Pääsiäisen juomasuositukset Olutliitolta!

Pääsiäinen lähestyy kovaa vauhtia ja tässä vinkkaamme viime hetken olutsuositukset juhlapöytään. Koska Olutliitto järjestää Suomen Paras Olut -kilpailun tänä vuonna, olemme valinneet pääsiäisruokapöydän esimerkkioluet viime vuoden kilpailun voittajien joukosta!

Pääsiäisen kananmunaruuat

Vehnäolut: Valo-vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori. Suomen Paras Olut 2020.

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing.

Parsa

Pils: Kukko Pils alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

Pääsiäislammas

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery.

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 %, Vakka-Suomen Panimo.

Rahkaiset jälkiruuat

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew.

Mämmi

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %.

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 %, Mallaskoski.

Suklaamunat

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 %, Panimoyhtiö Hiisi.

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 %, CoolHead Brew.

Itse kilpailusta voit lukea: https://olutliitto.fi/suomenparasolut-kilpailun-jarjestaa-olutliitto/

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syksyyn!

Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun. Deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle alustavasti on on 26.9. Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.

André Brunnsberg

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.

Lue TÄSTÄ lisää Valtakunnallisesta Kotiolutkilpailusta, sen säännöistä ja olutkategorioista!

Olutliitto: Olutravintoloiden alasajo uhkaa näivettää maisteluun perustuvan uuden olutkulttuurin

Eduskunta päätti maanantaina olut- ja muiden ravintoloiden sulkemisesta 15 alueella kolmeksi viikoksi. Päätös sulkee satoja hyvään maistelukulttuuriin ja oluiden arvostukseen keskittyviä olutravintoloita jo toistamiseen vuoden sisällä.

Koronakriisi on koetellut olutalaa raskaalla kädellä. Ravintoloiden sulkemiset sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset ovat iskeneet erityisesti laajaan valikoimaan perustuviin ja asiakkaidensa turvallisuudesta huolehtiviin olut- ja panimoravintoloihin.

”Sulkemistilan päättymisen jälkeen emme voi tietää, kuinka moni olutravintola on enää hengissä. Ravintoloiden sulkemiset, yritysten konkurssit ja jatkuvat lomautukset uhkaavat näivettää viime vuosina hyvää suuntaan kehittyneen oluiden maistelukulttuurin ja olutharrastuksen, puhumattakaan oluen nauttimisen yhteisöllisyydestä”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Lehtinen kannustaa kaikkia olutravintoloiden asiakkaita ja oluiden ystäviä tukemaan omia lähiolutravintoloita esimerkiksi ostamalla lahjakortteja ja tilaamalla noutoruokaa. 

”Ravintolat ovat pulassa, joten jokainen sentti merkitsee. Nyt on oikea hetki auttaa ravintoloita, jotka ovat olutseurojen kokoontumispaikkoja ja oluenystävän kantapaikkoja. Monet ravintolat myyvät lahjakortteja, ennakkolippuja tastingeihin, t-paitoja ja take away -paketteja”, Lehtinen vinkkaa.

Lehtinen korostaa, että kautta vuosituhantisen historiansa oluella on ollut erittäin suuri sosiaalinen merkitys. Tämän päivän oluthuoneet ovat monille olohuoneita, joissa tavataan tuttavia sekä jaetaan elämän ilot ja murheet.

”Olutta on aina nautittu kievareissa ja baareissa. Nyt tämä vuosisatainen perinne on uhattuna, sillä koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi vain alle 10 prosenttia Suomessa myydystä oluesta nautitaan anniskelupaikoissa”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto on huolissaan ravintolayritysten sekä kymmenien tuhansien alalla työskentelevien ihmisten tulevaisuudesta. Erityisesti olut- ja juomamyyntiin liiketoimintansa perustavat ravintolat ovat konkurssiuhan alla, ja niissä työssä olevat tuhannet ihmiset joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.

Olutravintolat ovat monille nuorille aikuisille ensimmäisiä työpaikkoja, joilla rahoitetaan opiskelua sekä haetaan työkokemusta. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenkin on itse aloittanut työuransa ravintolatyössä ja opettaa alan ammattikorkeakoulussa. 

”Alalla on paljon nuoria, joille ravintolatyö tarjoaa pohjan tulevaisuudelle. Tällä on myös vaikutuksensa ravintolakoulutuksen kiinnostavuuteen. Onko meillä tulevaisuudessa enää alan opiskelijoita, jos töitä ei ole”, Lehtinen kysyy.

Olutliitto on myös huolestunut ravintola-alalla pitkään työskennelleiden ihmisten ja heidän perheidensä pärjäämisestä. Alan ammattilaiset ovat jo joutuneet tinkimään työpäivistä ja vuorolisistä, mikä suoraan heikentää ansioita.

”Tuhannet ravintola-ammattilaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen sekä tinkimään omasta ja perheensä arkimenoista ja -ruoasta. Jokainen konkurssi ja lomautuspäätös on tragedia niin yritykselle kuin siellä työskenteleville ihmisille”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto vaatii, että valtiovalta ensi tilassa päättää mara-alojen yrityksille kohdennetuista kustannus- ja palkanmaksutuista. Ravintoloiden selviäminen koronakriisin yli takaa tuhansille ihmisille työpaikat tulevaisuudessa sekä tukee vastuullisuuteen perustuvan olutkulttuurin rakentamista.

Olutliitto on vaikeassa epidemiatilanteessa huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Rajoituksia ja määräyksiä on noudatettava. Lehtinen kannustaa kaikkia suomalaisia nauttimaan oluensa lähipubissa tai -baarissa turvallisuusohjeita noudattaen, kun ravintolat taas avaavat ovensa.

”Me kaikki oluen ystävät haluamme antaa suomalaiselle oluelle ja sitä anniskeleville olutravintoloille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sekä tuottaa nautintoja myös koronakriisistä selviytymisen keskellä. Käydään nauttimassa olut ravintolassa tai terassilla, kun tuopillisen aika taas on.”

Olutliitto ei valitse Pahaa Nuuttia 2021

Olutliitto ei valitse vuonna 2021 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi halutessaan antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle.

Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994, tosin ei joka vuonna. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta.

Olutliitto katsoo, että vuonna 2021 ei valita Pahaa Nuuttia, koska liitto haluaa ottaa kantaa kokonaisvaltaisemmin liitolle tärkeiden asioiden kannalta sekä keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenyhdistyksilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Hyvää uutta vuotta Olutliitolta!

Olutliitto toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta oluen tarjoiluvinkkien kera. Katso tästä miten uuden vuoden juhlan oluet kannattaa tarjoilla!

Oikeanmuotoisesta lasista tarjoiltuna olut esittelee parhaat puolensa. Lasin valintaan vaikuttavat oluttyyppi, oluen ulkonäkö, tarjoilulämpötila sekä annoksen koko. Hyvään olutlasiin mahtuu annos olutta sekä vaahtokukka, joka suojelee oluen aromeita ja saa oluen maistumaan vielä paremmalta. Hyvässä viinilasissa on samoja ominaisuuksia kuin hyvässä olutlasissakin, joten sitä voi hyvin käyttää.

Oluen vaahdon muodostumisen kannalta on tärkeää, että lasi on puhdas. Olutravintolassa siksi pesun jälkeen olutlasi huuhdellaan vielä vedellä, jotta viimeisetkin pintaan jääneet rasva- tai pesuaineet jäämät huuhtoutuvat pois.

Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4–8 asteeseen. Tummat oluet tarjotaan +11–16-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa. Erikoisvahvojen nautiskeluoluiden aromit ovat parhaiten tasapainossa, kun ne tarjoillaan +15–18 asteisina.

Kaikki oluet tulee kuitenkin säilyttää viileässä, alle 20 -asteessa. Ota tummemmat oluet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Huomaa myös, että oluen kaataminen lasiin lämmittää juomaa aina muutaman asteen.

Useimmat oluet kaadetaan lasin sisäpintaa pitkin pitämällä lasia vinosti kallellaan. Kun olet kaatanut 2/3, nosta lasi pystyyn, jotta saat oluen pinnalle vaahtokukan.

Joillain oluilla on oma kaatotyyli, jota kannattaa noudattaa. Sen myötä oluen maku on parhaimmillaan. Esimerkiksi suodattamattomia vehnäoluita puolestaan kaadetaan lasiin sisäpintaa pitkin noin puolet pullon sisällöstä. Sitten olutpulloa pyöräytetään, jotta sakka saadaan sekoittumaan juomaan tasaisesti. Sitten loputkin oluesta kaadetaan lasiin.