Täältä löydät tietoa kilpailuistamme ja muusta toiminnastamme.
Olutliiton toiminta

Olutliiton toiminta
Täältä löydät tietoa kilpailuistamme ja muusta toiminnastamme.
Ajankohtaista
Lue ajankohtaiset uutiset omalta sivulta täältä.
Suomen Paras Olut -kilpailu
Suomen Paras Olut -kilpailun tarkoituksena on parantaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kilpailu tuo mielenkiintoisen lisän suomalaiseen olutkulttuuriin ja herättää keskustelua oluiden mausta, laadusta, raaka-aineista ja valmistuksesta.
Suomen Paras Olut -kilpailu kokoaa ainoana suomalaisena olutkilpailuna kotimaiset valmistajat yhteen kisaamaan omilla tuotteillaan. Kilpailuun osallistuvat suurten ja pienten valmistajien tuotteet rinnakkain, jolloin itse olut ja siihen liittyvät laatu- ja makutekijät ovat pääasiassa.
Kuluttajalle kilpailu tarjoaa työkaluja valintojen tekemiseen nostamalla esiin tuttuja ja aiemmin tuntemattomia tuotteita sekä niiden ominaisuuksia. Samalla se rohkaisee oluennauttijaa kokeilemaan omasta tottumuksesta poikkeavia makuja ja tuotteita. Valmistajille kilpailu tarjoaa tukea tuotteiden markkinointiin ja antaa suuntaa uusien tuotteiden kehittämiseen.
Suomen Paras Olut -kilpailun järjestää Suomalainen Olut ry yhteistyössä Olutliiton kanssa.
Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu
Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.
Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.
Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.
Hyvä Tuomas ja Paha Nuutti
Hyvä Tuomas on kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Olutliitto ry ja Olutliiton hallitus eivät ole vastuussa siitä, että kenet Hyvät Tuomaat valitsevat. Olutliitto julkistaa ja tiedottaa valinnasta.
Joinain vuosina on myös ”palkittu” Paha Nuutti, joka on toiminnallaan jarruttanut olutkulttuuria Suomessa.
Vuoden 2021 Hyvä Tuomas on olutvaikuttaja André Brunnsberg.

Hyvät Tuomaat
- 2022: Petri Heino, Heino Groupin toimitusjohtaja, perheyrittäjä
- 2021: André Brunnsberg, oluttuomari, -vaikuttaja ja -järjestöaktiivi
- 2020: Reino Aikasalo, ohranjalostaja
- 2019: Mariaana Nelimarkka, toimittaja ja Jussi Rokka, toimittaja
- 2018: Olli Majanen, Bryggeri Helsingin ravintolapäällikö, olutsommelier ja Rakuuna Oy:n toimitusjohtaja
- 2017: Mikko Salmi, olutkouluttaja, tietokirjailija ja kokenut oluenpanija
- 2016: Timo Huttunen, ETM, mallastuksen asiantuntija, panimomestari
- 2015: Esko Pajunen, olutalan grand old man ja Tuomas Markkula, panimomestari
- 2014: Pertti Oksa, panimoyrittäjä, ravintoloitsija ja Sakari Nupponen, päätoimittaja
- 2013: Lassi Puupponen, pienpanimokouluttaja
- 2012: Ilkka Hyttinen, panimomestari
- 2011: Eve Vaittinen, olutkouluttaja, kunniapuheenjohtaja
- 2010: Thomas Aschan, ravintoloitsija ja Markku Ristevirta, ravintoloitsija, maahantuoja ja tukkuri
- 2009: Mika Heikkinen, ravintoloitsija & olut- ja viskimestari
- 2008: Kari Ylänne, toimituspäällikkö
- 2007: Rami Aarikka, panimomestari
- 2006: Sam Viitaniemi, panimomestari
- 2005: Otto Lamberg, ravintoloitsija
- 2004: Anssi Pyysing, ravintoloitsija
- 2003: Kari Likovuori, olutasiantuntija
- 2002: Silja Home, johtava tutkija
- 2001: Pentti Salmi, alkoholivirkamies
- 2000: Juha Lehto, ravintoloitsija
- 1999: Unto Tikkanen, olutjournalisti
- 1998: Kimmo Jääskeläinen, panimomestari ja Seppo Bonsdorff, keräilijä-tietokirjailija
- 1997: Markku Korhonen, ravintoloitsija
- 1996: Jarkko Kovasiipi, ravintoloitsija
- 1995: Boris Orlo, ylipanimomestari
- 1994: Pekka Kääriäinen, sahtiyrittäjä
Pahat Nuutit
- 2022 SARS-CoV-2-virus
- 2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä
- 2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.
- 2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd
- 2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta
- 2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP
- 2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón
- 2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta
- 2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
- 2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia
- 2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
- 2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
- 2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV
- 2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
- 2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
- 2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.
- 1999 professori Pekka Puska
- 1997 Oy Alko Ab
- 1996 Suomen Tullilaitos
- 1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi
Olutliiton strategia 2021-
Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajien ja olutseurojen yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa jäsenseurojen ja oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien sen monipuolisuuden puolesta. Olutliitto toimii jäsenseurojensa kattojärjestönä ja tuo olutseuroja yhteen.
Tässä strategiassa määritellään Olutliiton keskipitkän ajan tavoitteita ja asemaa suhteessa muihin toimijoihin. Strategian tavoitteena on kertoa ylätasolla Olutliiton tavoitteista ja toiminnan päämääristä. Se ei korvaa vuosikohtaista toimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan kunkin vuoden toiminnan tavoitteet ja muodot.
Olutliiton perustehtävä
Toimimme oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, panimoiden, anniskelutoimialan, kaupan, myynnin, raaka-aineiden tuottajien, median ja jakeluelinkeinon suuntaan.
Olutliiton arvot
VAPAUTTA on kuluttajan vapaus valita missä juo, koska juo, missä muodossa juo, minkä vahvuisena juo ja minkä määrän juo olutta, kunhan juo vastuullisesti. Vastuullisuus tarkoittaa meille huolenpitoa itsestä, muista ja ympäristöstä. Vapautta edistää myös vapaus tarjontapuolella. Vapaus on sitä, että voi ostaa monenlaisia oluita. Vapaus valita vaatii tuekseen tarkkaa tietoa oluen ominaisuuksista, vaikutuksista ja esimerkiksi sen valmistuspaikasta. Oluenkuluttajille täytyy tarjota mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja.
NAUTINTO on Olutliiton mielestä se oikea, perusteltu syy juoda olutta. Paras tapa nauttia olutta on hyvässä seurassa, kuten olutseurojen tapaamisissa. Oluen tulee tuottaa mielihyvää ja mielekkäitä uusia sekä tuttuja kokemuksia. Haluamme, että oluesta puhutaan ja viestitään maku edellä. Tämä koskee sekä alan toimijoita, mediaa että politiikkaa. Olutta tulee kuluttaa maku eikä määrä edellä. Haluamme eroon alkoholiprosenttikeskustelusta, jossa oluen itsensä sijaan puhutaan ensisijaisesti sen sisältämästä alkoholista.
KOHTUULLISUUTTA oluen kulutuksessa on oluen nauttiminen seurassa, maku edellä ja ruoan kanssa sekä oluen itsensä arvostaminen tuotteena. Terveyden edistäminen on Olutliiton kannattama tavoite, sen saavuttamiseksi käytettävät keinot kaipaavat uudistamista. Olutliitto on mukana edistämässä haittoja ehkäisevää oluen kohtuukäyttöä ja olutharrastajien terveyttä. Hyvässä seurassa – esimerkiksi olutseurojen kokoontumisissa – nautittu olut tukee henkistä hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä.
LAADUSSA on kysymys oluen teknisestä laadusta sekä tiedosta ja taidosta oluen myynnissä ja tarjoilussa. Tavoitteena on, että oluen parissa työskentelevä henkilökunta osaa kertoa oluesta ja tarjoilla sen oikein. Etikettitietojen tulee olla kattavia ja vastata todellisuutta. Tiedonsaanti esimerkiksi oluen aineisosista ja valmistusprosessista on myös laatukysymys. Viestinnän tulee olla todenmukaista ja oluen laatu edellä menevää. Maku on aina viime kädessä subjektiivinen kokemus, mutta kaupallisen oluen täytyy täyttää tietyt peruskriteerit: turvallista eli täyttää elintarvikelain säädökset, pakkauksen tietojen tulee olla totuudenmukaisia ja oluen teknisen laadun kunnossa, esimerkiksi läpäistä aistinvarainen laatuarviointi.
MONIPUOLISUUDELLA tarkoitetaan mahdollisimman laajaa oluiden kirjoa ja erilaisia mielekkäitä tapoja nauttia oluista. Tavoitteena on perinteisen ja paikallisen oluen kunnioittaminen. Olutliitto haluaa taata, että suomalainen olutvalikoima säilyy laajana sekä kotimaisten että kansainvälisten oluiden osalta ja että panimoilla ja maahantuojilla on hyvät toimintaedellytykset tarjota oluen kuluttajille paljon vaihtoehtoja. Oluen raaka-aineiden tuottajien tulee kyetä tuottamaan monipuolisesti oluen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ja siksi Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka auttavat raaka-aineiden tuottajia kotioluen panijoiden ja panimoiden palvelemisessa. Olutseurojen ja oluenkuluttajien etu on, että myyntikanavien ja valmistajien yhteistyö toimii vaivattomasti ja kustannustehokkaasti – näin hinnat myyntikanavissa pysyvät kohtuullisina. Korkea oluen verotus ja myynnin rajoitukset Suomessa vievät monet oluet pois kuluttajien ulottuvilta. Oluen harrastajien tulee voida ostaa oluita kohtuullisella hinnalla niin kaupoista, panimoilta kuin verkostakin.
KULTTUURI on oluen historian ja perinteiden tuntemista sekä olutkulttuurin arvostamista. Olutliitto tukee sahdin ja muiden maailman perinneoluiden suojelemista, elvyttämistä ja arvostamista. Olutliitto haluaa olla mukana säilyttämässä olutperinnettä sekä luomassa elintilaa uusille oluen liittyville tavoille ja tapahtumille. On tärkeää nostaa pinnalle erilaisia oluttrendejä ja säilyttää oluen ja sahdin rooli suomalaisten perinnejuomana niin arjessa kuin juhlassa. On huolehdittava suomalaisten olutseurojen, olutyhteisöjen ja tapahtumien toimintamahdollisuuksista. Sekä median että juoma- ja ruoka-alan toimijoiden tulee muistaa oluen rooli aitona suomalaisena juomana ja elintarvikkeena.
YHTEISÖLLISYYS on keskeisin arvomme, jota liiton muut arvot tukevat. Olutliitossa tehdään asioita yhdessä jäsenseurojen, sidosryhmien ja muiden oluttoimijoiden kanssa. Vastuullinen oluenkulutus on ihanteellisesti sitä, että olut juodaan yhdessä. Tällöin ihmiset pystyvät keskustelemaan ja nauttimaan sen mausta eikä juominen ole alkoholikeskeistä. Olutliitto haluaa olla läsnä siellä, missä olutseurat ja oluen ystävät kokoontuvat, koska yhdessä tekeminen johtavaa parempiin lopputuloksiin. Olutliitto on mielellään edustettuna jäsenseurojen tapahtumissa. Olutseuratoiminta voi osaltaan vähentää yleistä syrjäytyneisyyttä ja luoda elinikäisiä siteitä. Olutliitto pyrkii myös edesauttamaan olutseurojen kokoontumisedellytyksiä.
Olutliiton tavoitteet
Alkoholilain uudistus vuonna 2018 avasi uusia mahdollisuuksia oluttoimijoille ja lavensi kuluttajille tarjolla olevaa tuotevalikoimaa. Se ei kuitenkaan mennyt niin pitkälle kuin Olutliitto olisi toivonut. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että tietyt oluttyylit jäivät yhä päivittäistavarakauppojen ulkopuolelle, verkkokaupan sääntöjä ei ole täsmennetty, kotimaisten panimoiden etämyyntiä ei ole sallittu ja anniskelussa alkoholijuomien arvonlisävero on yhä korkeampi kuin ruoan.
Juomatavat Suomessa ovat eriytymässä: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin, mutta halvan alkoholin matkustajatuonti on entisestään lisääntynyt. Suomalainen olutkulttuuri on eläväistä ja monimuotoista. Silti kulutus ravintoloissa on laskussa. Olutelinkeinoa rasittavat korkeat verot ja muu tiukka sääntely. Olutliitto ajaa harkittuja, hyvin perusteltuja muutoksia lainsäädäntöön.
Olut on ollut aina yhteisöllinen juoma. Olutliitto pyrkii avaamaan olutseurojen toimintaa ja innostamaan nuorempaa polvea mukaan seuratoimintaan. Olutliitto on avoin myös uudenlaisille, vähemmän järjestyneille oluen harrastajien yhteenliittymille. Pyrimme olemaan läsnä siellä, missä oluen ystävät kokoontuvat – esimerkiksi olutfestivaaleilla, sahtitapahtumissa ja olutkilpailuiden tuomaristoissa.
Olutliiton pitkän linjan tavoitteet:
SAATAVUUS: Kaikki oluet on saatava ruokakauppoihin. Oluen ulosmyynnin alkoholitilavuusprosenttirajaa voidaan nostaa asteittain niin, että se nousee enemmän, kun ensimmäisten muutosten vaikutukset on arvioitu. Kaikille panimoille ja ravintoloille tulee sallia kauppavahvuuksia vahvempia oluiden ulosmyynti. Kannustetaan ravintoloita ja kauppoja pitämään saatavilla laaja valikoima oluita.
VEROTUS: Ravintolassa anniskeltavan oluen arvonlisävero lasketaan samalle tasolle ravintolaruuan kanssa. Säilytetään pienpanimoiden verotuki ja lasketaan oluiden valmisteveroa.
ANNISKELU: Kannustetaan ravintoloita myymään monen kokoisia annoksia olutta. Pienempi annos tulee saada suhteessa samaan hintaan kuin isompi.
ETÄMYYNTI: Selkeytetään oluen verkkokaupan ja postimyynnin sääntöjä. Oluen etämyynnin tulee olla sallittua jatkossakin. Oluen etämyynnin tulee olla sallittua myös kotimaisille pienpanimoille.
PERINNEOLUET: Sahti on nimettävä Suomen kansallisjuomaksi ja saatava UNESCO:n elävän perinnön luetteloon. On huolehdittava perinneoluiden asemasta ja olutkulttuuritapahtumien järjestämisen edellytyksistä. Sahdin saatavuutta on parannettava.
ALKO: Luovutaan alkoholimonopolista oluiden osalta. Tämä voidaan tehdä vaiheittain. Tätä odotellessa kannustetaan Alkoa olutasiantuntemuksen, palvelun ja tarjonnan parantamiseen.
TUOTANTO: Kevennetään kaiken kokoisten panimoiden, etenkin pien- ja mikropanimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyä ja valvontaa.
ETIKETIT: Lisätään pakkauksiin tieto oluen käymisastioiden sijaintimaasta. Laajennetaan elintarvikkeille pakolliset ravintosisältömerkinnät koskemaan myös alkoholijuomia kuten olutta. Kannustetaan panimoita lisäämään etiketteihin myös muita tietoja kuten tieto oluen katkeroarvoista, väristä, käytetyistä humalista, maltaista, allergeeneistä kuten laktoosista sekä vähemmän tyypillisistä mausteaineista.
MAINONTA: Perutaan erityisesti niitä mainonnan rajoituksia, jotka rajoittavat olutharrastajien keskinäistä viestintää ja harrastajien tiedonsaantia – esimerkiksi sosiaalisen median viestinnän rajoituksia.
VALVONTA: Resursoidaan vahvemmin Valviraa ja Aluehallintovirastoja, että ne voivat paremmin ja tasaveroisemmin myöntää oluiden tuottajille tärkeitä lupia, tuottaa tilastoja sekä esimerkiksi valvoa anniskelulainsäädännön ja myynnin ikärajojen noudattamista.
TERVEYS: Integroidaan alkoholiongelmiin varhaisessa vaiheessa puuttuva ns. lyhytneuvonta (mini-interventio) osaksi julkista ja yksityistä terveydenhoitoa. Kohdistetaan osa alkoholiveron tuotosta tehokkaisiin alkoholin haittojen vähentämistoimiin. Kannustetaan juomaan alkoholijuomia mieluiten valvotuissa, sosiaalisissa tilanteissa kuten ravintoloissa.
KOHTUUKÄYTTÖ: Kannustetaan juomaan mieluummin miedompia alkoholijuomia kuin väkeviä. Alkoholiverotuksessakin tulisi suosia olutta ja muita mietoja alkoholijuomia. Kannustetaan nauttimaan olut mieluummin ruokajuomana kuin ilman ruokaa. Tarjolla on oltava työkaluja ja tukea henkilökohtaisen alkoholinkäytön hallintaan.
YMPÄRISTÖ: Olutelinkeinon on oltava vastuullista myös ympäristönäkökulmasta. Olutliitto tukee toimintaa, jolla kehitetään olutelinkeinoa, alan tapahtumia sekä tuotteita pakkauksineen energia- ja ympäristöystävällisemmäksi.
Miten toimimme?
Olutliitto ajaa kuluttajien asiaa ja toimii avoimesti vuorovaikutuksessa kaikkien olueen liittyvien toimijoiden kuten vähittäiskaupan, ravintoloiden sekä alan toimijaliittojen kuten Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa.
Olutliitto toimii vuorovaikutuksessa Alkon kanssa, tosin Olutliitto ei pidä Alkon vähittäismyyntimonopolia ainoana mahdollisena tapana rajoittaa alkoholin haittoja. Vaihtoehtoja nykyiselle sääntelylle on hyvä miettiä. Olutliitto suhtautuu Alkoon kuin mihin tahansa muuhun kaupalliseen toimijaan ja on halukas käymään Alkon kanssa keskustelua sen tuotteiden sekä palveluiden kirjon ja laadun kehittämiseksi.
Olutliitto vaikuttaa poliittisiin päättäjiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla liiton tavoitteiden toteutumiseksi. Viestinnässään Olutliitto ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, antaa lausuntoja ja käy aktiivista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Olutliitto järjestää medialle ja sidosryhmille tilaisuuksia, joissa käydään keskustelua ajankohtaisista olueen liittyvistä asioista. Olutliitto tuottaa tarpeen mukaan julkaisuja ja raportteja.
Olutliitto toimii suomalaisten olutseurojen kattojärjestönä ja edustaa niitä. Olutliitto järjestää tilaisuuksia joissa jäsenseurat voivat jakaa parhaita käytäntöjä. Liitto myös viestittää seuroille jäsenkirjeillä ja tiedotteilla sekä pyrkii tarjoamaan jäsenilleen etuja ja tietoa olutalasta, tapahtumista sekä muusta olueen liittyvästä. Olutliitto on jäsenseurojensa väline edistää niiden laajempia tavoitteita ja ottaa jäsenistöltä vastaan ideoita toimintaansa.
TOIMINTAA
TUKEVAT
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Hartwall
Olvi
Sinebrychoff
Fat Lizard Brewing Co.
Kannattajajäsenenä liittoon voi kuulua yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea sen tarkoitusta ja toimintaa.
Kannatusjäsenyys maksaa vuodessa 500 euroa, kuten Olutliiton säännöissä todetaan.
Jäsenyys ei anna päätös- tai puhevaltaa Olutliitto ry:n hallituksessa tai liittokokouksessa.
Seurat
Olutseurat voivat liittyä suoraan liiton jäseneksi ja vaikuttaa liiton toimintaan. Ajantasainen tieto seurojen jäsenmaksuista ja ohjeet jäsenyyden hakemiseksi löytyvät jäsenseurasivulta.
Lahjoitus
Olutliitto ry voi ottaa vastaan myös lahjoituksia. Pienikin summa auttaa tukemaan työtämme kotimaisen oluen ja olutkulttuurin puolesta:
Tilinumero 440522-240165, IBAN: FI2144052220040165
Viestikenttään: Lahjoitus.
