Näytteillä oleva artikkeli

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto Pernajaan!

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.  Tänä vuonna koko kilpailun voittajaksi selviytyi Tommi Salmi Pernajasta.

Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg. Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta ja tänä vuonna jo yli 150.

Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Olutsarjoja oli tänä vuonna lagerit, stoutit ja porterit, belgityyliset oluet ja vehnäoluet, ale-oluet, sekä suosiotaan kasvattavat happamat oluet ja hedelmäoluet. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifikoituja oluttuomareita.

Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. – Palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää, kertoo Brunnsberg. Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio, siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.

Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana, sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.

Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.

Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun 2019 tulokset:

Vuoden kotipanija 2019: Tommi Salmi, Pernaja

Sarjavoitot:

Stout ja Porter

1. Mikko Salo, Seinäjoki (20C Imperial Stout)

2. Jouni Raninen, Jyväskylä (20C Imperial Stout)

3. Jani Harju, Lappeenranta (16D Foreign Export Stout)

Ale

1. Kalle Ohvo, Helsinki(21B Specialty IPA: New England IPA)

2. Ossi Suominen, Helsinki (17D English Barley Wine)

3. Jani Kytöharju, Jorvas (22C American Barley Wine)

Lager

1. Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa (1B American Lager)

2. Marko Hirvi, Helsinki (6B Rauchbier)

3. Tommi Salmi. Pernaja (3B Czech premium pale lager)

Belgityyliset oluet ja vehnäoluet

1. Eero Karjalainen, Tampere (25B Saison)

2. Tommi Salmi, Pernaja (24A Witbier)

3. Markku Leminen, Vantaa (26C Belgian Tripel)

Hapanoluet ja hedelmäoluet

1. Mikko Hillu, Helsinki (27 Historical beer: Gose)

2. Kaarlo Reipas, Vantaa (28B Mixed fermentation sour beer)

3. Kaarlo Reipas, Vantaa (28C Wild Specialty Beer)

Lisätietoja:

Valtakunnallinen Kotiolut -kilpailun järjestäjä / André Brunnsberg 0405353900

andre.brunnsberg@gmail.com

Olutliitto / Puheenjohtaja Anikó Lehtinen 0407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto vastustaa Tullin tulkintaa makusiidereistä ja –lonkeroista

Olutliitto, Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö vastustaa Tullin tulkintaa uudesta EU:n antamasta asetuksesta. Tämä tulkinta nostaa nk. makusiiderit eli erilaisilla makuaineilla (hedelmät, marjat, mausteet) maustetut siiderit ja käymispohjaiset long drink -juomat korkeampaan valmisteveron tulliluokkaan. Näin näiden juomien verotus nousisi jopa 41 prosenttia. EU:n asetus tulee voimaan jo ensi viikolla ja siirtymisaikaa ei ole, vaan korkeampi verotus koskee makusiidereitä ja käymispohjaisia lonkeroita saman tien, joten näiden tuotteiden kuluttajahinta nousee merkittävästi.

Esimerkkinä Olutliitto laski fiktiivisen peruna-lanttusiiderin (0,33 l tuote, alkoholia 4,7til.%) veron, joka ennen veronkorotusta on 0,63 €/ tlk ja muutoksen jälkeen 0,76 €/tlk. Tällaisen maultaan erikoisen mutta vahvuudeltaan tyypillisen makusiideritölkin hinta nousisi siis vajaan 13 senttiä. Tilavuusprosentiltaan 5,5-vahvuisen version hinta nousisi noin 26 senttiä.

Tulli tulkitsee Suomessa EU:n asetusta hyvin tiukasti. – Jos Ruotsi ja Viro tulkitsevat asetusta eri lailla, tilanne voi tulevaisuudessa olla se, että naapurimaista näitä tuotteita saa huomattavasti halvemmalla, mikä lisää yksityistä tuontia, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.  Lisäksi Tullin tulkinta vaikeuttaa suomalaisten panimoiden mahdollisuutta tehdä ja viedä ulkomaille mm. kotimaisilla marjoilla maustettuja siidereitä.

Lehtinen hämmästelee myös Tullin toimintaa makusiidereiden kohdalla, koska Tullin mukaan alkoholituotteiden jaottelu tehdään jatkossa tarkastelemalla yksittäin tämän kategorian juoman aistinvaraisia ominaisuuksia, ja päättämällä onko esimerkiksi omenasiiderissä havaittavissa perinteisen omenasiiderin aistinvaraiset ominaisuudet. Ohjeessaan Tulli ei kuitenkaan anna määritelmää perinteiselle siiderille, joten päätösvalta jää aina virkamiehen oman makuaistin varaan.

Olutliitto katsoo, että asia pitää nostaa uudelleen esille Tullissa, koska veron nouseminen voi tarkoittaa jopa suomalaistuotteiden valmistuksen loppumista tai ainakin niiden vähenemistä kaupan ja ravintoloiden tarjonnasta. Olutliiton mukaan tämä heikentää kotimaisten panimotoimijoiden toimintaympäristöä, tuotantoa ja sitä kautta työllisyyttä. Lisäksi Tullin tulkinta ohjaa alan toimijoita vähempään innovatiivisuuteen ja sitä kautta kehnompaan tuotteiden kirjoon, joka ei ole panimotuotteiden kuluttajien edun mukaista.

Asetus: https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX%3A32019R0923&from=FI&fbclid=IwAR0RZSiLCm-9MS9ZwhGQuNeRlyXkPkPvaU67rD_34_Kmqv5ruYWMxxPNqAM

Lisätietoja:

Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen tel. 0407381670 puheenjohtaja@olutliitto.fi

www.olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto: Ei alkoholiveron korotukselle!

Olutliitto kannanotto 4.6.2019

Eilen julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.

Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa. Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa, olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa.  -Me emme näe mitään merkkejä siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen, vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.

Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen tuontiin verrattuna.

-Me haluamme Olutliittona korostaa kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen.  Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Anikó Lehtinen +358407381670

puheenjohtaja@olutliitto.fi

Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliitto ry:n uusi hallitus on valittu

Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit, käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden uuden jäsenen mitalla.

Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi jäseniksi seuraavat henkilöt:

Milja Seppälä, Oulu
Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja)
Ilmo Teikari, Vantaa
Niilo Orola, Helsinki
Pirkka Elfving, Helsinki (uusi)
Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri)
Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi)
Jari Mäenpää, Tampere (uusi)
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi)
Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)

Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:

Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri)
Sirpa Huostila, Espoo
Jorma Lahdensuo, Hollola
Ilpo Markkola, Hollola
Heino Tiilikainen, Porvoo
Hanna Montonen, Helsinki

Näytteillä oleva artikkeli

Olutliiton teesit eduskuntavaaleihin 2019

Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.

1. Oluen hinta kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.

Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:

•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).

•Hintaan voidaan vaikuttaa myös pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna 2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia ”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.

•Ravintolassa myytävän alkoholin arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti terveempää suhtautumista alkoholiin.

2. Olutkauppa kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin. Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta paljon.

Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:

•Kaupoissa myytävien oluiden alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia, ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.

•Panimoille tulisi myöntää ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta huolimatta.

•Juomakaupoilta on poistettava vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen. Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi muuten huono tai olematon.

•Verkkokaupalle selkeät sallivat säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta tilaamiseen ja verojen maksamiseen.

3. Arvostusta oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.

Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin kehittää:

•Sahtikulttuuri tulee saattaa mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen kvevri-viinin tavoin).

•Pienpanimoiden keskinäiseen yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta panimoilta valmisteverohuojennus.

•Valtiovallan tulee tukea pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen oluen ulkomaanviennille.

•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.

************************************************************************

Olutpostin video Olutliiton vaalipaneelista 6.2.2019, jossa teesimme olivat esillä: https://youtu.be/__YQ9rqcmlA

Valtakunnallinen kotiolutkilpailu 2019 – palkintojen jako lauantaina 6.7

Pisteiden perusteella seuraavat oluet pääsivät tänä vuonna kukin sarjan finaaleihin:

  1. Lager:
    3B – 1002: Tommi Salmi, Pernaja
    1B – 1010: Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa
    5C – 1013: Sampo Järvi, Helsinki
    6B – 1016:Marko Hirvi, Helsinki
    2A – 1030: Otto Laitinen
  3. Ale:
    21A – 2002: Jouni Roivas, Helsinki
    22C – 2006: Jani Kytöharju, Jorvas
    15A – 2021: Henri Isotalus, Kiiminki
    21A – 2022: Jarmo Ranta
    17D – 2024: Niko Laiso, Espoo
    21B – 2028: Kalle Ohvo
    17D – 2042: Ossi Suominen, Helsinki
  4. Belgian and wheat:
    24A – 3006: Tommi Salmi, Pernaja
    26C – 3010: Markku Leminen, Vantaa
    10A – 3013: Eero Karjalainen, Tampere
    25B – 3014: Eero Karjalainen, Tampere
    26D – 3018: Jouni Raninen, Jyväskylä
    25A – 3030: Aleksi Haapavaara, Lempäälä
  5. Stout and porter:
    16D – 4001: Jani Harju, Lappeenranta
    9C – 4002: Mikko Punkkinen, Lahti
    20C – 4009: Mikko Salo, Seinäjoki
    20A – 4012: Jarmo Ranta
    20C – 4013: Jouni Raninen, Jyväskylä
    20C – 4015: Kalle Ohvo
  6. Sour ja hedelmä:
    27 – 5003: Mikko Hillu, Helsinki
    28B – 5006: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5007: Kaarlo Reipas, Helsinki
    28C – 5008: Kaarlo Reipas, Helsinki
    29A – 5010, Tomislav Cupic, Helsinki
    28A – 5012: Aleksi Haapavaara, Lempäälä

Palkintojen jako jossa selviää kolme parasta jokaisessa sarjassa pidetään lauantaina 6.7 Bryggeri Helsingissä klo 12:00. Sen lisäksi palkitsemme myös ”Vuoden kotipanijan”.