Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu 2020

Olutliiton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu alkaa taas!

Kotioluentekijöillä on taas mahdollisuus osallistua vuosittaiseen, Olutliiton isännöimään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.

Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). Olutvuosi viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. www.olutliitto.fi

Kilpailun sponsorit

Tiedot Valtakunnallinen Kotiolutkilpailun osallistujille

Ilmoittautuminen viimeistään pe 15.5., mielellään aiemminkin, jos tiedät osallistuvansa
- Ilmoittautuminen (ilmoita mielellään myös kotikunta ja puhelinnumero): kotiolut2020@olutliitto.fi
- Ilmoittautumisen yhteydessä on valittava sarja ja oluttyyppi, jonka mukaisesti näyte pitää arvostella. Reseptin toimittaminen ei ole pakollista.
- Kilpailuolutnäytteiden toimituksesta sovitaan kilpailutoimitsijan kanssa. Näytteet voi myös toimittaa Panimonurkan noutovarastoon.
Näytteiden toimitus viimeistään su 17.5. (ellei toisin sovittu)
- Olutta otetaan arvosteltavaksi 0,33-1,0l astioissa (mielellään lasipulloissa) ja niitä tarvitaan kolme jokaisesta olutnäytteestä. Pullojen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia. Pulloissa ei saa olla etikettejä.
- Jokaiseen pulloon kilpailija merkitsee esim. maalarinteipillä ja tussilla ilmoittautumisessa saadun numerokoodin. Numerokoodi koostuu sarjasta ja oluttyylistä sekä näytenumerosta, esim. ”3 / 10A – 123” (tässä esimerkissä olisi kyse sarja 3. Belgialaiset ja vehnäoluet / 10A German Weissbier – näytenumero 123). Numerokoodin saa myös mielellään merkata korkkiin.
Kilpailun tulokset ilmoitetaan palkintotilaisuudessa, joka järjestetään Helsingissä kesän aikana, arviot lähetetään sähköpostitse kullekin kilpailijalle ma 29.6. mennessä.

Yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen saa totta kai olla yhteydessä, jos on mitä vaan kysyttävää kilpailuun liittyen.

Arvosteltavat olutnäytteet

Arvosteltaviksi tarkoitetut olutnäytteet toimitetaan kilpailun toimitsijoiden kanssa sovittuun paikkaan. Kilpailijan on pidettävä huolta siitä, että näytteet on pakattu kestämään kuljetusta. Kilpailun järjestäjä ei vastaa kuljetuksessa rikkoutuneista, pilaantuneista, tai kadonneista näytteistä.

Arvostelu

Kilpailuun lähetettävät oluet arvostellaan sen mukaan, miten ne sopivat ilmoitettuun oluttyyppiin sekä kuinka onnistuneita ne ovat. Valmistusmenetelmä ei vaikuta arvosteluun. Arvostelu suoritetaan sokkomaisteluna, eivätkä tuomarit tiedä kenen olut kulloinkin on arvosteltavana. Tuomareille kerrotaan kustakin oluesta ainoastaan kilpailijan ilmoittama oluttyyppi sekä mahdolliset raaka-aineet, muita tietoja ei paljasteta tuomareille ennen arviointia.

Tuomarit arvioivat jokaisen oluen pareittain käyttäen BJCP Beer Scoresheetiä sekä pisteyttävät oluet 0-50 pisteen skaalalla. Tuomariparin pitää olla viiden pisteen tarkkuudella yksimielisiä, muuten pyydetään vielä kolmannen tuomarin mielipidettä. Tuomariparin valitsemat kategorian parhaat oluet menevät jatkoon, jonka jälkeen koko tuomaristo laittaa ne paremmuusjärjestykseen.

Tuomarina toimiva henkilö ei saa osallistua sarjaan, jossa tuomaroi. Tuomaristossa on tyypillisesti olutalan ammattilaisia, kokeneita kotipanijoita sekä olutharrastajia tai –toimittajia. Tuomareita ei ole mahdollista nimetä kuukausia etukäteen.

Kilpailijalla on mahdollisuus saada yhteenveto tuomareiden kommenteista omista oluistaan.

Palkinnot

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan kolme parasta olutta. Sen lisäksi vuoden kotipanijalle sekä joka sarjan voittajille on luvassa palkintoja kilpailun sponsoreilta.

Sarjat

Alla on lueteltu kilpailuun kuuluvat kuusi sarjaa sekä niihin kuuluvat BJCP-oluttyylit. Oluen valmistukseen voi käyttää maltaita, viljaa, uutteita, vettä, humalaa, hiivaa sekä muita yleisesti oluen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Valmistusmenetelmää ei ole rajattu.

Kilpailija voi osallistua usealla saman sarjan alle lukeutuvalla oluella, mutta maksimimäärä eri oluita per kilpailija on neljä (esim. yksi olut lager-sarjassa ja kolme pale ale-sarjassa). Syy tähän uuteen rajaan on viime vuoden iso määrä kilpailuoluita, karsimalla oluitten määrää jää toivottavasti enemmän aikaa arviointiin.

Mahdollisista mausteista, hedelmistä, jne. reseptissä kannattaa mainita ilmoittautumisessa.

Ohjearvoissa on väriä kuvailtu silmämääräisesti ja katkeruus ilmoitettu IBU -yksikköinä. Näiden määrittäminen on yleensä kotioloissa hankalaa, joten kyseiset kohdat ovat suuntaa-antavia. Arviointi suoritetaan vain ja ainoastaan aistinvaraisesti.

Kilpailun sarjat on Beer Judge Certification Programin mukaisia. Luokkiin viitataan numerolla ja kirjaimella, jotka vastaavat vuoden 2015 tyylikuvauksia: http://bjcp.org/docs/2015_Guidelines_Beer.pdf

Sarja 1: Lager ja lager-muistuttavat tyylit

1A American Light Lager
1B American Lager
1C Cream Ale
2A International Pale Lager
2B International Amber Lager
2C International Dark Lager
3A Czech Pale Lager
3B Czech Premium Pale Lager
3C Czech Amber Lager
3D Czech Dark Lager
4A Munich Helles
4B Festbier
4C Helles Bock
5B Kölsch
5C German Helles Exportbier
5D German Pils
6A Märzen
6B Rauchbier
6C Dunkles Bock
7A Vienna Lager
7B Altbier
7C Kellerbier
8A Munich Dunkel
8B Schwarzbier

Sarja 2: Pale ale

Englantilainen Pale Ale

11A Ordinary Bitter
11B Best Bitter
11C Strong Bitter

Irish beer

15A Irish Red ale

Amerikkalainen Pale ale

18A Blonde Ale
18B American Pale Ale

India pale ale

12C English IPA
21A American IPA
21B Specialty IPA: Belgian IPA
21B Specialty IPA: Black IPA
21B Specialty IPA: Brown IPA
21B Specialty IPA: Red IPA
21B Specialty IPA: Rye IPA
21B Specialty IPA: White IPA
21B Specialty IPA: New England IPA
22A Double IPA

Strong British & American ale

17A. British Strong Ale
17B. Old Ale
17C. Wee Heavy
17D. English Barleywine
22B American Strong Ale
22C American Barleywine
22D Wheatwine

Sarja 3: Belgialaiset ja vehnäoluet

German Wheat Beer

10A Weissbier
10B Dunkles Weissbier
10C Weizenbock

Belgian Ale

24A Witbier
24B Belgian Pale Ale
25A Belgian Blond Ale

Strong Belgian Ale

25B Saison
25C Belgian Golden Strong Ale

Trappist Ale

26A Trappist Single
26B Belgian Dubbel
26C Belgian Tripel
26D Belgian Dark Strong Ale

Sarja 4: Stout, Porter ja muut tummat

Tähän sarjaan voi myös lisätä tynnyri- ja tammilastuilla kypsytetyt tummat oluet.

Dark European Lager ja Strong European Beer

8B Schwarzbier
9C Baltic Porter

Brown British Beer

13C English Porter

Irish Beer

15B Irish Stout
15C Irish Extra Stout

Dark British Beer

16A Sweet Stout
16B Oatmeal Stout
16C Tropical Stout
16D Foreign Extra Stout

American Porter and Stout

20A American Porter
20B American Stout
20C Imperial Stout

Sarja 5: Hedelmä, hapan- ja villihiivaoluet

European Sour Ale

23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic
27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer

Historical Beer

23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer

American Wild Ale

28A Brett Beer
28B Mixed-Fermentation Sour Beer
28C Wild Speciality Beer

Fruit Beer

29A Fruit Beer
29B Fruit and Spice Beer
29C Speciality Fruit Beer

Sarja 6: Muut oluttyylit

Tähän sarjaan voi ilmoittaa kaikki muut BJCP:n viralliset oluttyylit. Oluet arvioidaan mutta ei laiteta paremmuusjärjestykseen.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ei nimitä Pahaa Nuuttia vuonna 2020

Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.

Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.

Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.

Pahat Nuutit

2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä

2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.

2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd

2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta

2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP

2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón

2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta

2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus

2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia

2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM

2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy

2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV

2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)

2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM

2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.

1999 professori Pekka Puska

1997 Oy Alko Ab

1996 Suomen Tullilaitos

1994 ex-ministeri Toimi Kankaanniemi

Näytteillä oleva artikkeli

Hyvä Tuomas -olutpalkinto olutviestijöille!

Vuoden 2019 Hyviksi Tuomaiksi on valittu helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä Mariaana Nelimarkka sekä helsinkiläinen oluttoimittaja ja -harrastaja Jussi Rokka. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain myöntämä kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet ja sen jakaa Olutliitto. Vuoden Hyvä Tuomas palkinto jaettiin nyt 26:nnen kerran.

Mariaana Nelimarkka on helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä, jonka olutharrastus alkoi 1990-luvun alussa ja syveni vuosina, jolloin hän pääsi matkaoppaana käymään tshekkiläisissä panimoissa ja asuikin Prahassa vuoden verran. Toimittajan ura urkeni vuonna 2008 silloisen Finfoodin, nykyisen Ruokatiedon uutispalvelussa. Nelimarkka toimi viisi vuotta Suomen kokkimaajoukkueen tiedottajana ja lisäksi hän on ollut OlutPOSTI-lehden päätoimittaja. Nykyään Nelimarkka kirjoittaa useisiin julkaisuihin ruoka- ja juomakulttuurin ilmiöistä. Nelimarkka on filosofian maisteri (1999) ja suorittanut myös kokin ammattitutkinnon (1996).

Oluttoimittaja Jussi Rokan olutharrastus ammattimaistui, kun Helsingin Sanomat alkoi julkaista verkkoversiotaan 1990-luvun puolivälissä. Hän sai avata sinne oman toimen ohella Oluthelsinki-nimisen osion, joka oli oikeastaan blogi jo ennen kuin blogeista puhuttiin. Rokka tutustui suomalaisen olutjournalismin voimahahmoihin Unto Tikkaseen, Kari Ylänteeseen ja Mikko Montoseen. Heidän kauttaan syntyivät kontaktit oluen kansainvälisiin koviin nimiin, kuten Michael Jacksoniin ja Garrett Oliveriin. Suuri yleisö tuntee Rokan monista Helsingin Sanomien arvostetuista oluttesteistä.

Hyvän Tuomaan valitsijat arvostavat kumpaakin journalistisesta otteesta, joka on samaan aikaan tarkka ja avoin uudelle. Palkinto tulee myös pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien vanhat Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.

21.12. on Tuomaan päivä, joka on ollut erityinen päivä oluelle. Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi.
Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.

Näytteillä oleva artikkeli

Suomen Paras Olut 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski!

Suomen Paras Olut vuonna 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski-olut, joka on tyyliltään Piwo Grodziskie. Groteski-olut osallistui kilpailuun sarjassa muut oluet.

Piwo Grodziskie on puolalainen, Suomessa hieman tuntemattomampi oluttyyli, jota kutsutaan myös pohjoisen samppanjaksi. Piwo Grodziskie tarkoittaa ”olutta Grodziskin kaupungista”. Tälle oluttyylille on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, ja siinä yhdistyy vehnäoluen raikkaus sekä hento savuisuus. – Finaalituomaristo piti olutta raikkaana ja mielenkiintoisena ja se olikin finaalin ylivoimainen voittaja, kertoo finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka. – Tuomaristo kiitti hieman aliarvostetun ja harvinaisen tyylin esittelemisestä Suomessa. Kansainväliset tuomarit pitivät voittajaolutta tyylilajinsa erinomaisena edustajana.

Iso-Kallan Panimo on vuonna 2013 sukumaatilan yhteyteen perustettu kuopiolainen panimo, joka valmistaa olutta ja virvoitusjuomia. Panimo sijaitsee Savon sydämessä Kuopion Leväsellä ja sen vuosikapasiteetti tällä hetkellä on n. 100 000 litraa. Nimi Iso-Kalla tulee Pohjois-Savolaisten järvien muodostamasta suurjärvialueesta.

Iso-Kallan Panimon herrat Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaaleilla.

Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on Suomen suurimpia olutkilpailuja.

Suomen Paras Olut -kilpailu on perustettu vuonna 2011 ja se on kasvanut joka vuosi voimakkaasti. Kilpailun oluttuomarointi tapahtuu vuosittain heinäkuussa osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä. Kilpailun tulokset on tänä vuonna julkaistu 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla panimot, oluenystävät, olutvaikuttajat ja olutseuralaiset juhlivat suomalaista olutta.

– Kun kilpailu aikoinaan perustettiin, sillä haluttiin nimenomaan nostaa suomalaisen oluen arvostusta ja kertoa yleisölle suomalaisen oluen tarinaa. Ensimmäinen kilpailu on käyty Lahdessa, jolloin tuomaroitavia oluita oli noin sata. Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui 46 panimoa suurista pieniin, ja niiltä osallistui kilpailuun 300 olutta yhdessätoista eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Kiinnostus kilpailua ja suomalaista olutta kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pyrimmekin koko ajan uudistamaan kilpailua olutkulttuurin kehittymisen myötä.

– Lisäsimme tänä vuonna kilpailusarjoja, koska katsoimme, että panimoiden määrän ja oluttyyppien kasvun myötä kehitämme kilpailua eteenpäin, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Kilpailuoluista voi kommentoida yleisesti, että IPA-oluita tehdään edelleen laajasti. Hapanoluiden määrä kilpailussa kasvoi, kuin myös tummien ja tuhtien oluiden määrä. Lager –ja pils-oluita ilmoitetaan yhä enemmän, joten lisäsimme lager-sarjan rinnalle oman pils-sarjan. Yhä enemmän oli erilaisia oluttyyppien hybridejä, jotka tekevät tuomarintyöstä haasteellista mutta toisaalta mielenkiintoista. Kilpailun voittaja-olut on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset panimot ovat laajentaneet osaamistaan myös harvinaisempiin oluttyyleihin ja onnistuneet saamaan ne mielenkiintoisiksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, Likovuori jatkaa.

Tuomaristossa nähtiin tänäkin vuonna useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia. Finaalituomaristossa oli niin European Beer Consumer Unionin puheenjohtaja Bo L. Jensen, italialainen Beer Sommelier Diego Pompele kuin maailmankuulu olutasiantuntija ja oluttuomari Tim Webb. Kansainvälisten tuomareiden mielestä suomalaisen oluen laatutaso on hyvin korkea ja he olivat myös innostuneita suomalaisten panimoiden tavasta tulkita oluttyyliklassikoita modernisti. -Olemme otettuja, että saamme kilpailun tuomaristoon näin kovia kansainvälisiä nimiä, hehkuttaaHeikkilä. Se nostaa kilpailumme profiilia ja tuomareiden kautta tietous kilpailustamme leviää myös maailmalla, joka vaikuttaa myös suomalaisen oluen tunnettuvuuteen sinänsä. Meillä on suuri määrä erinomaisia oluita Suomessa ja on hyvä, että niiden maine kasvaa kansainvälisestikin kilpailun kautta.

Finaalituomaristo (kuvassa vasemmalta oikealle): Olutasiantuntija Tim Webb, olutkirjoittaja Jouni Koskinen, EBCU:n puheenjohtaja Bo L. Jensen, olutaktiivi Silja Räisänen, oluttoimittaja Peter Tammenheimo, Beer Ambassador Jani Oksanen, olutasiantuntija Yannick de Cocquéau, Beer Sommelier Diego Pompele, olutbloggari Rene Schwarz ja oluttoimittaja, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka.

– Olemme todella tyytyväisiä, että oluet saavat finaalissa laajan kansainvälisen kokemuksen omaavat tuomarit, lisää Likovuori. – Lisäksi tuomaroimassa on ollut suomalaisia olutalan ammattilaisia, oluttuomareita ja kokeneita oluenmaistajia, joten laadukkaat kilpailuoluet ovat saaneet ansaitsemansa ammattitaitoiset tuomarit.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton(European Beer Consumer Union) hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomalainen olutkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto on vahvasti mukana kilpailun järjestämisessä. – Mielestämme erilaiset kilpailut edistävät olutkulttuuria, koska näin kuluttaja saa kilpailutulosten myötä myös tietoa sekä panimoista että kotimaisista oluista, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. -Me haluamme olla mukana viemässä oluen sanomaa suomalaiselle oluenjuojalle. Olutliitto on aikoinaan ollut mukana perustamassa kilpailua ja olemme jälleen mukana kilpailun järjestämisessä, koska näemme tämän hyväksi suomalaiselle olutkulttuurille ja suomalaisen oluen laadulle.

-Olutta on Suomessa tehty niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, summaa Heikkilä. On tärkeää, että arvostamme ja puhumme oman juomakulttuurimme puolesta ja Suomen Paras Olut –kilpailun kautta pystymme nostamaan entistä paremmin suuren yleisön tietoisuuteen ne kaikki erinomaisen makuiset ja korkealaatuiset oluet, mitä Suomessa tehdään.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla. Tulosten julkistaminen ja palkintojen jako tapahtui Suomen Paras Olut -gaalassa 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä. Gaalassa voittajaoluet myös esiteltiin yleisölle ja lehdistölle gaalaillallisen ruokajuomina.

Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat: Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Olutliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Suuret Oluet Pienet Panimot

http://www.suomenparasolut.fi/

Suomen Paras Olut 2019 – Tuloslista

Suomen Paras Olut 2019:

Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy

Sarjojen palkitut oluet

Vaalea lager

1. Rock – An allday, everyday lager 4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy

2. Märichello 5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy

3. Mosaic Lager 4,7 t%, amerikkalainen lager, Pyynikin käsityöläispanimo Oy

Pils

1. Dashing Dora 5,2 t%, tsekkipils, Hopping Brewsters Beer Company Oy

2. Lapland Pilsner 5,2 t%, vaalea tsekkilager, Tornion Panimo Oy

3. Sonnisaari Pils 5,2 t%, saksalainen pils, Sonnisaari panimo Oy

Tumma tai värillinen lager

1. Bock’s Doppelbock 7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner Brewery Oy

2. LZ-1 Zeppelin 7,2 t%, doppelbock, Hopping Brewsters Beer Company Oy

3. Pihta India Pale Lager 6,2 t%, kansainvälinen keskitumma lager, Kanavan Panimo

Vaalea tai keskitumma ale (eurooppalainen)

1. Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t%, englantilainen IPA, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Red Ale 5,4 t%, irlantilainen punainen ale, Waahto Brewery Oy

3. Smörre Ruis I.P.A. 5,9 t%, englantilainen IPA, Plevna / Koskipanimo Oy

Amerikkalaistyylinen vaalea ja keskitumma ale

1. Ankle Slapper Surf Ale 5,2 t%, amerikkalainen pale ale, Fat Lizard Brewing Company Oy

2. Mosaic APA 4,5 t%, amerikkalainen pale ale, Maku Brewing

3. Kouko Barley Wine 10,5 t%, amerikkalainen barley wine, Panimoyhtiö Hiisi Oy

Amerikkalainen IPA

1. New England IPA 5,5 t%, erikois-IPA – New England IPA, Stadin Panimo Oy

2. Scissors – Indie Pale Ale 5,4 t%, amerikkalainen IPA, RPS Brewing Oy

3. Juiciness 5,5 t%, amerikkalainen IPA, Cool Head Brew

Stout ja portteri

1. Ikiiurso Bourbon Barrel Aged 12,0 t%, imperial stout, Panimoyhtiö Hiisi Oy

2. Waahto Brewery Kahvi Stout 7,4 t%, irlantilainen extra stout, Waahto Brewery Oy

3. Imperial Stout 10,0 t%, imperial stout, Maku Brewing

Muu tumma ale

1. Toivo Red Ale 5,5 t%, irlantilainen punainen ale, Kanavan Panimo

2. Lammin Sahti 7,5 t%, sahti, Lammin Sahti Oy

3. Kellariolut nro 1 7,0 t%, belgialainen tumma vahva ale, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

Vehnäolut

1. Dandelion Dreams Witbier 4,9 t%, witbier, RPS Brewing Oy

2. Vauhtiveikko 5,3 t%, vehnäolut, Teerenpeli Panimo ja Tislaamo Oy

3. Weizen Bock 7,5 t%, vehnäbock, Plevna / Koskipanimo Oy

Marja-, hedelmä- ja hapanoluet

1. Deep Double Stoned 6,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

2. Paljas saari 3,5 t%, gose, Kanavan Panimo

3. Salted Licorice Raspberry Sour 5,0 t%, hedelmä- ja mausteolut, Cool Head Brew

Muut oluet

1. Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy)

2. Funky Luomu 6,5 t%, brettanomyches-olut, Fiskarsin Panimo

3. Prykmestar Savukataja 9,0 t%, erikoisuus, savuolut, Vakka-Suomen Panimo Oy

Oluiden tiedot ovat panimoiden ilmoittamia. Oluttyyli viittaa Beer Judge Certification Program 2015 tyylikuvauksiin.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton festarikesä

Olutliitto oli mukana tämänkin vuoden festarikesässä hoitamalla jäsenjärjestöjensä kanssa Suuret Oluet Pienet Panimot Helsinki -tapahtuman lasinpesutalkoot.

Tänä vuonna Kaisaniemen puistossa pidetyssä Helsingin SOPP -tapahtumassa kävi yli 20 000 vierasta. Olutliiton talkoolaisia oli yhdeksästä eri olutseurasta ja he tekivät yhteensä 312 tuntia talkootyötä festivaaleilla. Hallituksen varapuheenjohtaja Simo Raittila ja hallitusjäsen Ilmo Teikari johtivat mallikkaasti projektia ja oluenystävät saivatkin lasinsa nopeasti ja tehokkaasti, päästen nopeasti oluen maistelun pariin.

SOPP- talkoissa kävivät vierailemassa myös Euroopan oluenkuluttajien liiton eli European Beer Consumer Unionin hallituksen jäsenet, joista varsinkin puheenjohtaja Bo Jensen auttoi huomattavasti työpisteen organisoimisessa. Tyhjien lasipahvien kokoamisesta syntyikin ns. tanskalainen palapeli. Hallituksen jäsenet pitivät kovasti tavasta, miten Olutliitto jäsenjärjestöineen hoitivat olutfestareiden lasimylläkkää.

Olutliitto kiittää kaikkia lasipesujaisiin osallistuneita!

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton kattojärjestön EBCU:n puheenjohtaja mukana päättämässä Suomen Parhaan Oluen!

Jo yhdeksännen kerran järjestettävän Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaristossa istuu tänä vuonna Olutliitolle hyvin tuttuja kasvoja. Itse Olutliiton kattojärjestön, European Beer Consumer Unionin (EBCU) puheenjohtaja, oluttuomari Bo L. Jensen on tulossa maistamaan ja päättämään, mikä on Suomen Paras olut 2019. Lisäksi finaalituomaristossa on pari muutakin EBCU:n hallituksen jäsentä; olutkirjailija ja tunnettu olutkasvo Tim Webb Englannista sekä belgialainen olutasiantuntija ja -aktiivi Yannick de Cocquéau. Finaalituomaristossa istuu myös Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. Lisäksi suomalainen EBCU:n hallituksen jäsen André Brunnsberg tuomaroi kisassa semifinaaleja.

Bo L. Jensen on tuomaroinut olutkilpailuja ympäri Eurooppaa, mm. SIBA Beer Competition:a Englannissa ja Nordic Beer Challeng:a Tanskassa. Hän on toiminut oluen parissa monipuolisesti sekä oluttapahtumien järjestäjänä että olutseura-aktiivina ja on hyvin otettu siitä, että pääsee tuomaroimaan suomalaisia oluita.

Tim Webb on tunnettu olutkirjailija, joka on vaikuttanut olutkirjallisuuteen hyvin moninaisin tavoin. Hän on yksi maineikkaimpia olutasiantuntijoita, ja aktiivisesti mukana kansainvälisessä oluttuomaroinnissa.

Belgialainen Yannick de Cocquéau on monipuolinen olutasiantuntija, joka pyörittää kotimaassaan olutlehteä, järjestää olutkoulutuksia ja olutkilpailuja. Hän on omistanut elämänsä oluelle ja on innoissaan Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaroinnista. De Cocquéau odottaa maistavansa monia laadukkaita suomalaisia oluita ja häntä kiinnostaa myös, miten itse kilpailu on järjestetty.

-On mainiota, että saamme kattojärjestöltämme näin ammattitaitoista tuomarivoimaa Suomen Paras Olut –kilpailuun, hehkuttaa Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto on vahvasti mukana tukemassa Suomen Paras Olut –kilpailua ja on hienoa, että myös kansainvälisen kattojärjestömme hallituksen jäsenet pääsevät osaksi tätä.

Kilpailun finaalituomarointi tapahtuu 25.7., osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä ja kilpailun tulokset paljastetaan 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla juhlitaan suomalaista olutta. Kilpailun finaali kansainvälisine tuomareineen tapahtuu torstaina klo 17 alkaen Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman päälavalla.

Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Euroopan oluenkuluttajien liitto – European Beer Consumer Unionin hyväksymästä kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Suomen Paras Olut -kilpailulle annettiin hyväksyntä EBCU:n kokouksessa Antverpenissä 12.4.2019. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.

Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.

Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen 2019 joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla.

Suomen Paras Olut – kilpailun järjestää Suomalainen Olut ry ja sen yhteiskumppaneina on Olutliiton lisäksi Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Rastal sekä Christeyns.

http://www.suomenparasolut.fi/

https://www.facebook.com/SuomenParasOlutKilpailu/

Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto Pernajaan!

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa. Tänä vuonna koko kilpailun voittajaksi selviytyi Tommi Salmi Pernajasta.

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg. Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta ja tänä vuonna jo yli 150.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Olutsarjoja oli tänä vuonna lagerit, stoutit ja porterit, belgityyliset oluet ja vehnäoluet, ale-oluet, sekä suosiotaan kasvattavat happamat oluet ja hedelmäoluet. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifikoituja oluttuomareita.

Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. – Palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää, kertoo Brunnsberg. Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio, siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana, sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.

Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun 2019 tulokset:

Vuoden kotipanija 2019: Tommi Salmi, Pernaja

Sarjavoitot:

Stout ja Porter

1. Mikko Salo, Seinäjoki (20C Imperial Stout)

2. Jouni Raninen, Jyväskylä (20C Imperial Stout)

3. Jani Harju, Lappeenranta (16D Foreign Export Stout)

Ale

1. Kalle Ohvo, Helsinki(21B Specialty IPA: New England IPA)

2. Ossi Suominen, Helsinki (17D English Barley Wine)

3. Jani Kytöharju, Jorvas (22C American Barley Wine)

Lager

1. Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa (1B American Lager)

2. Marko Hirvi, Helsinki (6B Rauchbier)

3. Tommi Salmi. Pernaja (3B Czech premium pale lager)

Belgityyliset oluet ja vehnäoluet

1. Eero Karjalainen, Tampere (25B Saison)

2. Tommi Salmi, Pernaja (24A Witbier)

3. Markku Leminen, Vantaa (26C Belgian Tripel)

Hapanoluet ja hedelmäoluet

1. Mikko Hillu, Helsinki (27 Historical beer: Gose)

2. Kaarlo Reipas, Vantaa (28B Mixed fermentation sour beer)

3. Kaarlo Reipas, Vantaa (28C Wild Specialty Beer)

Lisätietoja:

Valtakunnallinen Kotiolut -kilpailun järjestäjä / André Brunnsberg 0405353900

andre.brunnsberg@gmail.com

Olutliitto / Puheenjohtaja Anikó Lehtinen 0407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto vastustaa Tullin tulkintaa makusiidereistä ja –lonkeroista

Olutliitto, Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö vastustaa Tullin tulkintaa uudesta EU:n antamasta asetuksesta. Tämä tulkinta nostaa nk. makusiiderit eli erilaisilla makuaineilla (hedelmät, marjat, mausteet) maustetut siiderit ja käymispohjaiset long drink -juomat korkeampaan valmisteveron tulliluokkaan. Näin näiden juomien verotus nousisi jopa 41 prosenttia. EU:n asetus tulee voimaan jo ensi viikolla ja siirtymisaikaa ei ole, vaan korkeampi verotus koskee makusiidereitä ja käymispohjaisia lonkeroita saman tien, joten näiden tuotteiden kuluttajahinta nousee merkittävästi.

Esimerkkinä Olutliitto laski fiktiivisen peruna-lanttusiiderin (0,33 l tuote, alkoholia 4,7til.%) veron, joka ennen veronkorotusta on 0,63 €/ tlk ja muutoksen jälkeen 0,76 €/tlk. Tällaisen maultaan erikoisen mutta vahvuudeltaan tyypillisen makusiideritölkin hinta nousisi siis vajaan 13 senttiä. Tilavuusprosentiltaan 5,5-vahvuisen version hinta nousisi noin 26 senttiä.

Tulli tulkitsee Suomessa EU:n asetusta hyvin tiukasti. – Jos Ruotsi ja Viro tulkitsevat asetusta eri lailla, tilanne voi tulevaisuudessa olla se, että naapurimaista näitä tuotteita saa huomattavasti halvemmalla, mikä lisää yksityistä tuontia, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. Lisäksi Tullin tulkinta vaikeuttaa suomalaisten panimoiden mahdollisuutta tehdä ja viedä ulkomaille mm. kotimaisilla marjoilla maustettuja siidereitä.

Lehtinen hämmästelee myös Tullin toimintaa makusiidereiden kohdalla, koska Tullin mukaan alkoholituotteiden jaottelu tehdään jatkossa tarkastelemalla yksittäin tämän kategorian juoman aistinvaraisia ominaisuuksia, ja päättämällä onko esimerkiksi omenasiiderissä havaittavissa perinteisen omenasiiderin aistinvaraiset ominaisuudet. Ohjeessaan Tulli ei kuitenkaan anna määritelmää perinteiselle siiderille, joten päätösvalta jää aina virkamiehen oman makuaistin varaan.

Olutliitto katsoo, että asia pitää nostaa uudelleen esille Tullissa, koska veron nouseminen voi tarkoittaa jopa suomalaistuotteiden valmistuksen loppumista tai ainakin niiden vähenemistä kaupan ja ravintoloiden tarjonnasta. Olutliiton mukaan tämä heikentää kotimaisten panimotoimijoiden toimintaympäristöä, tuotantoa ja sitä kautta työllisyyttä. Lisäksi Tullin tulkinta ohjaa alan toimijoita vähempään innovatiivisuuteen ja sitä kautta kehnompaan tuotteiden kirjoon, joka ei ole panimotuotteiden kuluttajien edun mukaista.

Asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX%3A32019R0923&from=FI&fbclid=IwAR0RZSiLCm-9MS9ZwhGQuNeRlyXkPkPvaU67rD_34_Kmqv5ruYWMxxPNqAM

Lisätietoja:

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen tel. 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

www.olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto: Ei alkoholiveron korotukselle!

Olutliitto kannanotto 4.6.2019

Eilen julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.

Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa. Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa, olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa. -Me emme näe mitään merkkejä siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen, vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.

Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen tuontiin verrattuna.

-Me haluamme Olutliittona korostaa kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen. Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen +358407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019

Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA