Kirjoittajan arkistot: Anikó Lehtinen

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syksyyn!

Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun.

Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.

Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.

Lue TÄSTÄ lisää Valtakunnallisesta Kotiolutkilpailusta, sen säännöistä ja olutkategorioista!

Olutliitto olutelinkeinon puolesta

Olutliitto haluaa muistuttaa, että koronavirus vaikuttaa terveyden lisäksi myös huomattavasti elinkeinoihin. Oluttapahtumat ovat keväältä siirretty tai peruttu ja monet olutravintolat ovat tyhjillään.

Olutliitto tahtoo muistuttaa suomalaisen olutkulttuurin monimuotoisuuden säilymisen takia, että nyt kannattaa tukea paikallisia panimoita ja olutyrittäjiä, että turvataan heidän elinkeinonsa säilyminen. Muutenkin, valitsemalla paikallisten olutyritysten tuotteita ja palveluita pidämme yrityksiä pystyssä ja säilytämme olutalan työpaikkoja.

Muistakaa myös kättelyn ja halailun sijaan kilistää olutlasilla!

Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto tänään 20 vuotta!

Suomalaisten olutseurojen ja oluenkuluttajien edunvalvoja Olutliitto täyttää tänään 3.3.2020 20 vuotta. Olutliiton tehtävänä on ollut alusta asti puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.

Olutliiton perustamiskokous pidettiin 3.3.2000 Turussa, Panimoravintola Koulussa. Liittoa oli perustamassa joukko suomalaisia olutseuroja; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry ja Mallassauna ry. 

Lainaus liiton perustamiskokouksen yhteydessä julkaistusta tiedotteesta: ”Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto. Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU). Nämä olivat taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa liiton perustamiskokouksessa vuonna 2000:

  • Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari. Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”
  • Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-, harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin. Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin.”

Suomalainen olutkulttuuri oli kaksikymmentä vuotta sitten hieman eri tolalla; keskiolutta myytiin vielä pullomonipakkauksissa kaupasta, suomalaisten pienpanimoiden määrä oli parisenkymmentä ja tuontioluidenkin valikoima pienempi.  Silti innokkuus oluen nautiskeluun ja olutkulttuuriin olutseurojen parissa oli samaa kuin nykyäänkin ja oluella suuri kulttuurinen rooli suomalaisten juomatottumuksissa.

Kahdenkymmenen vuoden aikana paljon on muuttunut. Olutliitto on ollut mukana muutoksessa, ottaen kantaa alkoholilain muutokseen, oluen verotukseen, verkkokauppaan, päivittäistavarakaupparajaan ja muihin ajankohtaisiin olutpoliittisiin kysymyksiin.

Olutliitto on ottanut järjestääkseen Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun ja ollut mukana perustamassa suomalaisille panimoille tarkoitettua Suomen Paras Olut –kilpailua, missä edelleen liitto vaikuttaa vahvasti. Olutliitto on nimennyt vuodesta 2004 Hyvän Tuomaan, tahon tai henkilön, joka on vaikuttanut positiivisesti olutkulttuurin kehitykseen ja valinnut Pahan Nuutin, joka taas on haitannut oluenkuluttajien etuja tavalla tai toisella.

Olutliitto on ottanut kantaa niin mediassa kuin ministeriöissä oluenkuluttajien ja jäsenseurojen edun puolesta ja vaikuttanut myös Euroopan laajuisesti kattojärjestössään European Beer Consumer Unionissa. Olutliitto on toiminut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa parantaakseen oluenkuluttajien oikeuksia ja ajaakseen olutkulttuurin kehittämistä.

Olutliitto on pyrkinyt tiedottamaan toiminnastaan ja toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä myös jäsenseurojensa kanssa.

Olutliiton isännöimä ja EBCU:n hallituksen jäsenen, Olutliitto-aktiivi André Brunnsbergin järjestämän Valtakunnallisen kotiolutkilpailun palkintojenjaossa 2019.

Olutliiton perustavoitteet ovat säilyneet kutakuinkin samoina perustamisesta lähtien:

  • Olutliitto varjelee ja ylläpitää monipuolista olutkulttuuria arvostamalla perinteisiä, kansallisia ja paikallisia panimoita sekä perinteisiä oluita ja niiden valmistustaitoja.
  • Olutliitto kannattaa ja tukee panimoita, jotka tuottavat korkealaatuisia oluita, erityisesti panimoita jotka tuottavat oluita perinteisin menetelmin sopusoinnussa kansallisesti ja alueellisesti vakiintuneiden olutlaatujen kanssa.
  • Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edesauttavat oluenvalmistuksen säilymistä monimuotoisena.
  • Olutliitto ajaa oluelle tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.
  • Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka rikastuttavat oluen tarjontaa, myyntiä tai anniskelua Suomessa.
  • Olutliitto edustaa oluenystäviä ja muita oluenkuluttajia oluiden ja oluenpanon valinnanvapauden, laadun ja arvon säilymisen puolesta.
Olutliitto juhlimassa tamperelaisten jäsenseurojen kanssa Salhojankadun pubin 50-vuotisjuhlassa.

Olutliitto katsoo tulevaisuuteen valoisana mutta realistisesti. – Olutkulttuuri elää tietyllä tavalla nyt kukoistustaan, kun katsotaan olutvalikoimaa ja suomalaisten pienpanimoiden määrää, mutta paljon on yhä tehtävissä oluen hyväksi, sanoo Olutliiton nykyinen puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Ajamme tärkeimpänä alkoholiveron laskua, mutta myös oluen myymistä alkoholiprosentista riippumatta vähittäiskaupassa ja oluen alv:n laskemista ruuan tasolle ravintoloissa. Haluamme myös oluen verkkokaupan sallimista ja kevennyksiä panimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyyn ja valvontaan.  Jäsenseurat ovat meille tärkeitä, kehitämme toimintaamme koko ajan myös heidän suuntaansa.

Olutliitto juhlii 20-vuotispäiväänsä syksyllä perustamisravintolassaan Panimoravintola Koulussa ja julkaisee myöhemmin tänä vuonna Olutliiton Juhlajulkaisun.

Olutliiton puheenjohtajat:
Jyrki Otila 2000- 2002
Olli Hakkarainen 2002-2005
Jussi Lähde 2005-2007
Pekka Kantanen 2007-2009
Jari Vaara 2009-2014 Heikki Kähkönen 2014-2017
Anikó Lehtinen 2017 –

Olutliiton nykyisiä hallituksen jäseniä perustamispaikassa, Panimoravintola Koulussa.

Lue Heino Tiilikaisen koostama Olutliiton lyhyt historia ja katso Olutliiton ensimmäinen lehdistötiedote!

Hyvä Tuomas -olutpalkinto olutviestijöille!

Vuoden 2019 Hyviksi Tuomaiksi on valittu helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä Mariaana Nelimarkka sekä helsinkiläinen oluttoimittaja ja -harrastaja Jussi Rokka. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain myöntämä kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet ja sen jakaa Olutliitto. Vuoden Hyvä Tuomas palkinto jaettiin nyt 26:nnen kerran.

Mariaana Nelimarkka on helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä, jonka olutharrastus alkoi 1990-luvun alussa ja syveni vuosina, jolloin hän pääsi matkaoppaana käymään tshekkiläisissä panimoissa ja asuikin Prahassa vuoden verran. Toimittajan ura urkeni vuonna 2008 silloisen Finfoodin, nykyisen Ruokatiedon uutispalvelussa. Nelimarkka toimi viisi vuotta Suomen kokkimaajoukkueen tiedottajana ja lisäksi hän on ollut OlutPOSTI-lehden päätoimittaja. Nykyään Nelimarkka kirjoittaa useisiin julkaisuihin ruoka- ja juomakulttuurin ilmiöistä. Nelimarkka on filosofian maisteri (1999) ja suorittanut myös kokin ammattitutkinnon (1996).

Mariaana Nelimarkka

Oluttoimittaja Jussi Rokan olutharrastus ammattimaistui, kun Helsingin Sanomat alkoi julkaista verkkoversiotaan 1990-luvun puolivälissä. Hän sai avata sinne oman toimen ohella Oluthelsinki-nimisen osion, joka oli oikeastaan blogi jo ennen kuin blogeista puhuttiin. Rokka tutustui suomalaisen olutjournalismin voimahahmoihin Unto Tikkaseen, Kari Ylänteeseen ja Mikko Montoseen. Heidän kauttaan syntyivät kontaktit oluen kansainvälisiin koviin nimiin, kuten Michael Jacksoniin ja Garrett Oliveriin. Suuri yleisö tuntee Rokan monista Helsingin Sanomien arvostetuista oluttesteistä.

Jussi Rokka

Hyvän Tuomaan valitsijat arvostavat kumpaakin journalistisesta otteesta, joka on samaan aikaan tarkka ja avoin uudelle. Palkinto tulee myös pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien vanhat Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

21.12. on Tuomaan päivä, joka on ollut erityinen päivä oluelle. Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi.
Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

Suomen Paras Olut 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski!

Suomen Paras Olut vuonna 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski-olut, joka on tyyliltään Piwo Grodziskie. Groteski-olut osallistui kilpailuun sarjassa muut oluet. 

Piwo Grodziskie on puolalainen, Suomessa hieman tuntemattomampi oluttyyli, jota kutsutaan myös pohjoisen samppanjaksi. Piwo Grodziskie tarkoittaa ”olutta Grodziskin kaupungista”. Tälle oluttyylille on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, ja siinä yhdistyy vehnäoluen raikkaus sekä hento savuisuus. – Finaalituomaristo piti olutta raikkaana ja mielenkiintoisena ja se olikin finaalin ylivoimainen voittaja, kertoo finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka. – Tuomaristo kiitti hieman aliarvostetun ja harvinaisen tyylin esittelemisestä Suomessa. Kansainväliset tuomarit pitivät voittajaolutta tyylilajinsa erinomaisena edustajana.

Iso-Kallan Panimo on vuonna 2013 sukumaatilan yhteyteen perustettu kuopiolainen panimo, joka valmistaa olutta ja virvoitusjuomia. Panimo sijaitsee Savon sydämessä Kuopion Leväsellä ja sen vuosikapasiteetti tällä hetkellä on n. 100 000 litraa.  Nimi Iso-Kalla tulee Pohjois-Savolaisten järvien muodostamasta suurjärvialueesta.

Iso-Kallan Panimon herrat Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaaleilla.

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on Suomen suurimpia olutkilpailuja.

Suomen Paras Olut -kilpailu on perustettu vuonna 2011 ja se on kasvanut joka vuosi voimakkaasti. Kilpailun oluttuomarointi tapahtuu vuosittain heinäkuussa osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä. Kilpailun tulokset on tänä vuonna julkaistu 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla panimot, oluenystävät, olutvaikuttajat ja olutseuralaiset juhlivat suomalaista olutta.

 – Kun kilpailu aikoinaan perustettiin, sillä haluttiin nimenomaan nostaa suomalaisen oluen arvostusta ja kertoa yleisölle suomalaisen oluen tarinaa. Ensimmäinen kilpailu on käyty Lahdessa, jolloin tuomaroitavia oluita oli noin sata.  Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui 46 panimoa suurista pieniin, ja niiltä osallistui kilpailuun 300 olutta yhdessätoista eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Kiinnostus kilpailua ja suomalaista olutta kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pyrimmekin koko ajan uudistamaan kilpailua olutkulttuurin kehittymisen myötä.

Kilpailun johtaja Matti Heikkilä.

– Lisäsimme tänä vuonna kilpailusarjoja, koska katsoimme, että panimoiden määrän ja oluttyyppien kasvun myötä kehitämme kilpailua eteenpäin, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Kilpailuoluista voi kommentoida yleisesti, että IPA-oluita tehdään edelleen laajasti. Hapanoluiden määrä kilpailussa kasvoi, kuin myös tummien ja tuhtien oluiden määrä. Lager –ja pils-oluita ilmoitetaan yhä enemmän, joten lisäsimme lager-sarjan rinnalle oman pils-sarjan. Yhä enemmän oli erilaisia oluttyyppien hybridejä, jotka tekevät tuomarintyöstä haasteellista mutta toisaalta mielenkiintoista. Kilpailun voittaja-olut on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset panimot ovat laajentaneet osaamistaan myös harvinaisempiin oluttyyleihin ja onnistuneet saamaan ne mielenkiintoisiksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, Likovuori jatkaa.

Kilpailun järjestäjä Kari Likovuori.

Tuomaristossa nähtiin tänäkin vuonna useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia. Finaalituomaristossa oli niin European Beer Consumer Unionin puheenjohtaja Bo L. Jensen, italialainen Beer Sommelier Diego Pompele kuin maailmankuulu olutasiantuntija ja oluttuomari Tim Webb. Kansainvälisten tuomareiden mielestä suomalaisen oluen laatutaso on hyvin korkea ja he olivat myös innostuneita suomalaisten panimoiden tavasta tulkita oluttyyliklassikoita modernisti.  -Olemme otettuja, että saamme kilpailun tuomaristoon näin kovia kansainvälisiä nimiä, hehkuttaaHeikkilä. Se nostaa kilpailumme profiilia ja tuomareiden kautta tietous kilpailustamme leviää myös maailmalla, joka vaikuttaa myös suomalaisen oluen tunnettuvuuteen sinänsä. Meillä on suuri määrä erinomaisia oluita Suomessa ja on hyvä, että niiden maine kasvaa kansainvälisestikin kilpailun kautta.

Finaalituomaristo (kuvassa vasemmalta oikealle): Olutasiantuntija Tim Webb, olutkirjoittaja Jouni Koskinen, EBCU:n puheenjohtaja Bo L. Jensen, olutaktiivi Silja Räisänen, oluttoimittaja Peter Tammenheimo, Beer Ambassador Jani Oksanen, olutasiantuntija Yannick de Cocquéau, Beer Sommelier Diego Pompele, olutbloggari Rene Schwarz ja oluttoimittaja, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka.

– Olemme todella tyytyväisiä, että oluet saavat finaalissa laajan kansainvälisen kokemuksen omaavat tuomarit, lisää Likovuori. – Lisäksi tuomaroimassa on ollut suomalaisia olutalan ammattilaisia, oluttuomareita ja kokeneita oluenmaistajia, joten laadukkaat kilpailuoluet ovat saaneet ansaitsemansa ammattitaitoiset tuomarit.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton(European Beer Consumer Union) hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomalainen olutkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto on vahvasti mukana kilpailun järjestämisessä. – Mielestämme erilaiset kilpailut edistävät olutkulttuuria, koska näin kuluttaja saa kilpailutulosten myötä myös tietoa sekä panimoista että kotimaisista oluista, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. -Me haluamme olla mukana viemässä oluen sanomaa suomalaiselle oluenjuojalle. Olutliitto on aikoinaan ollut mukana perustamassa kilpailua ja olemme jälleen mukana kilpailun järjestämisessä, koska näemme tämän hyväksi suomalaiselle olutkulttuurille ja suomalaisen oluen laadulle.

-Olutta on Suomessa tehty niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, summaa Heikkilä. On tärkeää, että arvostamme ja puhumme oman juomakulttuurimme puolesta ja Suomen Paras Olut –kilpailun kautta pystymme nostamaan entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen ne kaikki erinomaisen makuiset ja korkealaatuiset oluet, mitä Suomessa tehdään.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla. Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtui Suomen Paras Olut -gaalassa 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä. Gaalassa voittajaoluet myös esiteltiin yleisölle ja lehdistölle gaalaillallisen ruokajuomina.

Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat: Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Olutliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Suuret Oluet Pienet Panimot

http://www.suomenparasolut.fi/

Suomen Paras Olut 2019 – Tuloslista

Suomen Paras Olut 2019:

Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy

Sarjojen palkitut oluet

Vaalea lager

1. Rock – An allday, everyday lager 4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy

2. Märichello 5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy

3. Mosaic Lager 4,7 t%, amerikkalainen lager, Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Pils

1. Dashing Dora 5,2 t%, tsekkipils, Hopping Brewsters Beer Company Oy

2. Lapland Pilsner 5,2 t%, vaalea tsekkilager, Tornion Panimo Oy

3. Sonnisaari Pils 5,2 t%, saksalainen pils, Sonnisaari panimo Oy

Tumma tai värillinen lager

1. Bock’s Doppelbock 7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner Brewery Oy

2. LZ-1 Zeppelin 7,2 t%, doppelbock, Hopping Brewsters Beer Company Oy

3. Pihta India Pale Lager 6,2 t%, kansainvälinen keskitumma lager, Kanavan Panimo

Vaalea tai keskitumma ale (eurooppalainen)

1. Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t%, englantilainen IPA, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Red Ale 5,4 t%, irlantilainen punainen ale, Waahto Brewery Oy

3. Smörre Ruis I.P.A. 5,9 t%, englantilainen IPA, Plevna / Koskipanimo Oy

Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

1. Ankle Slapper Surf Ale 5,2 t%, amerikkalainen pale ale, Fat Lizard Brewing Company Oy

2. Mosaic APA 4,5 t%, amerikkalainen pale ale, Maku Brewing

3. Kouko Barley Wine 10,5 t%, amerikkalainen barley wine, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Amerikkalainen IPA

1. New England IPA 5,5 t%, erikois-IPA – New England IPA, Stadin Panimo Oy

2. Scissors – Indie Pale Ale 5,4 t%, amerikkalainen IPA, RPS Brewing Oy

3. Juiciness  5,5 t%, amerikkalainen IPA, Cool Head Brew

Stout ja portteri

1. Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 t%, imperial stout, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Kahvi Stout 7,4 t%, irlantilainen extra stout, Waahto Brewery Oy

3. Imperial Stout 10,0 t%, imperial stout, Maku Brewing

Muu tumma ale

1. Toivo Red Ale 5,5 t%, irlantilainen punainen ale, Kanavan Panimo

2. Lammin Sahti 7,5 t%, sahti, Lammin Sahti Oy

3. Kellariolut nro 1 7,0 t%, belgialainen tumma vahva ale, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

Vehnäolut

1. Dandelion Dreams Witbier 4,9 t%, witbier, RPS Brewing Oy

2. Vauhtiveikko 5,3 t%, vehnäolut, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

3. Weizen Bock 7,5 t%, vehnäbock, Plevna / Koskipanimo Oy

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

1. Deep Double Stoned 6,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

2. Paljas saari 3,5 t%, gose, Kanavan Panimo

3. Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

Muut oluet

1. Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy)

2. Funky Luomu 6,5 t%, brettanomyches-olut, Fiskarsin Panimo

3. Prykmestar Savukataja 9,0 t%, erikoisuus, savuolut, Vakka-Suomen Panimo Oy

Oluiden tiedot ovat panimoiden ilmoittamia. Oluttyyli viittaa Beer Judge Certification Program 2015 tyylikuvauksiin.