Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajien ja olutseurojen yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa jäsenseurojen ja oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien sen monipuolisuuden puolesta. Olutliitto toimii jäsenseurojensa kattojärjestönä ja tuo olutseuroja yhteen.

Tässä strategiassa määritellään Olutliiton keskipitkän ajan tavoitteita ja asemaa suhteessa muihin toimijoihin. Strategian tavoitteena on kertoa ylätasolla Olutliiton tavoitteista ja toiminnan päämääristä. Se ei korvaa vuosikohtaista toimintasuunnitelmaa, jossa kuvataan kunkin vuoden toiminnan tavoitteet ja muodot.

Olutliiton perustehtävä

Toimimme oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, panimoiden, anniskelutoimialan, kaupan, myynnin, raaka-aineiden tuottajien, median ja jakeluelinkeinon suuntaan.  

Olutliiton arvot 

VAPAUTTA on kuluttajan vapaus valita missä juo, koska juo, missä muodossa juo, minkä vahvuisena juo ja minkä määrän juo olutta, kunhan juo vastuullisesti. Vastuullisuus tarkoittaa meille huolenpitoa itsestä, muista ja ympäristöstä. Vapautta edistää myös vapaus tarjontapuolella. Vapaus on sitä, että voi ostaa monenlaisia oluita. Vapaus valita vaatii tuekseen tarkkaa tietoa oluen ominaisuuksista, vaikutuksista ja esimerkiksi sen valmistuspaikasta. Oluenkuluttajille täytyy tarjota mahdollisuus tehdä tietoon perustuvia valintoja. 

NAUTINTO on Olutliiton mielestä se oikea, perusteltu syy juoda olutta. Paras tapa nauttia olutta on hyvässä seurassa, kuten olutseurojen tapaamisissa. Oluen tulee tuottaa mielihyvää ja mielekkäitä uusia sekä tuttuja kokemuksia. Haluamme, että oluesta puhutaan ja viestitään maku edellä. Tämä koskee sekä alan toimijoita, mediaa että politiikkaa. Olutta tulee kuluttaa maku eikä määrä edellä. Haluamme eroon alkoholiprosenttikeskustelusta, jossa oluen itsensä sijaan puhutaan ensisijaisesti sen sisältämästä alkoholista.

KOHTUULLISUUTTA oluen kulutuksessa on oluen nauttiminen seurassa, maku edellä ja ruoan kanssa sekä oluen itsensä arvostaminen tuotteena. Terveyden edistäminen on Olutliiton kannattama tavoite, sen saavuttamiseksi käytettävät keinot kaipaavat uudistamista. Olutliitto on mukana edistämässä haittoja ehkäisevää oluen kohtuukäyttöä ja olutharrastajien terveyttä. Hyvässä seurassa – esimerkiksi olutseurojen kokoontumisissa – nautittu olut tukee henkistä hyvinvointia ja ehkäisee yksinäisyyttä. 

LAADUSSA on kysymys oluen teknisestä laadusta sekä tiedosta ja taidosta oluen myynnissä ja tarjoilussa. Tavoitteena on, että oluen parissa työskentelevä henkilökunta osaa kertoa oluesta ja tarjoilla sen oikein. Etikettitietojen tulee olla kattavia ja vastata todellisuutta. Tiedonsaanti esimerkiksi oluen aineisosista ja valmistusprosessista on myös laatukysymys. Viestinnän tulee olla todenmukaista ja oluen laatu edellä menevää. Maku on aina viime kädessä subjektiivinen kokemus, mutta kaupallisen oluen täytyy täyttää tietyt peruskriteerit: turvallista eli täyttää elintarvikelain säädökset, pakkauksen tietojen tulee olla totuudenmukaisia ja oluen teknisen laadun kunnossa, esimerkiksi läpäistä aistinvarainen laatuarviointi.  

MONIPUOLISUUDELLA tarkoitetaan mahdollisimman laajaa oluiden kirjoa ja erilaisia mielekkäitä tapoja nauttia oluista. Tavoitteena on perinteisen ja paikallisen oluen kunnioittaminen. Olutliitto haluaa taata, että suomalainen olutvalikoima säilyy laajana sekä kotimaisten että kansainvälisten oluiden osalta ja että panimoilla ja maahantuojilla on hyvät toimintaedellytykset tarjota oluen kuluttajille paljon vaihtoehtoja. Oluen raaka-aineiden tuottajien tulee kyetä tuottamaan monipuolisesti oluen valmistukseen tarvittavia raaka-aineita ja siksi Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka auttavat raaka-aineiden tuottajia kotioluen panijoiden ja panimoiden palvelemisessa. Olutseurojen ja oluenkuluttajien etu on, että myyntikanavien ja valmistajien yhteistyö toimii vaivattomasti ja kustannustehokkaasti – näin hinnat myyntikanavissa pysyvät kohtuullisina. Korkea oluen verotus ja myynnin rajoitukset Suomessa vievät monet oluet pois kuluttajien ulottuvilta. Oluen harrastajien tulee voida ostaa oluita kohtuullisella hinnalla niin kaupoista, panimoilta kuin verkostakin.

KULTTUURI on oluen historian ja perinteiden tuntemista sekä olutkulttuurin arvostamista. Olutliitto tukee sahdin ja muiden maailman perinneoluiden suojelemista, elvyttämistä ja arvostamista. Olutliitto haluaa olla mukana säilyttämässä olutperinnettä sekä luomassa elintilaa uusille oluen liittyville tavoille ja tapahtumille. On tärkeää nostaa pinnalle erilaisia oluttrendejä ja säilyttää oluen ja sahdin rooli suomalaisten perinnejuomana niin arjessa kuin juhlassa. On huolehdittava suomalaisten olutseurojen, olutyhteisöjen ja tapahtumien toimintamahdollisuuksista. Sekä median että juoma- ja ruoka-alan toimijoiden tulee muistaa oluen rooli aitona suomalaisena juomana ja elintarvikkeena. 

YHTEISÖLLISYYS on keskeisin arvomme, jota liiton muut arvot tukevat. Olutliitossa tehdään asioita yhdessä jäsenseurojen, sidosryhmien ja muiden oluttoimijoiden kanssa. Vastuullinen oluenkulutus on ihanteellisesti sitä, että olut juodaan yhdessä.  Tällöin ihmiset pystyvät keskustelemaan ja nauttimaan sen mausta eikä juominen ole alkoholikeskeistä. Olutliitto haluaa olla läsnä siellä, missä olutseurat ja oluen ystävät kokoontuvat, koska yhdessä tekeminen johtavaa parempiin lopputuloksiin. Olutliitto on mielellään edustettuna jäsenseurojen tapahtumissa. Olutseuratoiminta voi osaltaan vähentää yleistä syrjäytyneisyyttä ja luoda elinikäisiä siteitä. Olutliitto pyrkii myös edesauttamaan olutseurojen kokoontumisedellytyksiä.

Olutliiton tavoitteet

Alkoholilain uudistus vuonna 2018 avasi uusia mahdollisuuksia oluttoimijoille ja lavensi kuluttajille tarjolla olevaa tuotevalikoimaa. Se ei kuitenkaan mennyt niin pitkälle kuin Olutliitto olisi toivonut. Konkreettisimmin tämä näkyy siinä, että tietyt oluttyylit jäivät yhä päivittäistavarakauppojen ulkopuolelle, verkkokaupan sääntöjä ei ole täsmennetty, kotimaisten panimoiden etämyyntiä ei ole sallittu ja anniskelussa alkoholijuomien arvonlisävero on yhä korkeampi kuin ruoan. 

Juomatavat Suomessa ovat eriytymässä: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin, mutta halvan alkoholin matkustajatuonti on entisestään lisääntynyt. Suomalainen olutkulttuuri on eläväistä ja monimuotoista. Silti kulutus ravintoloissa on laskussa. Olutelinkeinoa rasittavat korkeat verot ja muu tiukka sääntely. Olutliitto ajaa harkittuja, hyvin perusteltuja muutoksia lainsäädäntöön. 

Olut on ollut aina yhteisöllinen juoma. Olutliitto pyrkii avaamaan olutseurojen toimintaa ja innostamaan nuorempaa polvea mukaan seuratoimintaan.  Olutliitto on avoin myös uudenlaisille, vähemmän järjestyneille oluen harrastajien yhteenliittymille. Pyrimme olemaan läsnä siellä, missä oluen ystävät kokoontuvat – esimerkiksi olutfestivaaleilla, sahtitapahtumissa ja olutkilpailuiden tuomaristoissa. 

Olutliiton pitkän linjan tavoitteet:

SAATAVUUS: Kaikki oluet on saatava ruokakauppoihin. Oluen ulosmyynnin alkoholitilavuusprosenttirajaa voidaan nostaa asteittain niin, että se nousee enemmän, kun ensimmäisten muutosten vaikutukset on arvioitu. Kaikille panimoille ja ravintoloille tulee sallia kauppavahvuuksia vahvempia oluiden ulosmyynti. Kannustetaan ravintoloita ja kauppoja pitämään saatavilla laaja valikoima oluita. 

VEROTUS: Ravintolassa anniskeltavan oluen arvonlisävero lasketaan samalle tasolle ravintolaruuan kanssa.  Säilytetään pienpanimoiden verotuki ja lasketaan oluiden valmisteveroa.

ANNISKELU: Kannustetaan ravintoloita myymään monen kokoisia annoksia olutta. Pienempi annos tulee saada suhteessa samaan hintaan kuin isompi. 

ETÄMYYNTI: Selkeytetään oluen verkkokaupan ja postimyynnin sääntöjä. Oluen etämyynnin tulee olla sallittua jatkossakin. Oluen etämyynnin tulee olla sallittua myös kotimaisille pienpanimoille.

PERINNEOLUET: Sahti on nimettävä Suomen kansallisjuomaksi ja saatava UNESCO:n elävän perinnön luetteloon. On huolehdittava perinneoluiden asemasta ja olutkulttuuritapahtumien järjestämisen edellytyksistä. Sahdin saatavuutta on parannettava. 

ALKO: Luovutaan alkoholimonopolista oluiden osalta. Tämä voidaan tehdä vaiheittain. Tätä odotellessa kannustetaan Alkoa olutasiantuntemuksen, palvelun ja tarjonnan parantamiseen.  

TUOTANTO: Kevennetään kaiken kokoisten panimoiden, etenkin pien- ja mikropanimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyä ja valvontaa.  

ETIKETIT: Lisätään pakkauksiin tieto oluen käymisastioiden sijaintimaasta. Laajennetaan elintarvikkeille pakolliset ravintosisältömerkinnät koskemaan myös alkoholijuomia kuten olutta. Kannustetaan panimoita lisäämään etiketteihin myös muita tietoja kuten tieto oluen katkeroarvoista, väristä, käytetyistä humalista, maltaista, allergeeneistä kuten laktoosista sekä vähemmän tyypillisistä mausteaineista. 

MAINONTA: Perutaan erityisesti niitä mainonnan rajoituksia, jotka rajoittavat olutharrastajien keskinäistä viestintää ja harrastajien tiedonsaantia – esimerkiksi sosiaalisen median viestinnän rajoituksia.

VALVONTA: Resursoidaan vahvemmin Valviraa ja Aluehallintovirastoja, että ne voivat paremmin ja tasaveroisemmin myöntää oluiden tuottajille tärkeitä lupia, tuottaa tilastoja sekä esimerkiksi valvoa anniskelulainsäädännön ja myynnin ikärajojen noudattamista.

TERVEYS: Integroidaan alkoholiongelmiin varhaisessa vaiheessa puuttuva ns. lyhytneuvonta (mini-interventio) osaksi julkista ja yksityistä terveydenhoitoa. Kohdistetaan osa alkoholiveron tuotosta tehokkaisiin alkoholin haittojen vähentämistoimiin. Kannustetaan juomaan alkoholijuomia mieluiten valvotuissa, sosiaalisissa tilanteissa kuten ravintoloissa.

KOHTUUKÄYTTÖ: Kannustetaan juomaan mieluummin miedompia alkoholijuomia kuin väkeviä. Alkoholiverotuksessakin tulisi suosia olutta ja muita mietoja alkoholijuomia. Kannustetaan nauttimaan olut mieluummin ruokajuomana kuin ilman ruokaa. Tarjolla on oltava työkaluja ja tukea henkilökohtaisen alkoholinkäytön hallintaan.

YMPÄRISTÖ: Olutelinkeinon on oltava vastuullista myös ympäristönäkökulmasta. Olutliitto tukee toimintaa, jolla kehitetään olutelinkeinoa, alan tapahtumia sekä tuotteita pakkauksineen energia- ja ympäristöystävällisemmäksi. 

Miten toimimme? 

Olutliitto ajaa kuluttajien asiaa ja toimii avoimesti vuorovaikutuksessa kaikkien olueen liittyvien toimijoiden kuten vähittäiskaupan, ravintoloiden sekä alan toimijaliittojen kuten Pienpanimoliitto, Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto sekä Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n kanssa. 

Olutliitto toimii vuorovaikutuksessa Alkon kanssa, tosin Olutliitto ei pidä Alkon vähittäismyyntimonopolia ainoana mahdollisena tapana rajoittaa alkoholin haittoja. Vaihtoehtoja nykyiselle sääntelylle on hyvä miettiä. Olutliitto suhtautuu Alkoon kuin mihin tahansa muuhun kaupalliseen toimijaan ja on halukas käymään Alkon kanssa keskustelua sen tuotteiden sekä palveluiden kirjon ja laadun kehittämiseksi.  

Olutliitto vaikuttaa poliittisiin päättäjiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla liiton tavoitteiden toteutumiseksi. Viestinnässään Olutliitto ottaa kantaa ajankohtaisiin asioihin, antaa lausuntoja ja käy aktiivista keskustelua sosiaalisessa mediassa. Olutliitto järjestää medialle ja sidosryhmille tilaisuuksia, joissa käydään keskustelua ajankohtaisista olueen liittyvistä asioista. Olutliitto tuottaa tarpeen mukaan julkaisuja ja raportteja.

Olutliitto toimii suomalaisten olutseurojen kattojärjestönä ja edustaa niitä. Olutliitto järjestää tilaisuuksia joissa jäsenseurat voivat jakaa parhaita käytäntöjä. Liitto myös viestittää seuroille jäsenkirjeillä ja tiedotteilla sekä pyrkii tarjoamaan jäsenilleen etuja ja tietoa olutalasta, tapahtumista sekä muusta olueen liittyvästä. Olutliitto on jäsenseurojensa väline edistää niiden laajempia tavoitteita ja ottaa jäsenistöltä vastaan ideoita toimintaansa.

31.7.2025

Lausunto, luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta (alkoholijuoman toimittaminen, etämyynti ja markkinointi). VN/1531/2024

Olutliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi hallituksen luonnoksesta esitykseksi eduskunnalle alkoholilain muuttamisesta (alkoholijuoman toimittaminen, etämyynti ja markkinointi). Diaarinumero VN/1531/2024.

Olutliitto katsoo, että Suomi on valmis alkoholipolitiikan liberalisoimiseksi entisestään. Jo nyt suomalaiset juovat alkoholia alle EU:n keskitason ja juomatavat Suomessa ovat murroksessa: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin. Suomessa alkoholijuomien kulutus on laskenut koko ajan vuodesta 2007 eivätkä vuosien 2018 ja 2024 muutokset alkoholijuomien päivittäistavarakaupan myyntivahvuuteen (5,5 % v.2018, käymisteitse valmistetut 8 % v. 2024) ole nostaneet alkoholijuomien kulutusta. Samalla on siirrytty entistä voimakkaammin väkevistä juomista mietoihin. Siksi Olutliitto katsoo, että osassa hallituksen valmistelemista muutoksista on positiivisia vaikutuksia suomalaisille oluenkuluttajille, joiden edunvalvontajärjestö Olutliitto on ja näin Olutliitto kannattaa suurelta osin luonnosta.

Olutliitto lausuu hallituksen esitysluonnoksesta seuraavaa:

Etämyynti

Olutliitto kannattaa, että hallitusohjelman mukaisesti Alkolle ja kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille mahdollistettaisiin alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit ikärajavalvonta turvaten, jolla luodaan edellytyksiä kotimarkkinoiden kasvulle sekä suomalaisten valinnanvapauden lisääntymiselle.

Olutliitto toivottaa tervetulleeksi muutoksen, missä kotimaiset oluttoimijat ja -myyjät saavat toimittaa oluitaan suomalaisille kautta maan. Katsomme, että etämyynnin helpottaminen maan sisällä tasa-arvoistaa nyt epätasa-arvoista tilannetta kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken. Olutliitto ajaa suomalaisten oluenkuluttajien etua ja näkee, että tämän toimitusmyynnin salliminen tarjoaa suomalaisille oluen ystäville laajemman valikoiman oluita valtakunnallisesti esim. kotimaisten pienpanimoiden valikoimista, joka on oluenkuluttajan etu sekä valikoiman että panimoiden säilyvyyden kannalta. Olutliitto haluaa pitää kotimaisen oluentuotannon elävänä ja siksi näkee tämän muutoksen yhtenä keinona lisätä suomalaisten oluttoimijoiden, kuten panimoiden tuloja haastavassa markkinatilanteessa.

Olutliitto kuitenkin toivoo tarkasti määriteltyä tasa-arvoa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken: Nyt luonnoksen mukaan kotimaiset toimijat lukuun ottamatta Alkoa saisivat toimittaa enintään 8-prosenttisia alkoholijuomia, kun ulkomaiset toimijat saavat nytkin etämyydä ja toimittaa Suomeen jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia. Esitämme, että alkoholiprosenttirajat olisivat samat kaikille toimijoille. Luonnos ei ota myöskään nyt kantaa jo laissa oleviin tilaviini- ja pienpanimo- ulosmyyntipoikkeuksiin (13 % ja 12 %), jotka toivomme sinne lisättävän, jos muuten prosenttirajat pysyvät ennallaan. Olutliitto toivoo, että muutkin säännöt, kuten vaikka toimitusajat, jotka etämyynnissä ja -toimituksessa koskevat kotimaisia toimijoita, koskisivat myös kansainvälisiä toimijoita, jolloin tasa-arvoinen kilpailu olisi mahdollista.

Kotimaisen etämyynnin mahdollistamisessa Olutliitto uskoo kuljetusliikkeiden kykyyn tarkistaa kuluttajan ikä ja mahdollinen päihtymistila, koska henkilöllisyyden tarkistaminen on jo nyt monissa lähetyksissä arkipäivää ja että alkoholin ikärajavalvonnan osalta nykykäytäntö on riittävää: alle 30 -vuotiaalta näyttäviltä kysytään paperit ja luovutuksen yhteydessä kuitataan ikäraja tarkastetuksi.

Olutliitto on sitä mieltä, että alkoholijuomien toimituksessa on ehdottomasti oltava koulutettua henkilökuntaa ja vaatimus suoritettuun valvontapassiin, mutta toivoo että tämä koskisi kaikkia toimijoita, myös ulkomaisia yrityksiä, koska tällä hetkellä ulkomailta tilatessa, valvontaa ei ole. Koskien erillistä toimituspassia, Olutliitto katsoo, että muutoksen aikaansaamiseen ei tarvita erillisiä toimituspassikäytäntöjä alkoholin toimitukseen, vaan anniskelupassia tulisi kehittää siihen suuntaan, että sekä passitestissä että siihen liittyvissä koulutuksissa otetaan huomioon myös alkoholin etämyynti ja toimitus. Näin vältetään turhaa byrokratiaa ,säästetään resursseja ja voidaan useassa yrityksessä käyttää henkilökuntaa joustavasti niihin tehtäviin, joihin on tarvetta.

Olutliitto puoltaa siis hallituksen esitystä toimitusmyynnistä kotimaisille toimijoille, niin panimoille, tilaviiniyrityksille kuin muille yrityksille ja alkoholin myyntikanavillekin edellä mainituilla muutoksilla.

Olutliitto kannattaa, että lakiluonnoksessa esitetään selkiytettäväksi vallitseva epäselvä tulkinta siten, että suomalaisilla on yksiselitteisesti oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Olutliitto katsoo myös, että tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi, alkoholin kansainvälistä ja suomalaista etämyyntiä tulee koskea samat säännöt, ettei synny syrjintää.

Rajoitukset mietojen alkoholijuomien markkinointiin

Olutliitto vastustaa luonnoksessa olevaa alkoholijuomien vaikuttajamarkkinoinnin täyskieltoa ja kuluttajamarkkinoinnin rajoitusten kiristymistä. Lakiluonnoksessa on on mainittu ”tietoverkossa”(sekä verkko että sosiaalinen media) tapahtuvan vaikuttajamarkkinoinnin kieltäminen sekä mietojen että väkevien alkoholijuomien osalta, lisäksi alkoholijuomien markkinointi olisi kiellettyä suoratoistopalveluissa. Kieltoa markkinoida mietoja alkoholijuomia televisiossa tai radiossa myös pidennettäisiin tunnilla iltaisin niin, että mietoja alkoholijuomia ei saisi markkinoida kello 7-23 välisenä aikana. Olutliiton mukaan käytännössä tätä voi lukea niin, että samalla kuin miedon alkoholin saatavuuteen tulisi uusia vapautuksia, miedon alkoholin markkinointia rajoitettaisiin varsinkin sosiaalisen median ja verkon kohdalla.

Tätä uutta markkinointirajoitusta perustellaan lasten ja nuorten altistumisella alkoholijuomien markkinoinnille varsinkin vaikuttajamarkkinoinnin kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alaikäisten juominen on vähentynyt jo yli 15 vuotta: raittius on lisääntynyt merkittävästi samalla kun humalajuominen on vähentynyt. Tähän peilattuna tuntuu oudolta kieltää vaikuttajamarkkinointi nimenomaan mietojen alkoholijuomien osalta, varsinkin kun samalla yhä korkeamman prosentin alkoholin saatavuutta on parannettu kaksi kertaan vuodesta 2018 lähtien, joka tilastojen mukaan ei ole vaikuttanut nuorten alkoholinkulutuksen lisääntymiseen. On myöskin ristiriitaista luonnoksessa rajoittaa televisio- ja radiomainontaa vedoten nuoriin, alaikäisiin kuluttajiin, koska nuoret eivät niinkään katso televisiota tai kuuntele radiota. Olutliitto ei kannata muutosta mietojen alkoholijuomien markkinointikiellon ajan pidentämiseen televisiossa ja radiossa.

Vaikuttajamarkkinoinnin osalta Olutliitto katsoo, että täysi-ikäiselle seuraajajoukolle kuratoidulle ja sille suunnatulle suosittelulle ja tiedolle markkinoinninkin kautta, on hyötyä kuluttajille. Suomessa on olemassa jo tiukat alkoholimainonnan lait, jotka pätevät myös vaikuttajamarkkinoinnissa, ja laissa on erikseen mainittu mm. sekä hyvän tavan vastaisen ja nuoriin kohdistuvan mainonnan kielto että alkoholijuoman alkoholipitoisuuden tai runsaan käytön korostaminen myönteisinä ominaisuuksina. Olutliitto katsoo nämä riittäviksi yhdessä sosiaalista mediaa koskeva säännöksen (50 § 2 momentti 11 – kohta) kanssa estämään alaikäisille tarkoitettua mietojen alkoholijuomien vaikuttajamarkkinointi.

Vaikuttajamarkkinoinnin kielto koskisi sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia, joten markkinointisäännökset tiukentuisivat nimenomaan mietojen alkoholijuomien osalta, koska väkeviä ei saa mainostaa nytkään vaikuttajamarkkinoinnissa. Samalla ei kuitenkaan väkeviä viinoja myyvien yritysten nyt lisääntyvää verkkomarkkinointia väkevissä alkoholijuomissa ei nähdä samanlaisena uhkana nuorille ja lapsille kuin mietojen alkoholijuomien vaikuttajamarkkinointia.

Lakiluonnoksessa ei ole tarkkaan määritelty vaikuttajamarkkinointia, vaan sanotaan ”käytännössä tällä tarkoitetaan yritysten ja sosiaalisen median vaikuttajien välisenä kaupallisena yhteistyönä toteutettavan alkoholijuomien markkinoinnin kieltoa”. Tämä voisi katsottavan luonnoksen mukaan yritysten ja sosiaalisen median vaikuttajien välisenä kaupallisena yhteistyönä toteutettavan alkoholijuomien markkinoinnin kieltoa. Tämä vaikuttaa useisiin panimoihin, oluen maahantuojiin ja muihin mietoa alkoholia myyviin ja valmistaviin yrityksiin, sulkien yhden tuotemarkkinoinnin kanavan kokonaan. Samaan aikaan se vähentää osaltaan vastuullista alkoholimarkkinointia – olutasiantuntemus on Suomessa median lisäksi vaikuttajilla, joiden tuottama markkinointisisältökin lisää osaltaan nautintokeskeistä tietoa oluista.

Koska lakiluonnoksessa ei määritellä tarkasti “vaikuttajaa”, lakiluonnos voisi koskea työkseen sosiaalisen median vaikuttajana toimivien lisäksi muita sosiaalisessa mediassa läsnä olevia, esimerkiksi oluen kanssa työskenteleviä henkilöitä tai kuluttajia kuten olutharrastajia, jotka viestivät vaikka yrityksiltä saadusta olutnäytteestä omilla sosiaalisen median tileillään. Olutliiton mukaan tämä lakiluonnos voisi vaikuttaa negatiivisesti alkoholipuheeseen, joka nyt usein on mietoja tuotteita kuvaillessa ja suositellessa suurelta osin makukeskeistä.

Koska lakiluonnoksessa vapautetaan alkoholin saatavuutta sekä faktisesti (kotiinkuljetus ja etämyynti) että mainonnallisesti (yritysten väkevien alkoholijuomien verkkomainonta), tuntuu Olutliitosta ristiriitaiselta, että samalla nimenomaan mietojen alkoholijuomien (vaikuttaja)markkinointia kiristetään ja pahimmillaan aikuisten kuluttajien puhumista miedoista alkoholijuomista tuotteiden kautta aikuisille rajoitetaan sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tämä asettaa kotimaiset vaikuttajat eri asemaan kansainvälisten vaikuttajien kanssa, joiden alkoholiyhteistöitä voi seurata vapaasti sosiaalisen median kanavissa ja verkossa.

Olutliitto esittääkin, että vaikuttajamarkkinointia koskeva kielto poistetaan lakiluonnoksesta jatkovalmistelusta koska se ei ensinkään ole hallitusohjelman mukainen: Ohjelmassa mainitaan kyllä alaikäisten altistumisen estäminen digitaalisessa alkoholimainonnassa, mutta oluen ja mietojen juomien vaikuttajamarkkinointi on aikuisille suunnattua, makukeskeistä markkinointiviestintää. Alkoholilaki ja sosiaalista mediaa koskeva säännös rajoittaa jo vaikuttajamarkkinointia Olutliiton mielestä jo tarpeeksi.

30.8.2024

Sosiaali- ja terveysministeriölle
Viite: VN/33074/2023

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI ALKOHOLILAIN MUUTTAMISESTA

Olutliitto lausuu asiassa seuraavaa:

Olutliitto toivottaa tervetulleeksi muutoksen, missä kotimaiset oluttoimijat ja -myyjät saavat toimittaa oluitaan suomalaisille kautta maan. Katsomme, että etämyynnin helpottaminen maan sisällä tasa-arvoistaa nyt epätasa-arvoista tilannetta kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken.

Olutliitto ajaa suomalaisten oluenkuluttajien etua ja näkee, että tämän muutos tarjoaa suomalaisille oluen ystäville laajemman valikoiman oluita valtakunnallisesti esim. kotimaisten pienpanimoiden valikoimista, joka on oluenkuluttajan etu sekä valikoiman että panimoiden säilyvyyden kannalta. Olutliitto haluaa pitää kotimaisen oluentuotannon elävänä ja siksi näkee tämän muutoksen yhtenä keinona lisätä suomalaisten oluttoimijoiden, kuten pienpanimoiden tuloja haastavassa markkinatilanteessa.

Olutliitto ei usko tämän muutoksen lisäävän alkoholinkulutusta, vaan katsoo, että osa ulkomaisesta verkkokaupasta korvaantuu kotimaisella. Alkoholin kulutus on Suomessa laskenut jo vuodesta 2007, emmekä näe, että mahdollisen kotimaasta kotiintilattava olut (korkeine hintapisteineen ja logistiikkakuluinee) kasvattaisi merkittävästi alkoholin kulutusta, vaan oluenystävät tilaavat mm. kotimaisista pienpanimoista kohtuudella nautiskeluun olutta.

Kotimaisen etämyynnin mahdollistamisessa Olutliitto uskoo kuljetusliikkeiden kykyyn tarkistaa kuluttajan ikä ja mahdollinen päihtymistila, koska henkilöllisyyden tarkistaminen on jo nyt monissa lähetyksissä arkipäivää.

Olutliitto puoltaa hallituksen esitystä etämyynnin helpottamisesta kotimaisille toimijoille, niin panimoille, tislaamoille, tilaviiniyrityksille kuin alkoholin myyntikanavillekin. Olutliitto on kuitenkin huolissaan tietyistä lakiluonnoksen yksityiskohdista, jotka rajoittavat lain toteutumista:

1. Lakiehdotuksesta käy ilmi, että sieltä on pudonnut pois hallitusohjelmassa ja lainsäädäntöhankkeen kuvauksessa ollut lause, jossa kotimaan toimitusmyynnissä huomioidaan käsityöläispanimo- ja tilaviiniyritysen ulosmyyntiprosentit (max.12 %). Lakiehdotuksessa kotimainen (käsityöläis)pienpanimo saisi vähittäismyydä verkossa ja luovuttaa kuljetusliikkeelle 12 %:n käsityöläisoluen, jonka luvallinen kuljetusliike saisi kuljettaa asiakkaalle tämän kotiovelle asti. Tämän ehdotuksen mukaan kuljetusliike ei kuitenkaan saisi luovuttaa käsityöläisolutta asiakkaalle, kun raja tällöin on 5,5/8 % ellei juomaa ole myynyt Alko. Lainsäädännöllisesti voidaan katsoa olevan erikoista, että prosenttiraja on määritetty erikseen sekä vähittäismyynnin että toimittamisen osalta. Näin alkoholijuomien etämyynnissä virhe voi tapahtua jo vähittäismyyntivaiheessa, jos kuljetusfirmalle luovutetaan liian vahvoja juomia (joita ei luvanhaltija saa ylipäänsä myydä).

Itse hallitusohjelmassa asiasta sanotaan seuraavaa: ”Mahdollistetaan myös Alkolle ja kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille alkoholin verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit, kuitenkin ikärajavalvonta turvaten. Maan sisäisessä toimitusmyynnissä noudatetaan käsityöläispanimo-, pienpanimo- ja tilaviinipoikkeukset huomioiden voimassa olevia kotimaan vähittäismyynnin vahvuusrajoja.” Tätä voisi tulkita niin, että ne yritykset jotka saavat myydä ulos maksimissaan 12-prosenttisia alkoholijuomia, saisivat kuljetuttaa niitä myös kuluttajalle asti. Näin lausuntokierroksella oleva ehdotus olisi hallitusohjelman vastainen, jos kuljetus sidotaan maksimissaan kahdeksanprosenttisiin alkoholijuomiin.

Jos mietitään vaihtoehtoista tapaa kirjata ehdotukseen toimituslupa, niin lakiteknisesti voisi säätää siten, että kuljetusfirma saa luovuttaa vain sellaisia juomia, joita myyjä saa laillisesti myydä. Tällöin ei lain kohtaa tarvitsisi muuttaa, kun jo hallitusohjelmassa mainitut alkoholipoliittiset muutokset tulisivat edelleen voimaan.

2. Uuteen lakiehdotukseen yhdistetään myös uusia lupia ja valvontaa, eli uutta byrokratiaa – vähittäismyyjä joutuu käytännössä hakemaan kahta lupaa, jonka lisäksi henkilökunnalle tulisi erillinen toimituspassi. Tällä hetkellä Alko saa lain 27 §:n perusteella toimittaa juomat kolmannen osapuolen noutopaikkoihin asiakkaan noudettavaksi. Noutopaikan on tehtävä Alkon kanssa sopimus, eli tämä ei ole lupaperusteista, eikä tähän ole tarvittu erillistä toimituspassia. Olutliitto haluaa edistää kaikenlaista byrokratian purkamista alkoholilaissa, ja pohtii, toimiiko Alkon kanssa tehtävä noutopaikkasopimus myös lain voimaantulon jälkeen näin, vai tulevatko kaikille toimijoille pakolliseksi toimituspassit ja -luvat eli tuleeko tulevaisuudessa kaksi rinnakkaista toimintatapaa.

Olutliitto lausuu, että kannattaa esitysluonnosta yleisellä tasolla, mutta huomauttaa, että ehdotusluonnos on kotiinkuljetusta koskevassa kohdassa mm. käsityöläisoluen osalta hallitusohjelman vastainen. Jos kuljetusluvalla saa kuljettaa kuluttajalle vain maksimissaan kahdeksan prosenttisia oluita, niin uuden lain hyöty on panimoille käytännössä paljon pienempi ja voi johtaa entistä enemmän oluttilausten siirtymiseen ulkomaisille toimijoille. Näin ollen lakiehdotus suosisi ulkomaisia yrityksiä kotimaisten kustannuksella, mikä on vastoin hallituksen tavoitetta edistää kotimarkkinoiden kasvua ja suomalaisten yritysten kaupallista hyvinvointia. Olutliitto toivoo tämän esitysluonnoksessa olevan epäkohdan korjattavan.

23.11.2023

Olutliitto kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi sosiaali- ja terveysministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi alkoholilain muuttamiseksi. Diaarinumero VN/23782/2023.

Olutliitto kannattaa hallituksen esitystä alkoholijuomien prosenttirajan nostamisesta ja vähittäismyynnin laajentamisesta. Näkemyksemme mukaan alkoholilain uudistus vuonna 2018 laajensi kuluttajille tarjolla olevaa olutvalikoimaa, mutta lain uudistukset eivät kuitenkaan olleet riittäviä ja monet oluttyylit ovat edelleen puuttuneet kokonaan päivittäistavarakaupan valikoimista. Yksi Olutliiton pitkän tähtäimen tavoitteista on saada kaikki oluet tyylistä tai vahvuudesta riippumatta päivittäistavarakauppoihin helposti kuluttajan saataville.

Juomatavat Suomessa ovat murroksessa: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin, alkoholin kokonaiskulutus on laskenut monta vuotta ja kuluttajien mielipiteet rajoitusten purkamiseen ovat positiivisia. Nuorten alkoholinkäyttö on laskussa eikä vuoden 2018 alkoholilakimuutoksesta aiheutunut arvioidun suuruista alkoholihaittojen kasvua. Tältä pohjalta Olutliitto katsoo, että seuraava askel on turvallista ottaa. Samalla Olutliitto toivoo, että osa alkoholiveron tuotosta kohdistetaan alkoholin haittojen tehokkaaseen ehkäisyyn – esimerkiksi selkeään, ohjattuun ja valvottuun hoitoon pääsyyn.

Alkoholilaki kieltää alaikäisille myynnin ja alkoholijuomien välittämisen alaikäiselle. Olutliitto katsoo, että päivittäistavarakaupassa tätä pystytään valvomaan lain mukaan, kuten tähänkin asti. Lain täytäntöönpano ei näin vaarannu.

Lisäksi Olutliitto kannattaa alkoholipolitiikan ohjauksen siirtämistä sosiaali -ja terveysministeriöstä työ -ja elinkeinoministeriöön.

13.09.2023

Olutliitto kiittää mahdollisuudesta lausua vastineensa hallituksen alkoholijuomien valmisteverojen muutokset -esityksestä.

Olutliitto, jonka tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta, katsoo että muutosesitys verotukseen on positiivinen, varsinkin koska olut on Suomessa hyvin paikallinen tuote ja näin sen verotuksen lasku palvelee kotimaisia toimijoita.

Panimoala työllistää välittömästi ja välillisesti tuhansia ihmisiä, myös pienillä paikkakunnilla, joissa työllistymismahdollisuudet ovat muuten rajalliset. Suurin osa oluen raaka-aineista on kotimaisia ja myös siksi Olutliitto katsoo, että kaikki toimet, joilla tuetaan kotimaista oluen valmistusta, ovat tarpeellisia ja tervetulleita.

Tällä hetkellä kotimaisten panimoiden taloudellinen tilanne on heikentynyt voimakkaasti eri syistä johtuneiden raaka-aine- ja tuotantokustannusten vuoksi ja verotuksen laskeminen auttaa tällä hetkellä panimoiden tilaa, varsinkin kun oluen litravolyymi laskee myös kuluttajien heikentyneen ostovoiman takia.

Olutliitto edustaa suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja, joiden puolesta Olutliitto haluaa varmistaa, että Suomessa toimii edelleenkin monipuolinen ja alueellisesti laaja panimoverkosto, jolloin suomalainen oluenkuluttaja saa suomalaista olutta lähialueeltaan. Oluen veron lievennys on askel oikeaan suuntaan, nythän suomalainen olut on tiukimmin verotettua koko EU:n alueella.

Olutliitto katsoo, että oluen kohdalla veron alentaminen tukee kotimaista oluttuotantoa ja turvaa kotimaisen oluentuotannon säilymistä. Samalla olutveron lievennys on askel kohti vapaampaa alkoholipolitiikkaa ja ohjaa kuluttajan valintaa kohti mietoja alkoholijuomia väkevien sijaan.

Oluen verotuksen laskemisen jälkeen Olutliitto toivoo hallituksen alkoholilain uudistamiselta etä- ja ulosmyynnin sallimista kaikille kotimaisille panimoille ja ravintola-anniskelun veroprosentin laskemista neljääntoista. Päivittäistavarakaupan alkoholiveron nostamisen kohdalla Olutliitto toivoo, että samat prosenttirajat koskevat myös ravintoloiden ulosmyyntiä ja että lakiin kirjataan siirtymäaika, joka antaa kotimaisille toimijoille aikaa valmistaa korkeamman alkoholiprosentin tuotteet, että kaupan hyllypaikoilla säilyy mahdollisimman monta suomalaista oluttuotetta.

Vaalittavoitteet 2023 eduskuntavaalit

Olutliitto on julkaissut vaalitavoitteensa seuraavalle hallituskaudelle niin että oluenkuluttajat ja oluen parissa toimivat ravintola-alan ammattilaiset voivat miettiä omaa äänestyskäyttäytymistään myös oluen tulevaisuuden kohdalta.

Mielestämme alkoholilain uudistus vuonna 2018 avasi uusia mahdollisuuksia erilaisia oluttoimijoille ja laajensi kuluttajille tarjolla olevaa valikoimaa, mutta lain uudistukset eivät kuitenkaan menneet riittävän pitkälle. Selvimmin tämä näkyy siinä, että monet oluttyylit jäivät yhä päivittäistavarakauppojen ulkopuolelle, verkkokaupan säännöt ovat epäselviä, kotimaisten panimoiden etämyyntiä ei ole sallittu viranomaistulkinnan mukaan ja anniskelussa alkoholijuomien arvonlisävero on yhä korkeampi kuin ruoan.

Samaan aikaan juomatavat Suomessa ovat murroksessa: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin, alkoholin kulutus on laskenut monta vuotta ja kuluttajien mielipiteet rajoitusten purkamiseen ovat positiivisia. Oluen ostotavat ovat myös muuttuneet: alkoholin verkkotilaaminen, joko hinnan tai valikoiman takia on lisääntynyt ja matkustajatuontikin on kasvamassa takaisin koronaa edeltävään aikaan.

Suomalainen olutkulttuuri on eläväistä ja monimuotoista, mutta olutelinkeinoa rasittavat korkeat verot ja muu tiukka sääntely. Olutliitto ajaa harkittuja, hyvin perusteltuja muutoksia seuraavalle hallituskaudelle. Oluen ja alkoholin asemaa säätelee lukuisat lainsäädännölliset seikat, joten työtä on paljon, mutta Olutliitto katsoo, että seuraavat muutokset toisivat helpotusta oluenystävien elämään.

Yksi tavoitteista on saada kaikenvahvuiset oluet ruokakauppoihin, koska näin saadaan kaikki oluttyylit helposti kuluttajan saataville, nyt osa puuttuu kaupoista alkoholiprosenttirajan vuoksi. Ravintolassa taas anniskeltavan oluen arvonlisävero pitäisi alentaa 14 prosenttiin, samalle tasolle ruoan kanssa. Näin kannustetaan nauttimaan olutta valvotuissa, sosiaalisissa tilanteissa, kuten ravintoloissa ja saadaan oluen hinta kilpailukykyisemmäksi ravintoloissa verrattuna kotikulutukseen.
Lisäksi Olutliitto haluaa haluaa kannustaa ravintoloita ja ruokakauppoja pitämään saatavilla laajaa valikoimaa oluita ja näkee, että ulosmyynnin pitäisi koskea myös kaikenvahvuisia oluita niin myyntipisteissä kuin panimoiden omissa kaupoissa. Panimopuolella näin mahdollistetaan oluiden myyminen valmistuspaikasta suoraan kuluttajalle, mikä parantaa kannattavuutta, lisää kuluttajan kiinnostusta olutta kohtaan ja antaa kuluttajalle mahdollisuuden maistella paremmin pieniä erikoiseriä myös mukaan ostettuna.

Olutliiton mielestä oluen etämyynti on sallittava kotimaisille pienpanimoille, nyt tilanne on epäreilu kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden välillä. Vielä nyt alkoholilain viranomaistulkinnan mukaan ei ole mahdollista tehdä etämyyntiä Suomen sisällä, vaikka se on mahdollista EU:ssa ja Suomessa saa tilata alkoholijuomia myös toisesta EU-maasta. Suomen sisäisen pienpanimotuotteiden myynnin  on tapahduttava myyntiluvan saaneessa pienpanimossa paikan päällä. Etämyynnin toteutuessa etämyyntiluvan saanut pienpanimo saisi kuljettaa tai kuljetuttaa itse tuottamansa alkoholituotteen suoraan asiakkaan kotiovelle ympäri Suomea. Etämyynnin toteuttaminen lisää kuluttajan mahdollisuuksia saada nautittavakseen erilaisia oluita valtakunnallisesti.  Uskomme myös, että tämä voisi olla ensimmäinen muutos siihen, että tulevaisuudessa kaikki alkoholitoimijat voisivat myydä tuotteitaan myös etänä.

11.3.2021

Eduskunta päätti maanantaina olut- ja muiden ravintoloiden sulkemisesta 15 alueella kolmeksi viikoksi. Päätös sulkee satoja hyvään maistelukulttuuriin ja oluiden arvostukseen keskittyviä olutravintoloita jo toistamiseen vuoden sisällä.

Koronakriisi on koetellut olutalaa raskaalla kädellä. Ravintoloiden sulkemiset sekä aukiolo- ja anniskeluaikojen rajoitukset ovat iskeneet erityisesti laajaan valikoimaan perustuviin ja asiakkaidensa turvallisuudesta huolehtiviin olut- ja panimoravintoloihin.

”Sulkemistilan päättymisen jälkeen emme voi tietää, kuinka moni olutravintola on enää hengissä. Ravintoloiden sulkemiset, yritysten konkurssit ja jatkuvat lomautukset uhkaavat näivettää viime vuosina hyvää suuntaan kehittyneen oluiden maistelukulttuurin ja olutharrastuksen, puhumattakaan oluen nauttimisen yhteisöllisyydestä”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Lehtinen kannustaa kaikkia olutravintoloiden asiakkaita ja oluiden ystäviä tukemaan omia lähiolutravintoloita esimerkiksi ostamalla lahjakortteja ja tilaamalla noutoruokaa.

”Ravintolat ovat pulassa, joten jokainen sentti merkitsee. Nyt on oikea hetki auttaa ravintoloita, jotka ovat olutseurojen kokoontumispaikkoja ja oluenystävän kantapaikkoja. Monet ravintolat myyvät lahjakortteja, ennakkolippuja tastingeihin, t-paitoja ja take away -paketteja”, Lehtinen vinkkaa.

Lehtinen korostaa, että kautta vuosituhantisen historiansa oluella on ollut erittäin suuri sosiaalinen merkitys. Tämän päivän oluthuoneet ovat monille olohuoneita, joissa tavataan tuttavia sekä jaetaan elämän ilot ja murheet.

”Olutta on aina nautittu kievareissa ja baareissa. Nyt tämä vuosisatainen perinne on uhattuna, sillä koronasta johtuvien rajoitusten vuoksi vain alle 10 prosenttia Suomessa myydystä oluesta nautitaan anniskelupaikoissa”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto on huolissaan ravintolayritysten sekä kymmenien tuhansien alalla työskentelevien ihmisten tulevaisuudesta. Erityisesti olut- ja juomamyyntiin liiketoimintansa perustavat ravintolat ovat konkurssiuhan alla, ja niissä työssä olevat tuhannet ihmiset joutuneet työttömiksi tai lomautetuiksi.

Olutravintolat ovat monille nuorille aikuisille ensimmäisiä työpaikkoja, joilla rahoitetaan opiskelua sekä haetaan työkokemusta. Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinenkin on itse aloittanut työuransa ravintolatyössä ja opettaa alan ammattikorkeakoulussa.

”Alalla on paljon nuoria, joille ravintolatyö tarjoaa pohjan tulevaisuudelle. Tällä on myös vaikutuksensa ravintolakoulutuksen kiinnostavuuteen. Onko meillä tulevaisuudessa enää alan opiskelijoita, jos töitä ei ole”, Lehtinen kysyy.

Olutliitto on myös huolestunut ravintola-alalla pitkään työskennelleiden ihmisten ja heidän perheidensä pärjäämisestä. Alan ammattilaiset ovat jo joutuneet tinkimään työpäivistä ja vuorolisistä, mikä suoraan heikentää ansioita.

”Tuhannet ravintola-ammattilaiset ovat joutuneet turvautumaan toimeentulotukeen sekä tinkimään omasta ja perheensä arkimenoista ja -ruoasta. Jokainen konkurssi ja lomautuspäätös on tragedia niin yritykselle kuin siellä työskenteleville ihmisille”, Lehtinen muistuttaa.

Olutliitto vaatii, että valtiovalta ensi tilassa päättää mara-alojen yrityksille kohdennetuista kustannus- ja palkanmaksutuista. Ravintoloiden selviäminen koronakriisin yli takaa tuhansille ihmisille työpaikat tulevaisuudessa sekä tukee vastuullisuuteen perustuvan olutkulttuurin rakentamista.

Olutliitto on vaikeassa epidemiatilanteessa huolissaan ihmisten turvallisuudesta ja terveydestä. Rajoituksia ja määräyksiä on noudatettava. Lehtinen kannustaa kaikkia suomalaisia nauttimaan oluensa lähipubissa tai -baarissa turvallisuusohjeita noudattaen, kun ravintolat taas avaavat ovensa.

”Me kaikki oluen ystävät haluamme antaa suomalaiselle oluelle ja sitä anniskeleville olutravintoloille mahdollisuuden jatkaa elämäänsä sekä tuottaa nautintoja myös koronakriisistä selviytymisen keskellä. Käydään nauttimassa olut ravintolassa tai terassilla, kun tuopillisen aika taas on.”