Kirjoittajan arkistot: Anikó Lehtinen

Olutliitto vinkkaa Suomen Paras Olut -kilpailun voittajaoluet jouluun

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.

Joka toiseen suomalaiseen joulupöytään katetaan tänä jouluna olutta, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten alkoholiasenteita. Olutlaaduista lager on säilyttänyt suosikkiasemansa. Kyselyyn vastanneista kinkun kanssa sopii parhaiten tumma lager (47 %), vaalea lager lähes yhtä hyvin (42 %). Parhaiten vaalea lager sopii vastanneiden mielestä kalojen ja mädin kanssa.

Jouluoluen pitkät perinteet

Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin ja juominen saattoi riistäytyä käsistä reippaastikin.

Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.

Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.

Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen

Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.

Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Mielenkiintoinen yhdistelmä on myös rustiikki saison-olut kalapöydän kera. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen red ale.

Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.

Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka vadelmalla maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita tynnyrikypsytetyt tummat oluet kannattaa nauttia myös aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.

Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2020 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:

Suomen Paras Olut 2020: Vehnäolut: Valo vehnäolut 4,5 t%, Panimo Honkavuori Oy

Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t%, RPS Brewing Oy

Ruokasuositus: Maukas mätileipä

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 t%, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 t%, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: Mehukas joulukinkku

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 t%, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Ruokasuositus: Tuhdin rasvainen sinihomejuusto

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Runsas suklaakakku

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 t%, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: Pekonilla kuorrutettu kalkkuna

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 t%, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: Suolakiteinen kypsytetty cheddar

Olutliitto toivottaa kaikille leppoisaa joulunaikaa!

Arvostettu suomalainen olutpalkinto ohranjalostaja Reino Aikasalolle!

Vuoden 2020 Hyväksi Tuomaaksi on valittu ohranjalostaja Reino Aikasalo. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Hyvä Tuomas palkinto jaetaan nyt 27:nnen kerran.

Reino Aikasalo

Reino Aikasalo on kasvanut Hollolassa, mallasohran viljelyseudulla. Suoritettuaan agronomin tutkinnon hän on työskennellyt kasvinjalostuksen parissa koko uransa, vastaten mm. ohran jalostuksesta moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten oluen valmistukseen käytettävään maltaaseen. Aikasalo on toiminut uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa, kuten asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä Ohrakomiteassa. Aikasalo on nykyään eläkkeellä, asuu Helsingissä ja oluen ystävänä pitää erilaisten oluiden maistelusta.

– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan, kertoo Aikasalo ohranjalostuksesta. -Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi jyvänkokoa ja taudinkestävyyttä. Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin. Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin ja viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä kesässä.

Hyvä Tuomas -palkinto tulee pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

– Hyvän oluen edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet, perustelee valintaa Pentti Salmi, Hyvä Tuomas 2001.  – Näin ohran jalostuksen merkitys on aivan keskeinen, vaikkakin vähemmin tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle. Reino Aikasalon hankkima hyvä koulutus ja laaja käytännön kokemus sekä yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin. Reinon jalostamaa ohraa lainehtii pelloilla ja maistuu hyvässä suomalaisessa oluessa, Salmi päättää.

Hyvä Tuomas -palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.

Hyvän Tuomaan päivä

Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta.

Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Olutliiton vastine EHYT ry:n tiedotteeseen pienpanimoiden etämyynnistä

Olutliitto katsoo, että Ehkäisevä Päihdetyö ry eli EHYT:n argumentit eivät perustele pienpanimoiden etämyynnin kieltoa. Huomiotta on jäänyt useita tekijöitä:

  1. Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
  2. Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
  3. Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.

– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista.  Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.

Olutliitto on tukenut sekä Pienpanimoliiton lakiehdotusta että kansanedustaja Jari Myllykosken(vas) lakialoitetta pienpanimoiden etämyynnin sallimiseksi. Pienpanimoiden etämyynnistä on kerrottu päätettävän toukokuun aikana.

Myös Pienpanimoliitto on antanut vastineensa EHYT:n tiedotteeseen.

Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken lakiehdotusta etämyynnin sallimisesta pienpanimoille!

Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken (vas) ehdottamaa lakiehdotusta väliaikaisesta muutoksesta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Olutliitto on ottanut yhteyttä kaikkiin kansanedustajiin sekä avustajiin ja kehoittanut allekirjoittamaan lakiesityksen.

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Lakialoitteessa esitetään, että alle 15 000 000 litraa kalenterivuoden aikana olutta tuottaville tuotantolaitoksille eli pienpanimoille myönnetään tuottamiensa alkoholijuomien etämyyntioikeus väliaikaisesti 31.12.2020 asti lisäämällä alkoholilakiin (1102/2017) uusi 35 a §.

Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti.

Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen säilymistä.

Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.