Avainsana-arkisto: Olutliitto

Juhannuksen olutsuositukset Olutliitolta

Juhannuksena voi nauttia monipuolisesti oluen mausta ja eri tyylisiä oluita voikin yhdistellä sekä juhannuksen juhlapöydän että muiden juhannuksen seurustelutilanteiden kanssa. Tässä Olutliiton olutsuositukset niin ruokapöytään, kilistelyyn kuin juhannussaunaankin!

Alkumaljat ja kilistely – Kirpeät ja hedelmäiset hapanoluet, kuten goset, berliner weisset ja sourit, belgityylinen vehnäolut, rapea pils tai raikas lager , maukas sahti

Kalapöytä ja uudet perunat – Raikas lager, rapea pils, hedelmäinen saksalaistyylinen vehnäolut, kullankeltainen golden ale, hedelmäinen pale ale, kevyt sahti

Grilliherkut ja makkarat – Aromaattinen IPA, sitrusmainen NEIPA, maltainen amber ale tai amber/vienna lager, mausteinen saison, maukas sahti

Hieman tuliset grilliherkut – Raikas lager, rapea pils, hedelmäinen saksalaistyylinen ja belgityylinen vehnäolut, kullankeltainen golden ale, sitrusmainen NEIPA

Kesäiset salaatit, kasvisgrilliherkut – Hedelmäinen session IPA ja APA, sitrusmainen NEIPA, hedelmäinen saksalaistyylinen vehnäolut, kullankeltainen golden ale, hedelmäinen pale ale, mausteinen saison

Makeat hedelmä- , raparperi- ja marjapiiraat – Kirpeät ja hedelmäiset hapanoluet, kuten goset, berliner weisset ja sourit, belgityylinen vehnäolut, sitrusmainen NEIPA, hedelmäinen lambic

Jäätelö – Kirpeät ja hedelmäiset hapanoluet, kuten goset, berliner weisset ja sourit, vaniljajäätelön kanssa imperial stout

Kokon katseluun tai iltanautinnoksi – täyteläinen barley wine, tuhti imperial stout, runsaan hedelmäiset imperial sourit,hedelmäinen lambic, maukas sahti

Juhannussauna – Raikas lager, rapea pils, hedelmäinen pale ale, kevyt sahti

Olutliitto toivottaa hauskaa juhannusta!

EBCU:n manifesti oluen puolesta

Olutliiton kattojärjestö European Beer Consumers Union on julkaissut manifestin oluen puolesta. Julistus löytyy EBCU:n sivulta jäsenmaiden kielillä, myös suomeksi!

Lue koko manifesti tästä:

Euroopan Oluenkuluttajien Liitto

Manifesti

Olut on nautinnollinen, vähä-alkoholinen juoma kuluttajien kaikissa tapahtumissa. Oluella on ollut ja on iso rooli Euroopan kulttuurissa, historiassa, yhteiskunnassa, paikallisyhteisöissä ja taloudessa.

Euroopan oluenkuluttajien liitto (EBCU) edustaa Euroopan oluenkuluttajia ja edistää oluen vastuullista kuluttamista. Oluen valmistamisessa kunnioitetaan euroooppalaisen olutkulttuurin perinteitä. Tässä ominaisuudessa Euroopan oluenkuluttajien liitto käsittelee useita seikkoja, mukaan lukien seuraavat kolme, joista kaikilla on suuri merkitys jokaiselle oluenkuluttajalle Euroopassa: (1) monimuotoisuus, (2) tiedot ja (3) hinta.

1. Oluen monimuotoisuus

A. Riittävän suuri valikoima oluita eri panimoilta. Kuluttajilla on oikeus valita ja heillä pitäisi ollamahdollisuus valita vähintään kahden val-mistajan tuotteita (ja mieluiten myös monen muun) mistä tahansa olutta myyvästä kaupas-ta tai baarista. Erityisesti markkinoiden pitää olla avoimia pienten paikallisten panimoiden oluille.

B. Riittävän suuri valikoima oluttyylejä. Kulut-tajilla on oikeus siihen, että heillä on riittävä määrä erilaisia oluttyylejä valittavanaan siellä missä olutta myydään.

2. Tietoa oluesta

A. Oluen ainesosat. Kuluttajilla on oikeus tietää oluen valmistusaineet, alkoholipitoisuus ja ruokavalioon liittyvät tiedot.

B. Oluen valmistaja. Kuluttajilla on oikeus tietää kuka oluen on pannut ja missä se on valmistettu.

3. Oluen hinta

A. Hyväksyttävät oluiden hinnat. Kuluttajilla on oikeus saada ostaa oluensa kohtuulliseen myyntihintaan.

B. EBCU kannattaa oluen kohtuullista verottamista eri puolilla Eurooppaa, sillä olut on kohtuukuluttajan vähäalkoholinen juomavalinta.

Euroopan oluenkuluttajien puolesta EBCU pyytää jokaista hyväksy-mään nämä loogiset ja rehelliset tavoitteet, jotka hyödyttävät kaikkia euroopplalisia oluenkuluttajia ja tukemaan EBCU:ta näissä tavoitteissa.

Suomen Paras Olut -kilpailu nostaa tänä vuonna esiin alkoholittomat ja gluteenittomat oluet

Ilmoittautuminen Suomen Paras Olut -kilpailuun alkaa tänään 3.5.2021. Jo 11. kerran järjestettävä kilpailu seuraa oluen kuluttajien ja valmistajien trendejä. Tänä vuonna kisassa nimetään Suomen parhaiden oluiden ohella paras gluteeniton olut sekä valitaan kolme parasta enintään 2,8-prosenttista olutta. Kilpailun järjestävät Olutliitto ja Suomalainen Olut ry.

Suomen Paras Olut 2020 -sarjavoittajat

Suomen Paras Olut 2021 on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa. Siihen voivat osallistua kotimaisten panimoiden Suomessa valmistetut oluet, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Oluiden pitää olla kuluttajien saatavilla joko pulloissa tai tölkeissä.

Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä tuotteitaan suurelle yleisölle. Kisa auttaa kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.

”Olemme uudistaneet kilpailusarjoja vastaamaan panimoiden ja kuluttajien tarpeita. Tuomme uutena sarjana mukaan alkoholittomat ja matala-alkoholiset eli alle 2,8-prosenttiset oluet. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen, joka toimii myös kilpailun johtajana.

Suomen Paras Olut 2020 -voittaja Honkavuoren panimon Valo Vehnäolut

Suomen merkittävin vuosittainen olutalan kilpailu

Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa siitä on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Viime vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.

Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Tänä vuonna käytännön järjestelyistä vastaa olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto.

”Meillä on Suomessa paljon laadukkaita panimoita ja oluita, joita päästään kilpailulla nostamaan esiin. Odotukset ovat kovat, kehitämme yhdessä Olutliiton kanssa kilpailua entistä ammattimaisempaan suuntaan. Kiitos myös isolle joukolle vapaaehtoisia, joiden avulla kisa voidaan viedä läpi. Ilman heitä tämä ei onnistuisi ”, kertoo Jussi Tamminen Suomalainen Olut ry:stä.

Ilmoittautuminen kilpailuun on alkanut

Panimoiden ilmoittautumien alkaa maanantaina 3. toukokuuta ja päättyy 30. kesäkuuta. Ilmoittautumislomake on avattu uusituilla Suomen Paras Olut -verkkosivuilla www.suomenparasolut.fi.

Kilpailusarjojen tuomarointi järjestetään Perhon Liiketalouspiston tiloissa Helsingissä heinäkuussa. Olutalan ammattilaisista, olutharrastajista ja oluenkuluttajista koostuva raati arvioi kilpailuun lähetetyt oluet sokkomaisteluina kukin sarja kerrallaan.

Tuomaristo koulutetaan tehtäväänsä ennen arviointitilaisuutta. Päätuomarina toimii pitkän linjan olutjournalisti ja -tuomari Jussi Rokka.

Suomen Paras Olut 2020 -tuomareita

Finaalituomaristoon on tulossa tuttuun tapaan myös kansainvälisiä oluttuomareita, jos pandemiatilanne sen sallii. Tuomaroinnin jälkeen kerrotaan semifinalistit eli kunkin sarjan kolme parasta tuotetta.

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään medialle. S-ryhmä ottaa myyntiin sarjojen voittajaoluet oman myymäläverkostoonsa ympäri maan. 

Suomen Paras Olut -kilpailun pääkumppanit ovat SOK ja Viking Malt. Muita yhteistyökumppaneita ovat Jukolan Juusto, Lappo.fi, Suuret Oluet – Pienet Panimot, Panimoliitto, Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Perhon Liiketalousoppilaitos. Mediakumppaneina toimivat Olutposti, Shaker ja Viisi Tähteä.

Suomen Paras Olut -kilpailun kulku:

• Kilpailuoluiden ilmoittaminen 3.5.–30.6.

• Kilpailutuomariksi hakeminen 3.5.–30.5.

• Kilpailun tuomarointi 28.–29.7., finaali 29.7.

• Sarjojen semifinalistien julkistaminen 30.7.

• Palkintojenjako ja tulosten julkistaminen syyskuu 2021

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kansainvälisen kattojärjestön Euroopan Oluenkuluttajien liiton – European Beer Consumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattamalla kilpailut voivat saada liiton hyväksynnän: www.ebcu.org/beer-competitions/

Seuraa meitä!

www.suomenparasolut.fi

Facebook: www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

Instagram: @suomenparasolut

Suomen Paras Olut 2020 -talkoolaisia

Olutliitto: Olutravintoloiden alasajo uhkaa näivettää maisteluun perustuvan uuden olutkulttuurin

Eduskunta päätti maanantaina olut- ja muiden ravintoloiden sulkemisesta 15 alueella kolmeksi viikoksi. Päätös sulkee satoja hyvään maistelukulttuuriin ja oluiden arvostukseen keskittyviä olutravintoloita jo toistamiseen vuoden sisällä.

Koronakriisi on koetellut olutalaa raskaalla kädellä. Ravintoloiden sulkemiset sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset ovat iskeneet erityisesti laajaan valikoimaan perustuviin ja asiakkaidensa turvallisuudesta huolehtiviin olut- ja panimoravintoloihin.

”Sulkemistilan päättymisen jälkeen emme voi tietää, kuinka moni olutravintola on enää hengissä. Ravintoloiden sulkemiset, yritysten konkurssit ja jatkuvat lomautukset uhkaavat näivettää viime vuosina hyvää suuntaan kehittyneen oluiden maistelukulttuurin ja olutharrastuksen, puhumattakaan oluen nauttimisen yhteisöllisyydestä”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Lehtinen kannustaa kaikkia olutravintoloiden asiakkaita ja oluiden ystäviä tukemaan omia lähiolutravintoloita esimerkiksi ostamalla lahjakortteja ja tilaamalla noutoruokaa. 

”Ravintolat ovat pulassa, joten jokainen sentti merkitsee. Nyt on oikea hetki auttaa ravintoloita, jotka ovat olutseurojen kokoontumispaikkoja ja oluenystävän kantapaikkoja. Monet ravintolat myyvät lahjakortteja, ennakkolippuja tastingeihin, t-paitoja ja take away -paketteja”, Lehtinen vinkkaa.

Lehtinen korostaa, että kautta vuosituhantisen historiansa oluella on ollut erittäin suuri sosiaalinen merkitys. Tämän päivän oluthuoneet ovat monille olohuoneita, joissa tavataan tuttavia sekä jaetaan elämän ilot ja murheet.

”Olutta on aina nautittu kievareissa ja baareissa. Nyt tämä vuosisatainen perinne on uhattuna, sillä koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi vain alle 10 prosenttia Suomessa myydystä oluesta nautitaan anniskelupaikoissa”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto on huolissaan ravintolayritysten sekä kymmenien tuhansien alalla työskentelevien ihmisten tulevaisuudesta. Erityisesti olut- ja juomamyyntiin liiketoimintansa perustavat ravintolat ovat konkurssiuhan alla, ja niissä työssä olevat tuhannet ihmiset joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.

Olutravintolat ovat monille nuorille aikuisille ensimmäisiä työpaikkoja, joilla rahoitetaan opiskelua sekä haetaan työkokemusta. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenkin on itse aloittanut työuransa ravintolatyössä ja opettaa alan ammattikorkeakoulussa. 

”Alalla on paljon nuoria, joille ravintolatyö tarjoaa pohjan tulevaisuudelle. Tällä on myös vaikutuksensa ravintolakoulutuksen kiinnostavuuteen. Onko meillä tulevaisuudessa enää alan opiskelijoita, jos töitä ei ole”, Lehtinen kysyy.

Olutliitto on myös huolestunut ravintola-alalla pitkään työskennelleiden ihmisten ja heidän perheidensä pärjäämisestä. Alan ammattilaiset ovat jo joutuneet tinkimään työpäivistä ja vuorolisistä, mikä suoraan heikentää ansioita.

”Tuhannet ravintola-ammattilaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen sekä tinkimään omasta ja perheensä arkimenoista ja -ruoasta. Jokainen konkurssi ja lomautuspäätös on tragedia niin yritykselle kuin siellä työskenteleville ihmisille”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto vaatii, että valtiovalta ensi tilassa päättää mara-alojen yrityksille kohdennetuista kustannus- ja palkanmaksutuista. Ravintoloiden selviäminen koronakriisin yli takaa tuhansille ihmisille työpaikat tulevaisuudessa sekä tukee vastuullisuuteen perustuvan olutkulttuurin rakentamista.

Olutliitto on vaikeassa epidemiatilanteessa huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Rajoituksia ja määräyksiä on noudatettava. Lehtinen kannustaa kaikkia suomalaisia nauttimaan oluensa lähipubissa tai -baarissa turvallisuusohjeita noudattaen, kun ravintolat taas avaavat ovensa.

”Me kaikki oluen ystävät haluamme antaa suomalaiselle oluelle ja sitä anniskeleville olutravintoloille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sekä tuottaa nautintoja myös koronakriisistä selviytymisen keskellä. Käydään nauttimassa olut ravintolassa tai terassilla, kun tuopillisen aika taas on.”

Olutliitto ei valitse Pahaa Nuuttia 2021

Olutliitto ei valitse vuonna 2021 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi halutessaan antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle.

Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994, tosin ei joka vuonna. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta.

Olutliitto katsoo, että vuonna 2021 ei valita Pahaa Nuuttia, koska liitto haluaa ottaa kantaa kokonaisvaltaisemmin liitolle tärkeiden asioiden kannalta sekä keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenyhdistyksilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea.

Pahat Nuutit

    2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

    2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

    2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

    2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

    2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

    2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

    2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

    2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

    2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

    2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

    2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

    2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

    2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

    2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

    2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

    1999 professori Pekka Puska

    1997 Oy Alko Ab

    1996 Suomen Tullilaitos

    1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi