Avainsana-arkisto: Olutliitto

Olutliitto vinkkaa Suomen Paras Olut -kilpailun voittajaoluet jouluun

Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.

Joka toiseen suomalaiseen joulupöytään katetaan tänä jouluna olutta, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten alkoholiasenteita. Olutlaaduista lager on säilyttänyt suosikkiasemansa. Kyselyyn vastanneista kinkun kanssa sopii parhaiten tumma lager (47 %), vaalea lager lähes yhtä hyvin (42 %). Parhaiten vaalea lager sopii vastanneiden mielestä kalojen ja mädin kanssa.

Jouluoluen pitkät perinteet

Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin ja juominen saattoi riistäytyä käsistä reippaastikin.

Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.

Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.

Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen

Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.

Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Mielenkiintoinen yhdistelmä on myös rustiikki saison-olut kalapöydän kera. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen red ale.

Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.

Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka vadelmalla maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita tynnyrikypsytetyt tummat oluet kannattaa nauttia myös aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.

Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2020 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:

Suomen Paras Olut 2020: Vehnäolut: Valo vehnäolut 4,5 t%, Panimo Honkavuori Oy

Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t%, RPS Brewing Oy

Ruokasuositus: Maukas mätileipä

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 t%, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 t%, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: Mehukas joulukinkku

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 t%, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Ruokasuositus: Tuhdin rasvainen sinihomejuusto

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, CoolHead Brew

Ruokasuositus: Runsas suklaakakku

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 t%, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: Pekonilla kuorrutettu kalkkuna

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 t%, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: Suolakiteinen kypsytetty cheddar

Olutliitto toivottaa kaikille leppoisaa joulunaikaa!

Arvostettu suomalainen olutpalkinto ohranjalostaja Reino Aikasalolle!

Vuoden 2020 Hyväksi Tuomaaksi on valittu ohranjalostaja Reino Aikasalo. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Hyvä Tuomas palkinto jaetaan nyt 27:nnen kerran.

Reino Aikasalo

Reino Aikasalo on kasvanut Hollolassa, mallasohran viljelyseudulla. Suoritettuaan agronomin tutkinnon hän on työskennellyt kasvinjalostuksen parissa koko uransa, vastaten mm. ohran jalostuksesta moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten oluen valmistukseen käytettävään maltaaseen. Aikasalo on toiminut uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa, kuten asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä Ohrakomiteassa. Aikasalo on nykyään eläkkeellä, asuu Helsingissä ja oluen ystävänä pitää erilaisten oluiden maistelusta.

– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan, kertoo Aikasalo ohranjalostuksesta. -Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi jyvänkokoa ja taudinkestävyyttä. Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin. Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin ja viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä kesässä.

Hyvä Tuomas -palkinto tulee pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

– Hyvän oluen edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet, perustelee valintaa Pentti Salmi, Hyvä Tuomas 2001.  – Näin ohran jalostuksen merkitys on aivan keskeinen, vaikkakin vähemmin tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle. Reino Aikasalon hankkima hyvä koulutus ja laaja käytännön kokemus sekä yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin. Reinon jalostamaa ohraa lainehtii pelloilla ja maistuu hyvässä suomalaisessa oluessa, Salmi päättää.

Hyvä Tuomas -palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.

Hyvän Tuomaan päivä

Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta.

Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”

Suomen Paras Olut -kilpailu uudistuu ensi vuodelle – Olutliitto on kisan uusi järjestäjä

Suomen parhaat oluet julkistetaan ensi vuoden syyskuussa jo 11. kerran. Suomen Paras Olut -kilpailun järjestämisvastuu siirtyy Suomalainen Olut ry:ltä Olutliitolle. Samalla kilpailu lisää näkyvyyttä ja hakee uusia yhteistyökumppaneita.

Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa kisasta on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Tänä vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.

Suomen Paras Olut -kilpailuoluita

Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Maanantaina allekirjoitetulla sopimuksella kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa vuonna 2021 olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto ry.

”Olutliitto on ollut mukana kisan järjestelyissä alusta alkaen. Olutseuroista on ollut runsaasti väkeä kisan tuomareina ja ahkerina talkoolaisina. Oli luonnollista, että tarjosimme heille kilpailun järjestämistä, kun omat paukkumme uudistumiselle eivät enää riittäneet”, kertoo Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä.

Kilpailujen järjestäminen antaa Olutliitolle potkua seuratyöhön

Kilpailun oikeudet pysyvät Suomalainen Olut ry:llä. Olutliitto vastaa kilpailun järjestämisestä, tuomaroinnista, markkinoinnista, palkintojenjaosta ja yhteistyökumppanuuksista. Suomen Paras Olut -kilpailu istuu hyvin kuluttajajärjestön profiiliin ja toimintaideaan.

”Olutliitto täytti tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyösopimus on juhlavuotemme huipentuma. Järjestämme vuosittain myös Vuoden Kotiolutkilpailun. Kahden kisan kautta pääsemme esittelemään suomalaisten oluiden valtavaa kirjoa kaikille oluenystäville”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Kilpailun tavoitteena on ohjata kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta sekä auttaa kuluttajia löytämään erilaisia käyttöyhteyksiä oluille. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä oluitaan suurelle yleisölle. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.

Anikó Lehtinen toimii kilpailun johtajana. Suomalainen Olut ry nimeää kilpailuvalvojan talven aikana. Kisan päätuomari julkistetaan myöhemmin.

”Olemme rakentaneet Olutliitossa koko syksyn kilpailuorganisaatiota ja erilaisia kumppanuusmalleja. Nyt organisaatiomme on kasassa. Mukana on useita innokkaita Olutliiton aktiiveja sekä kokeneita vastuunkantajia eri tehtäviin”, Lehtinen kertoo.  

Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä ja Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen allekirjoittamassa Suomen Paras Olut -kilpailusopimusta

Kilpailuun voivat osallistua tölkkeihin ja pulloihin pakatut oluet

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille kotimaisille kaupallisten panimoiden oluille, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kilpailuun voi osallistua kuluttajapakkauksiin eli käytännössä pulloihin ja tölkkeihin pakatut oluet. Sarjajako noudattaa viime vuosien linjaa.

”Olemme saanet valtavan paljon yleisöpalautetta ja kehittämisideoita. Uutena tuomme alkoholittomien ja matala-alkoholisten eli alle 2,8-prosenttisten oluiden sarjan. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, Lehtinen paljastaa.

Olutliitto kutsuu olutkulttuuria edistävät tahot ja ennen kaikkea kaikki panimot mukaan toteuttamaan Suomen parasta olutkisaa. Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa maalis-huhtikuussa. Tuomarointi on loppukesästä. Palkinnot jaetaan ja Suomen Paras Olut nimetään syyskuussa.

Suomen Paras Olut -kilpailun tuomareita vuonna 2020.

”Tulemme satsaamaan aiempia vuosia enemmän kilpailun näkyvyyteen. Uusi kilpailuportaali julkistetaan keväällä. Siinä tulee olemaan kisainfon lisäksi erilaista hyötytietoa suomalaisesta oluesta”, Lehtinen sanoo.

Suomen Paras Olut -kilpailu sai Euroopan Oluenkuluttajien Liiton EBCU:n hyväksynnän kuluttajien edut huomioivana kilpailuna vuonna 2019.

Vuoden 2020 voittajaoluet sopivat juhlakauden ruokapöytään

Suomen Parhaat Oluet julkistettiin 10. syyskuuta Tampereella. Koko joukko kisassa menestyneitä oluita on ollut saatavilla S-ryhmän myymäläverkostossa sekä olutravintoloissa ja hyvin varustetuissa olutkaupoissa.

Anikó Lehtinen on koonnut Vuoden 2020 palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi.

Kokeile Suomen Paras Olut- kilpalun voittajia joulupöytään:

Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori

Ruokasuositus: joulun runsas kalapöytä.

Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing

Ruokasuositus: maukas mätileipä.

Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy

Ruokasuositus: hienoarominen graavisiika.

Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery

Ruokasuositus: mehukas joulukinkku.

Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %, Lammin Sahti Oy

Ruokasuositus: suolaisen tuhti graavilohi.

Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: kermaiset juureslaatikot.

Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 %, Panimoyhtiö Hiisi

Ruokasuositus: tuhdin rasvainen sinihomejuusto.

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet: Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 %, CoolHead Brew

Ruokasuositus: runsas suklaakakku.

Mausteoluet: Prykmestar Savu, vaalea 4,5 %, Vakka-Suomen Panimo

Ruokasuositus: pekonilla kuorrutettu kalkkuna.

Muut oluet: Cerberos Bourbon BA Imperial Stout 11,8 %, Mallaskoski Oy

Ruokasuositus: suolakiteinen kypsytetty cheddar.

Suomen Parhaat Oluet 2011–2020

2011 Sinebrychoff Porter 7,2 %, Sinebrychoff

2012 Prykmestar Wehnäbock 6,2 %, Vakka-Suomen Panimo

2013 Imperiaali Stout 9,2 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas,

2014 American Lager 4,5 %, Stadin Panimo

2015 Siperia Stout 8,0 %, Koskipanimo-Plevna

2016 Mufloni Pilsner 5,5 %, Panimoravintola Beer Hunter’s

2017 Thunder Chief IPA, Hopping Brewsters Beer Company

2018 Lammin Sahti, Lammin Sahti, 7,5 %

2019 Groteski Piwo Grodziskie 3,7 %, Iso-Kallan Panimo

2020 Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori

Olutliiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.

Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.

Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.

Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita

Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.

Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.

Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.

Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.

Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä

Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.

Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.

Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.

Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.

Mieto olut ei ole virvoitusjuoma

Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.

Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.

Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).

Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).

Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.

Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.

Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.

Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.

*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

** Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/juomilla-on-valia-harkitse-mita-juot.pdf 

*** Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo

Tervetuloa seuraamaan Suomen Paras olut –kilpailun voittajien julkistusta Tampereelle!

Suomalainen Olut ry:n järjestämän Suomen Paras Olut –kilpailun tulokset julkistetaan 10.9. alkaen klo 15 Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa.

Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin yli 300 olutta kymmenessä eri oluttyylisarjassa, joista noin 50-henkinen tuomaristo valitsi semifinalistit.  Jokaisesta sarjasta palkitaan paras, jonka lisäksi näistä kansainvälinen tuomaristo on valinnut Suomen Parhaan Oluen 2020.

Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot.

Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimoliitto sekä kannattajana Olutliitto.

Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.

Kilpailu toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.

Kaikki 66 semifinalistiolutta: http://olutliitto.fi/suomen-paras-olut-2020-semifinalistit-julki

Tervetuloa kaikki oluenystävät!