Aihearkisto: Uutiset

OLUTLIITON HÄIRINTÄKYSELYSSÄ KOROSTUI AMMATTILAISTEN OSAAMISEN VÄHÄTTELY

Olut- ja panimoalan liittyviä häirintätapauksia on tullut ilmi useita ympäri maailmaa vuoden 2021 aikana. Myös Suomessa keskustelu alojen mahdollisista syrjivistä rakenteista ja häirinnästä nousi esiin kesällä erilaisilla sosiaalisen median alustoilla. Koska keskustelu liikkui pitkälti spekulaatioiden varassa, Olutliitto käynnisti kyselyn häirinnästä.

Panimo- , olut- ja olutseura-alalla toimiville suunnattuun häirintäkyselyyn pystyi vastaamaan nimettömänä internetissä kaavakkeen avulla tai laittamalla viestiä suoraan Olutliiton perustamalle Instagram-tilille @oluttoo, jonka vastaukset myös käsiteltiin nimettömänä.

Vastauksia tuli yli neljäkymmentä sekä panimoiden että olutravintoloiden- ja festivaalien työntekijöiltä. Vaikka kysely oli avoin kaikille sukupuolille ja muille vähemmistöille, suurin osa vastaajista oli naisia. Kyselyä levitettiin sosiaalisessa mediassa ja uutiskirjeessä ilman markkinointimahdollisuutta, mutta jo nämä kymmenet vastaukset osoittavat, että alalla on jonkun verran sukupuolittuneita ja alan miehiseksi koettuun perinteeseen liittyviä ongelmia.

Olutliiton kyselyn vastauksien pohjalta nousi esiin naisten ulkopuolisuuden tunne panimomaailmassa. Panimopuolella useat naiset kokivat, että heitä ei välttämättä työntekijöinä otettu niin vakavasti kuin miehiä, ja yleneminen oli vaikeampaa. Panimoalan slangi panopuheineen koettiin häiritsevänä ja omaan tilaan kohdistuvana. Useissa työpaikoissa on koettu myös sanallista seksuaalista häirintää kuten naisten vartalon kommentointia. Suurin ongelma Suomessa kyselyn perusteella kuitenkin tuntuu olevan naisten osaamisen vähättely ja nosteisen uran tekeminen panimo- tai olutmaailmassa. Monet kokivat olutmaailman ilmapiiriltään miesten maailmaksi, jossa oli vaikea löytää paikkaansa.

Kyselyn tulokset:

Olen kokenut häirintää tai vähättelyä 65%

Josta (vastaaja pystyi valitsemaan useamman vaihtoehdon):

Sanallista 100 %

Fyysistä 27 %

Vähättelyä 90 %

Kyselyn perusteella olutravintoloissa ja -festivaaleilla toistuvat hieman samat teemat. Naisten asiantuntijuuden vähättely on yleistä, mutta myös asiakkaiden taholta asiakaspalvelijaan kohdistuva lähentely ja seksuaalinen häirintä mainittiin. Ravintola- ja festivaalityöntekijät kokivat naisina, että heitä kohdeltiin usein sekä työpaikan että asiakkaiden puolelta eri lailla kuin miehiä. Olutliiton kyselyssä olutseurojen toiminnassa ei ilmennyt häirintää tai vähättelyä.

Monissa panimoissa ja olutravintoloissa tilanne on erittäin hyvä: panimot ja ravintolat palkkaavat naisia ja miehiä työkokemuksen mukaan sukupuolesta piittaamatta. Olutliitto haluaa painottaa, että kyseessä on yksittäistä panimoa tai ravintolaa suurempi asia. Panimo- ja olutmaailman rakenteita tulisi muuttaa, jotta naiset ja muut vähemmistöt kokisivat alan omakseen ja hakeutuisivat – sekä jäisivät – alalle töihin.

Monimuotoisuus on paitsi työyhteisöiden, myös koko olutkulttuurin ehdoton etu.

Lisätietoja:
Anikó Lehtinen, puheenjohtaja/Olutliitto ry. p. 040 7381670
puheenjohtaja@olutliitto.fi

Seuraa Suomen Paras Olut -kilpailua livenä striimistä!

Suomen Paras Olut 2021 ja kisan sarjavoittajat julkistetaan 9. syyskuuta alkaen klo 15.00 Vantaan Suuret Oluet – Pienet Panimot -tapahtumassa Tikkurilan Peltolantorilla.

Voit seurata tulosten julkistusta suorana kilpailun mediakumppanin Olutpostin livestreamista TÄSTÄ.

Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimoliitto. Kilpailun käytännön järjestämisestä vastaa Olutliitto.

Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna 11. kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 Suomen Paras Olut -kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, nyt kilpailuun ilmoittautui yli neljäsataa olutta kuudeltakymmeneltä panimolta. Kilpailussa on tänä vuonna 12 sarjaa, joista jokaisesta palkitaan sarjansa paras. Näistä sarjavoittajista on valittu Suomen Paras Olut 2021. S-ryhmä tukee (max.5,5%) sarjavoittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Suomen Paras Olut -kilpailun pääkumppanit ovat SOK ja Viking Malt. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jukolan Juusto, Lappo.fi, Rastal, Suuret Oluet – Pienet Panimot, Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Perhon Liiketalousoppilaitos. Mediakumppaneina toimivat Olutposti, Shaker ja Viisi Tähteä.

http://www.suomenparasolut.fi/

https://www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

EBCU:n manifesti oluen puolesta

Olutliiton kattojärjestö European Beer Consumers Union on julkaissut manifestin oluen puolesta. Julistus löytyy EBCU:n sivulta jäsenmaiden kielillä, myös suomeksi!

Lue koko manifesti tästä:

Euroopan Oluenkuluttajien Liitto

Manifesti

Olut on nautinnollinen, vähä-alkoholinen juoma kuluttajien kaikissa tapahtumissa. Oluella on ollut ja on iso rooli Euroopan kulttuurissa, historiassa, yhteiskunnassa, paikallisyhteisöissä ja taloudessa.

Euroopan oluenkuluttajien liitto (EBCU) edustaa Euroopan oluenkuluttajia ja edistää oluen vastuullista kuluttamista. Oluen valmistamisessa kunnioitetaan euroooppalaisen olutkulttuurin perinteitä. Tässä ominaisuudessa Euroopan oluenkuluttajien liitto käsittelee useita seikkoja, mukaan lukien seuraavat kolme, joista kaikilla on suuri merkitys jokaiselle oluenkuluttajalle Euroopassa: (1) monimuotoisuus, (2) tiedot ja (3) hinta.

1. Oluen monimuotoisuus

A. Riittävän suuri valikoima oluita eri panimoilta. Kuluttajilla on oikeus valita ja heillä pitäisi ollamahdollisuus valita vähintään kahden val-mistajan tuotteita (ja mieluiten myös monen muun) mistä tahansa olutta myyvästä kaupas-ta tai baarista. Erityisesti markkinoiden pitää olla avoimia pienten paikallisten panimoiden oluille.

B. Riittävän suuri valikoima oluttyylejä. Kulut-tajilla on oikeus siihen, että heillä on riittävä määrä erilaisia oluttyylejä valittavanaan siellä missä olutta myydään.

2. Tietoa oluesta

A. Oluen ainesosat. Kuluttajilla on oikeus tietää oluen valmistusaineet, alkoholipitoisuus ja ruokavalioon liittyvät tiedot.

B. Oluen valmistaja. Kuluttajilla on oikeus tietää kuka oluen on pannut ja missä se on valmistettu.

3. Oluen hinta

A. Hyväksyttävät oluiden hinnat. Kuluttajilla on oikeus saada ostaa oluensa kohtuulliseen myyntihintaan.

B. EBCU kannattaa oluen kohtuullista verottamista eri puolilla Eurooppaa, sillä olut on kohtuukuluttajan vähäalkoholinen juomavalinta.

Euroopan oluenkuluttajien puolesta EBCU pyytää jokaista hyväksy-mään nämä loogiset ja rehelliset tavoitteet, jotka hyödyttävät kaikkia euroopplalisia oluenkuluttajia ja tukemaan EBCU:ta näissä tavoitteissa.

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto Seinäjoelle!

Kisaoluita vuoden kisassa (valokuvaaja: Aniko Lehtinen)

Tänä vuonna Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto meni Seinäjoelle, kun Vuoden Kotipanijaksi valittiin Mikko Salo.  Kilpailijoita oli 89 kotioluentekijää ja 188 erilaista olutta melkein kolmeltakymmeneltä eri paikkakunnalta ympäri Suomea.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.  – Tänä vuonna jouduimme siirtämään kisat keväästä syksyyn johtuen koronapandemiasta. Onneksi saimme pidettyä tuomaroinnit lokakuun alussa ennen pandemian kiihtymistä, kertoo Brunnsberg. – Haluan kiittää Finnmap Infran Marko Rantaa tilojen järjestämisestä sekä Olli-Pekka Ratsulaa avustamisesta kilpailussa. Sekä tuomarointi että järjestelyt tehtiin talkootyönä, niin kuin aikaisempinakin vuosina. Oluiden määrä oli nyt lähellä maksimirajaa, ensi vuodelle meidän ehkä pitää taas keksiä keinoja, jolla saadaan kilpailu toimimaan entistä joustavammin.

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg.

André Brunnsberg tuomaroimassa vuoden kilpailua (valokuvaaja: Aniko Lehtinen)

Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta ja tänä vuonna jo yli 180. Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifioituja oluttuomareita.

Tänä vuonna NEIPA-oluet olivat suurin osallistujaoluttyyli, jota seurasivat imperial stoutit ja American Pale Ale-oluet. Myös wild beer-, strong bitter-, saison-  ja American IPA –olut olivat runsaammin edustettuna. – Oluitten taso oli taas viime vuodelta noussut, tämä vuonna kovimmat oluet nähtiin pale ale- ja sour- sarjassa, Brunnsberg kommentoi kisan tasoa. – Sour-sarjan voittaja oli Kaarlo Reippaan panema gueuze, joka on tähän asti haasteellisin oluttyyli kilpailussa. Lager-sarjassa oli taas ilahduttavasti mukana pari American Lageria, jotka ovat kotioluenteossa aika vaikeita tehdä.

Tänä vuonna Vuoden Kotipanija oli Mikko Salo, ainoa joka pääsi palkintosijoille useammassa sarjassa. Salo palkittiin lager-  ja stout –oluistaan. Palkinnoksi Mikko Salo saa 60 litran Fermzilla All-rounder käymisastian joka myös toimii keginä.  Sen lisäksi palkittiin jokaisen sijan kolme parasta kunniakirjoilla ja Panimonurkan lahjakorteilla, jolla kilpailijat voivat ostaa Simpsonin mallasta, Lallemandin hiivaa ja Simply Hopsin humalalajikkeita. Sen lisäksi jokainen sarjan voittaja saa säkillisen Simpsons Golden Promise -mallasta.

Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. Brunnbergin mukaan palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää. – Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio, siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana, sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.

Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.

Vuoden kotipanija:

Mikko Salo, Seinäjoki

Lager-sarja:

1. Kimmo Keski-Saari, Vaasa (6B Rauchbier)

2. Mikko Salo, Seinäjoki (1B American Lager)

3. Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa (5B Kölsch)

Ale-sarja:

1. Markku Leminen, Helsinki (17D English Barleywine)

2. Mathias Furu, Kruunupyy (21B Speciality IPA: NEIPA)

3. Markku Leminen, Helsinki (21B Speciality IPA: Belgian IPA)

Belgialaiset ja vehnä-sarja:

1. Markku Korpela , Helsinki (25B Saison)

2. Aki Kyntäjä, Jyväskylä (26D Belgian Dark Strong Ale)

3. Aleksanteri Jokinen / Alfons Korhonen / Aleksi Karvinen, paikkakunta ei ilmoitettu (25B Saison)

Stout, Porter ja muut tummat-sarja:

1. Taavi Salminen, Hamina (20C Imperial Stout)

2. Taneli Mäkinen, Vantaa (20C Imperial Stout)

3. Mikko Salo, Seinäjoki (20C Imperial Stout)

Hedelmä, hapan ja villihiiva-sarja:

1. Kaarlo Reipas, Vantaa (23E Gueuze)

2. Kaarlo Reipas, Vantaa (28C Wild Speciality Beer)

3. Tony Myrskylä, Turku (28C Wild Speciality Beer)

European Beer Consumer Union julkisti uuden oluttyyliluokituksen

Olutliiton kattojärjestö, European Beer Consumer Union julkisti lokakuun alussa uuden oluttyyliluokituksensa, joka löytyy myös liiton nettisivuilta.

The Beer Styles of Europe and Beyond -nimisen oluttyyliluokittelun tarkoitus on tarjota monipuolinen oluttyyliopas sekä olutharrastustaan aloitteleville että oluen ammattilaisille. Luokittelussa käydään läpi tärkeimpien oluttyylien historia, oluiden erot ja malliesimerkit.

Oluttyyliluokittelun on tarkoitus myös lisätä keskustelua oluista ja selkeyttää olutkilpailujen oluttyylijakoa. Luokittelun julkaiseminen on osa EBCU:n tavoitetta lisätä oluttyylien ymmärtämystä ympäri Eurooppaa.

EBCU:n oluttyyliluokittelu on palkitun olutkirjailijan Tim Webbin kuratoima ja luokittelua ovat olleet kommentoimassa kaikki liiton jäsenet, Olutliittoa myöten. Luokittelun on tarkoitus olla koko ajan päivittyvä niin että sieltä löytyy aina ajankohtainen tieto erilaisista oluista.

Löydät oluttyyliluokittelun tästä: https://www.ebcu.org/the-beer-styles-of-europe-and-beyond/

European Beer Consumer Union on eurooppalainen oluenkuluttajien etujärjestö, joka edustaa 15 maan oluenkuluttajia.

More information is available at www.ebcu.org