: Jouni Raninen, Jyväskylä: 22C American Barley Wine (mausteena tynnyrilastut)
2. sija: Sami Hannuniemi ”Haneski Brewing”, Tampere: 20C Imperial Stout
3. sija: Mikko Salo, Seinäjoki: 20C Imperial Stout (maustettu bourbon-tammilastuilla)

Hapan- ja hedelmäoluet

1. sija: Kaarlo Reipas, Vantaa: 23B Flanders Red Ale
2. sija: Lauri Vanhala ”Tanttalan Panimo”, Janakkala: 28C Wild Specialty Beer (vadelma, lakritsi)
3. sija: Samuli Koivistoinen, Sodankylä: 28C Wild Specialty Beer (gruit-olut siankärsämöllä, mesiangervolla ja katajanmarjalla)

OLUTLIITON HÄIRINTÄKYSELYSSÄ KOROSTUI AMMATTILAISTEN OSAAMISEN VÄHÄTTELY

Olut- ja panimoalan liittyviä häirintätapauksia on tullut ilmi useita ympäri maailmaa vuoden 2021 aikana. Myös Suomessa keskustelu alojen mahdollisista syrjivistä rakenteista ja häirinnästä nousi esiin kesällä erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Koska keskustelu liikkui pitkälti spekulaatioiden varassa, Olutliitto käynnisti kyselyn häirinnästä.

Panimo- , olut- ja olutseura-alalla toimiville suunnattuun häirintäkyselyyn pystyi vastaamaan nimettömänä internetissä kaavakkeen avulla tai laittamalla viestiä suoraan Olutliiton perustamalle Instagram-tilille @oluttoo, jonka vastaukset myös käsiteltiin nimettömänä.

Vastauksia tuli yli neljäkymmentä sekä panimoiden että olutravintoloiden- ja festivaalien työntekijöiltä. Vaikka kysely oli avoin kaikille sukupuolille ja muille vähemmistöille, suurin osa vastaajista oli naisia. Kyselyä levitettiin sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä ilman markkinointimahdollisuutta, mutta jo nämä kymmenet vastaukset osoittavat, että alalla on jonkun verran sukupuolittuneita ja alan miehiseksi koettuun perinteeseen liittyviä ongelmia.

Olutliiton kyselyn vastauksien pohjalta nousi esiin naisten ulkopuolisuuden tunne panimomaailmassa. Panimopuolella useat naiset kokivat, että heitä ei välttämättä työntekijöinä otettu niin vakavasti kuin miehiä, ja yleneminen oli vaikeampaa. Panimoalan slangi panopuheineen koettiin häiritsevänä ja omaan tilaan kohdistuvana. Useissa työpaikoissa on koettu myös sanallista seksuaalista häirintää kuten naisten vartalon kommentointia. Suurin ongelma Suomessa kyselyn perusteella kuitenkin tuntuu olevan naisten osaamisen vähättely ja nosteisen uran tekeminen panimo- tai olutmaailmassa. Monet kokivat olutmaailman ilmapiiriltään miesten maailmaksi, jossa oli vaikea löytää paikkaansa.

Kyselyn tulokset:

Olen kokenut häirintää tai vähättelyä 65%

Josta (vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon):

Sanallista 100 %

Fyysistä 27 %

Vähättelyä 90 %

Kyselyn perusteella olutravintoloissa ja -festivaaleilla toistuvat hieman samat teemat. Naisten asiantuntijuuden vähättely on yleistä, mutta myös asiakkaiden taholta asiakaspalvelijaan kohdistuva lähentely ja seksuaalinen häirintä mainittiin. Ravintola- ja festivaalityöntekijät kokivat naisina, että heitä kohdeltiin usein sekä työpaikan että asiakkaiden puolelta eri lailla kuin miehiä. Olutliiton kyselyssä olutseurojen toiminnassa ei ilmennyt häirintää tai vähättelyä.

Monissa panimoissa ja olutravintoloissa tilanne on erittäin hyvä: panimot ja ravintolat palkkaavat naisia ja miehiä työkokemuksen mukaan sukupuolesta piittaamatta. Olutliitto haluaa painottaa, että kyseessä on yksittäistä panimoa tai ravintolaa suurempi asia. Panimo- ja olutmaailman rakenteita tulisi muuttaa, jotta naiset ja muut vähemmistöt kokisivat alan omakseen ja hakeutuisivat – sekä jäisivät – alalle töihin.

Monimuotoisuus on paitsi työyhteisöiden, myös koko olutkulttuurin ehdoton etu.

Lisätietoja:
Anikó Lehtinen, puheenjohtaja/Olutliitto ry. p. 040 7381670
puheenjohtaja@olutliitto.fi