Avainsana-arkisto: olut

Pääsiäisen juomasuositukset Olutliitolta!

Pääsiäinen lähestyy kovaa vauhtia ja tässä vinkkaamme viime hetken olutsuositukset juhlapöytään. Koska Olutliitto järjestää Suomen Paras Olut -kilpailun tänä vuonna, olemme valinneet pääsiäisruokapöydän esimerkkioluet viime vuoden kilpailun voittajien joukosta!

Pääsiäisen kananmunaruuat

Vehnäolut: Valo-vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori. Suomen Paras Olut 2020.

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing.

Parsa

Pils: Kukko Pils alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.

Pääsiäislammas

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery.

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 %, Vakka-Suomen Panimo.

Rahkaiset jälkiruuat

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew.

Mämmi

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %.

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 %, Mallaskoski.

Suklaamunat

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 %, Panimoyhtiö Hiisi.

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 %, CoolHead Brew.

Itse kilpailusta voit lukea: https://olutliitto.fi/suomenparasolut-kilpailun-jarjestaa-olutliitto/

Olutliitto: Olutravintoloiden alasajo uhkaa näivettää maisteluun perustuvan uuden olutkulttuurin

Eduskunta päätti maanantaina olut- ja muiden ravintoloiden sulkemisesta 15 alueella kolmeksi viikoksi. Päätös sulkee satoja hyvään maistelukulttuuriin ja oluiden arvostukseen keskittyviä olutravintoloita jo toistamiseen vuoden sisällä.

Koronakriisi on koetellut olutalaa raskaalla kädellä. Ravintoloiden sulkemiset sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset ovat iskeneet erityisesti laajaan valikoimaan perustuviin ja asiakkaidensa turvallisuudesta huolehtiviin olut- ja panimoravintoloihin.

”Sulkemistilan päättymisen jälkeen emme voi tietää, kuinka moni olutravintola on enää hengissä. Ravintoloiden sulkemiset, yritysten konkurssit ja jatkuvat lomautukset uhkaavat näivettää viime vuosina hyvää suuntaan kehittyneen oluiden maistelukulttuurin ja olutharrastuksen, puhumattakaan oluen nauttimisen yhteisöllisyydestä”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Lehtinen kannustaa kaikkia olutravintoloiden asiakkaita ja oluiden ystäviä tukemaan omia lähiolutravintoloita esimerkiksi ostamalla lahjakortteja ja tilaamalla noutoruokaa. 

”Ravintolat ovat pulassa, joten jokainen sentti merkitsee. Nyt on oikea hetki auttaa ravintoloita, jotka ovat olutseurojen kokoontumispaikkoja ja oluenystävän kantapaikkoja. Monet ravintolat myyvät lahjakortteja, ennakkolippuja tastingeihin, t-paitoja ja take away -paketteja”, Lehtinen vinkkaa.

Lehtinen korostaa, että kautta vuosituhantisen historiansa oluella on ollut erittäin suuri sosiaalinen merkitys. Tämän päivän oluthuoneet ovat monille olohuoneita, joissa tavataan tuttavia sekä jaetaan elämän ilot ja murheet.

”Olutta on aina nautittu kievareissa ja baareissa. Nyt tämä vuosisatainen perinne on uhattuna, sillä koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi vain alle 10 prosenttia Suomessa myydystä oluesta nautitaan anniskelupaikoissa”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto on huolissaan ravintolayritysten sekä kymmenien tuhansien alalla työskentelevien ihmisten tulevaisuudesta. Erityisesti olut- ja juomamyyntiin liiketoimintansa perustavat ravintolat ovat konkurssiuhan alla, ja niissä työssä olevat tuhannet ihmiset joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.

Olutravintolat ovat monille nuorille aikuisille ensimmäisiä työpaikkoja, joilla rahoitetaan opiskelua sekä haetaan työkokemusta. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenkin on itse aloittanut työuransa ravintolatyössä ja opettaa alan ammattikorkeakoulussa. 

”Alalla on paljon nuoria, joille ravintolatyö tarjoaa pohjan tulevaisuudelle. Tällä on myös vaikutuksensa ravintolakoulutuksen kiinnostavuuteen. Onko meillä tulevaisuudessa enää alan opiskelijoita, jos töitä ei ole”, Lehtinen kysyy.

Olutliitto on myös huolestunut ravintola-alalla pitkään työskennelleiden ihmisten ja heidän perheidensä pärjäämisestä. Alan ammattilaiset ovat jo joutuneet tinkimään työpäivistä ja vuorolisistä, mikä suoraan heikentää ansioita.

”Tuhannet ravintola-ammattilaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen sekä tinkimään omasta ja perheensä arkimenoista ja -ruoasta. Jokainen konkurssi ja lomautuspäätös on tragedia niin yritykselle kuin siellä työskenteleville ihmisille”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto vaatii, että valtiovalta ensi tilassa päättää mara-alojen yrityksille kohdennetuista kustannus- ja palkanmaksutuista. Ravintoloiden selviäminen koronakriisin yli takaa tuhansille ihmisille työpaikat tulevaisuudessa sekä tukee vastuullisuuteen perustuvan olutkulttuurin rakentamista.

Olutliitto on vaikeassa epidemiatilanteessa huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Rajoituksia ja määräyksiä on noudatettava. Lehtinen kannustaa kaikkia suomalaisia nauttimaan oluensa lähipubissa tai -baarissa turvallisuusohjeita noudattaen, kun ravintolat taas avaavat ovensa.

”Me kaikki oluen ystävät haluamme antaa suomalaiselle oluelle ja sitä anniskeleville olutravintoloille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sekä tuottaa nautintoja myös koronakriisistä selviytymisen keskellä. Käydään nauttimassa olut ravintolassa tai terassilla, kun tuopillisen aika taas on.”

Hyvää uutta vuotta Olutliitolta!

Olutliitto toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta oluen tarjoiluvinkkien kera. Katso tästä miten uuden vuoden juhlan oluet kannattaa tarjoilla!

Oikeanmuotoisesta lasista tarjoiltuna olut esittelee parhaat puolensa. Lasin valintaan vaikuttavat oluttyyppi, oluen ulkonäkö, tarjoilulämpötila sekä annoksen koko. Hyvään olutlasiin mahtuu annos olutta sekä vaahtokukka, joka suojelee oluen aromeita ja saa oluen maistumaan vielä paremmalta. Hyvässä viinilasissa on samoja ominaisuuksia kuin hyvässä olutlasissakin, joten sitä voi hyvin käyttää.

Oluen vaahdon muodostumisen kannalta on tärkeää, että lasi on puhdas. Olutravintolassa siksi pesun jälkeen olutlasi huuhdellaan vielä vedellä, jotta viimeisetkin pintaan jääneet rasva- tai pesuaineet jäämät huuhtoutuvat pois.

Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4–8 asteeseen. Tummat oluet tarjotaan +11–16-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa. Erikoisvahvojen nautiskeluoluiden aromit ovat parhaiten tasapainossa, kun ne tarjoillaan +15–18 asteisina.

Kaikki oluet tulee kuitenkin säilyttää viileässä, alle 20 -asteessa. Ota tummemmat oluet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Huomaa myös, että oluen kaataminen lasiin lämmittää juomaa aina muutaman asteen.

Useimmat oluet kaadetaan lasin sisäpintaa pitkin pitämällä lasia vinosti kallellaan. Kun olet kaatanut 2/3, nosta lasi pystyyn, jotta saat oluen pinnalle vaahtokukan.

Joillain oluilla on oma kaatotyyli, jota kannattaa noudattaa. Sen myötä oluen maku on parhaimmillaan. Esimerkiksi suodattamattomia vehnäoluita puolestaan kaadetaan lasiin sisäpintaa pitkin noin puolet pullon sisällöstä. Sitten olutpulloa pyöräytetään, jotta sakka saadaan sekoittumaan juomaan tasaisesti. Sitten loputkin oluesta kaadetaan lasiin.

Olutliitto vinkkaa Suomen Paras Olut -kilpailun voittajaoluet jouluun

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.

Joka toiseen suomalaiseen joulupöytään katetaan tänä jouluna olutta, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten alkoholiasenteita. Olutlaaduista lager on säilyttänyt suosikkiasemansa. Kyselyyn vastanneista kinkun kanssa sopii parhaiten tumma lager (47 %), vaalea lager lähes yhtä hyvin (42 %). Parhaiten vaalea lager sopii vastanneiden mielestä kalojen ja mädin kanssa.

Jouluoluen pitkät perinteet

Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin ja juominen saattoi riistäytyä käsistä reippaastikin.

Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.

Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.

Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen

Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.

Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Mielenkiintoinen yhdistelmä on myös rustiikki saison-olut kalapöydän kera. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen red ale.

Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.

Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka vadelmalla maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita tynnyrikypsytetyt tummat oluet kannattaa nauttia myös aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.

Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2020 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:

Suomen Paras Olut 2020: Vehnäolut: Valo vehnäolut 4,5 t%, Panimo Honkavuori Oy

Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t%, RPS Brewing Oy

Ruokasuositus: Maukas mätileipä

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 t%, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 t%, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: Mehukas joulukinkku

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 t%, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Ruokasuositus: Tuhdin rasvainen sinihomejuusto

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Runsas suklaakakku

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 t%, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: Pekonilla kuorrutettu kalkkuna

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 t%, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: Suolakiteinen kypsytetty cheddar

Olutliitto toivottaa kaikille leppoisaa joulunaikaa!

Arvostettu suomalainen olutpalkinto ohranjalostaja Reino Aikasalolle!

Vuoden 2020 Hyväksi Tuomaaksi on valittu ohranjalostaja Reino Aikasalo. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Hyvä Tuomas palkinto jaetaan nyt 27:nnen kerran.

Reino Aikasalo

Reino Aikasalo on kasvanut Hollolassa, mallasohran viljelyseudulla. Suoritettuaan agronomin tutkinnon hän on työskennellyt kasvinjalostuksen parissa koko uransa, vastaten mm. ohran jalostuksesta moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten oluen valmistukseen käytettävään maltaaseen. Aikasalo on toiminut uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa, kuten asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä Ohrakomiteassa. Aikasalo on nykyään eläkkeellä, asuu Helsingissä ja oluen ystävänä pitää erilaisten oluiden maistelusta.

– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan, kertoo Aikasalo ohranjalostuksesta. -Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi jyvänkokoa ja taudinkestävyyttä. Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin. Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin ja viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä kesässä.

Hyvä Tuomas -palkinto tulee pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

– Hyvän oluen edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet, perustelee valintaa Pentti Salmi, Hyvä Tuomas 2001.  – Näin ohran jalostuksen merkitys on aivan keskeinen, vaikkakin vähemmin tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle. Reino Aikasalon hankkima hyvä koulutus ja laaja käytännön kokemus sekä yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin. Reinon jalostamaa ohraa lainehtii pelloilla ja maistuu hyvässä suomalaisessa oluessa, Salmi päättää.

Hyvä Tuomas -palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.

Hyvän Tuomaan päivä

Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta.

Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”