Olutliitto ei valitse vuonna 2021 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi halutessaan antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle.
Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.
Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.
Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994, tosin ei joka vuonna. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta.
Olutliitto katsoo, että vuonna 2021 ei valita Pahaa Nuuttia, koska liitto haluaa ottaa kantaa kokonaisvaltaisemmin liitolle tärkeiden asioiden kannalta sekä keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenyhdistyksilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea.
Pahat Nuutit
2018 perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä
2016 Lännen Median toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun viinaranneke-sanan.
2014 johtaja Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd
2013 puheenjohtaja Juha Sipilä, Suomen Keskusta
2011 peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP
2010 Turun kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón
2009 pääministeri Matti Vanhanen, Keskusta
2008 ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2007 toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia
2006 hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2005 toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2004 ylijohtaja Ilkka Suojasalmi, STTV
2003 peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2002 kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2000 Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman olutmainoksen televisioon.
Olutliitto toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta oluen tarjoiluvinkkien kera. Katso tästä miten uuden vuoden juhlan oluet kannattaa tarjoilla!
Oikeanmuotoisesta lasista tarjoiltuna olut esittelee parhaat puolensa. Lasin valintaan vaikuttavat oluttyyppi, oluen ulkonäkö, tarjoilulämpötila sekä annoksen koko. Hyvään olutlasiin mahtuu annos olutta sekä vaahtokukka, joka suojelee oluen aromeita ja saa oluen maistumaan vielä paremmalta. Hyvässä viinilasissa on samoja ominaisuuksia kuin hyvässä olutlasissakin, joten sitä voi hyvin käyttää.
Oluen vaahdon muodostumisen kannalta on tärkeää, että lasi on puhdas. Olutravintolassa siksi pesun jälkeen olutlasi huuhdellaan vielä vedellä, jotta viimeisetkin pintaan jääneet rasva- tai pesuaineet jäämät huuhtoutuvat pois.
Vaaleat oluet ovat parhaimmillaan jäähdytettynä +4–8 asteeseen. Tummat oluet tarjotaan +11–16-asteisina, jolloin paahteiset runsaat maut pääsevät oikeuksiinsa. Erikoisvahvojen nautiskeluoluiden aromit ovat parhaiten tasapainossa, kun ne tarjoillaan +15–18 asteisina.
Kaikki oluet tulee kuitenkin säilyttää viileässä, alle 20 -asteessa. Ota tummemmat oluet huoneenlämpöön noin puoli tuntia ennen tarjoilua. Huomaa myös, että oluen kaataminen lasiin lämmittää juomaa aina muutaman asteen.
Useimmat oluet kaadetaan lasin sisäpintaa pitkin pitämällä lasia vinosti kallellaan. Kun olet kaatanut 2/3, nosta lasi pystyyn, jotta saat oluen pinnalle vaahtokukan.
Joillain oluilla on oma kaatotyyli, jota kannattaa noudattaa. Sen myötä oluen maku on parhaimmillaan. Esimerkiksi suodattamattomia vehnäoluita puolestaan kaadetaan lasiin sisäpintaa pitkin noin puolet pullon sisällöstä. Sitten olutpulloa pyöräytetään, jotta sakka saadaan sekoittumaan juomaan tasaisesti. Sitten loputkin oluesta kaadetaan lasiin.
Olut on suomalaisten suosikkijuoma, niin arjessa kuin juhlassa. Joulu taas on yksi suurimmista juhlistamme, jonka perinteet juontavat kauas pakanalliseen aikaan ja jo sieltä asti olut on ollut juhlan yksinoikeutettu juomakuningas.
Joka toiseen suomalaiseen joulupöytään katetaan tänä jouluna olutta, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton Taloustutkimuksella teettämä tutkimus, jossa kartoitettiin suomalaisten alkoholiasenteita. Olutlaaduista lager on säilyttänyt suosikkiasemansa. Kyselyyn vastanneista kinkun kanssa sopii parhaiten tumma lager (47 %), vaalea lager lähes yhtä hyvin (42 %). Parhaiten vaalea lager sopii vastanneiden mielestä kalojen ja mädin kanssa.
Jouluoluen pitkät perinteet
Kaikissa Pohjoismaissa jouluoluen juonti on hyvin vanha perinne. Jouluoluen panemiseen ja nauttimiseen liittyi monenlaisia loitsuja ja taikoja. Usein sanottiin, että joulua ei juhlittu, vaan juotiin ja juominen saattoi riistäytyä käsistä reippaastikin.
Jouluoluen valmistamiseen ja juomiseen liittyvät tavat ovat meillä yhdistelmä useasta eri perinteestä, kuten moni muukin joulun juhlimisen tapa. Suomalainen joulu, skandinaavinen uusivuosi ja kekri ovat osa samaa vuoden päättymisen perinnettä, josta alkoi keskitalven juhlakausi ja päivien lyheneminen.
Jouluksi ei varsinaisesti pyritty tekemään erimakuista olutta, mutta talon oluen piti kuitenkin olla parasta mahdollista ja sitä piti olla runsaasti. Jouluolueen käytettiin reilusti raaka-aineita ja sitä tehtiin hartaudella. Jouluna sitten nautittiin valmiista juomasta, syötiin hyvin, leikittiin ja lepäiltiin.
Oluen ja jouluisten makujen yhdistäminen
Perinteisten jouluruokien kanssa juodaan usein mieluummin olutta kuin viiniä, sillä monet joulun mauista saattavat olla haastavia viinin kanssa. Maltaisen oluen maku ei riitele joulupöydän antimien kanssa ja oluen hiilihappoisuus keventää jouluruuan maukasta raskautta.
Sillin, silakan ja rosollin kanssa olut sopii erittäin hyvin, koska se tasapainottaa kalojen suolaisuutta ja rosollin etikkaisuutta maltaisuudellaan. Myös suolainen mäti on omiaan oluen kera. Kalapöydän juomiksi sopivatkin esimerkiksi vaaleat lagerit ja pilsit, sitrusmaiset vehnäoluet tai raikkaat hapanoluet. Mielenkiintoinen yhdistelmä on myös rustiikki saison-olut kalapöydän kera. Kylmien lohiruokien kanssa sopii mainiosti myös hieman tummempi olut, kuten maltainen red ale.
Joulun raskaisiin pääruokiin on hyvä valita olut, jossa on täyteläisen voimakasta makua tai tuhtiutta leikkaavaa katkeroa. Tummissa kotimaisissa jouluoluissa on vaadittavaa makean runsasta maltaisuutta, kuten myös tummissa lagereissa tai belgialaisissa luostarityylisissä ale-oluissa. Toinen vaihtoehto on tarjota joulupöydän laatikoiden ja kinkun kanssa katkeria IPA- tai APA -oluita, jolloin oluen katkeruus leikkaan ruuan täyteläistä aromia keventäen hieman kokonaisuutta.
Suklaajälkiruokien kanssa maistuu jälkiruokaviinilasista pieni annos suklaista imperial stout -olutta tai raikasta hapanolutta, vaikka vadelmalla maustettuna. Vahvoja ja tuhteja oluita, kuten belgialaistyylisiä ale-oluita tynnyrikypsytetyt tummat oluet kannattaa nauttia myös aterian jälkeen vaikkapa kypsytettyjen juustojen kanssa. Aterian digestiiviksi sopii erinomaisesti runsaan maltainen bock-olut.
Joulusaunan oluena monet edelleen suosivat vaaleaa, raikasta lageria. Saunan kuumuudesta vilvoitteluun kannattaa kuitenkin vaihtelun vuoksi kokeilla vaikka kevyttä, hieman suolaista gose-olutta!
Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen on koonnut vuoden 2020 Suomen Paras Olut -kilpailun palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi:
Suomen Paras Olut 2020: Vehnäolut: Valo vehnäolut 4,5 t%, Panimo Honkavuori Oy
Ruokasuositus: Joulun runsas kalapöytä
Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 t%, RPS Brewing Oy
Ruokasuositus: Maukas mätileipä
Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 t%, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy
Ruokasuositus: Hienoarominen graavisiika
Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 t%, Takatalo & Tompuri Brewery
Ruokasuositus: Mehukas joulukinkku
Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 t%, Lammin Sahti Oy
Ruokasuositus: Suolaisen tuhti graavilohi
Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 t%, CoolHead Brew
Ruokasuositus: Kermaiset juureslaatikot
Stout ja portteri: Ikiiurso Bourbon Barrel Aged (12,0 t%, Panimoyhtiö Hiisi Oy
Vuoden 2020 Hyväksi Tuomaaksi on valittu ohranjalostaja Reino Aikasalo. Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet. Hyvä Tuomas palkinto jaetaan nyt 27:nnen kerran.
Reino Aikasalo
Reino Aikasalo on kasvanut Hollolassa, mallasohran viljelyseudulla. Suoritettuaan agronomin tutkinnon hän on työskennellyt kasvinjalostuksen parissa koko uransa, vastaten mm. ohran jalostuksesta moniin eri käyttötarkoituksiin, kuten oluen valmistukseen käytettävään maltaaseen. Aikasalo on toiminut uransa aikana osana laajaa kansainvälistä yhteistyö- ja asiantuntijaverkostoa, kuten asiantuntijajäsenenä viralliset mallasohrat hyväksyvässä Ohrakomiteassa. Aikasalo on nykyään eläkkeellä, asuu Helsingissä ja oluen ystävänä pitää erilaisten oluiden maistelusta.
– Aikaisuus, korrenlujuus ja hyvä sato ovat olleet hyvän lajikkeen ominaisuuksia jo sadan vuoden ajan, kertoo Aikasalo ohranjalostuksesta. -Vuosikymmenten myötä on pystytty kasvattamaan merkittävästi jyvänkokoa ja taudinkestävyyttä. Ilmastonmuutos vaatii sekä kasveilta että niiden viljelyltä sopeutumista entistä vaihtelevampiin oloihin. Suomalaisen kasvinjalostajan pitää tuottaa lajikkeita, jotka sopeutuvat vaihteleviin lämpö- ja kosteusoloihin ja viljeltävien kasvien pitää pystyä tuottamaan täyttä satoa Suomen lyhyessä kesässä.
Hyvä Tuomas -palkinto tulee pitkästä työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan tekevät aiempien vuosien Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.
– Hyvän oluen edellytyksenä ovat korkealaatuiset raaka-aineet, perustelee valintaa Pentti Salmi, Hyvä Tuomas 2001. – Näin ohran jalostuksen merkitys on aivan keskeinen, vaikkakin vähemmin tunnettu alue pitkässä ketjussa alkutuotannosta oluen käyttäjälle. Reino Aikasalon hankkima hyvä koulutus ja laaja käytännön kokemus sekä yhteistyökyky näkyvät vielä vuosikausia hänen eläkkeelle jäätyäänkin. Reinon jalostamaa ohraa lainehtii pelloilla ja maistuu hyvässä suomalaisessa oluessa, Salmi päättää.
Hyvä Tuomas -palkinto julkistetaan aina Tuomaan päivänä 21.12. jolloin perinteisesti on rauhoituttu joulunviettoon. Oluella on ollut tärkeä merkitys joulurauhan alkamisessa ja Tuomaan päivän tapoihin kuuluikin maistella jouluoluen makua.
Hyvän Tuomaan päivä
Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta.
Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.
”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”
Suomen parhaat oluet julkistetaan ensi vuoden syyskuussa jo 11. kerran. Suomen Paras Olut -kilpailun järjestämisvastuu siirtyy Suomalainen Olut ry:ltä Olutliitolle. Samalla kilpailu lisää näkyvyyttä ja hakee uusia yhteistyökumppaneita.
Suomen Paras Olut -kilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Kymmenessä vuodessa kisasta on kasvanut merkittävin vuosittain järjestettävä suomalaisten oluiden kilpailu. Tänä vuonna mukana oli yli 300 erilaista olutta 49 panimolta.
Suomen Paras Olut -kilpailuoluita
Kisan on järjestänyt sen perustamisesta lähtien Suomalainen Olut ry, jonka jäseniä ovat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ja Pienpanimoliitto. Maanantaina allekirjoitetulla sopimuksella kilpailun käytännön järjestelyistä vastaa vuonna 2021 olutseuroja, oluenharrastajia ja -kuluttajia edustava Olutliitto ry.
”Olutliitto on ollut mukana kisan järjestelyissä alusta alkaen. Olutseuroista on ollut runsaasti väkeä kisan tuomareina ja ahkerina talkoolaisina. Oli luonnollista, että tarjosimme heille kilpailun järjestämistä, kun omat paukkumme uudistumiselle eivät enää riittäneet”, kertoo Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä.
Kilpailujen järjestäminen antaa Olutliitolle potkua seuratyöhön
Kilpailun oikeudet pysyvät Suomalainen Olut ry:llä. Olutliitto vastaa kilpailun järjestämisestä, tuomaroinnista, markkinoinnista, palkintojenjaosta ja yhteistyökumppanuuksista. Suomen Paras Olut -kilpailu istuu hyvin kuluttajajärjestön profiiliin ja toimintaideaan.
”Olutliitto täytti tänä vuonna 20 vuotta. Yhteistyösopimus on juhlavuotemme huipentuma. Järjestämme vuosittain myös Vuoden Kotiolutkilpailun. Kahden kisan kautta pääsemme esittelemään suomalaisten oluiden valtavaa kirjoa kaikille oluenystäville”, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Kilpailun tavoitteena on ohjata kuluttajia valitsemaan ja maistamaan erilaisia oluita, parantaa suomalaisen oluen asemaa ja arvostusta sekä auttaa kuluttajia löytämään erilaisia käyttöyhteyksiä oluille. Kisa tarjoaa panimoille mahdollisuuden esitellä oluitaan suurelle yleisölle. Lisäksi se tukee oluenkuluttajien ja olutseurojen harrastustoimintaa.
Anikó Lehtinen toimii kilpailun johtajana. Suomalainen Olut ry nimeää kilpailuvalvojan talven aikana. Kisan päätuomari julkistetaan myöhemmin.
”Olemme rakentaneet Olutliitossa koko syksyn kilpailuorganisaatiota ja erilaisia kumppanuusmalleja. Nyt organisaatiomme on kasassa. Mukana on useita innokkaita Olutliiton aktiiveja sekä kokeneita vastuunkantajia eri tehtäviin”, Lehtinen kertoo.
Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä ja Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen allekirjoittamassa Suomen Paras Olut -kilpailusopimusta
Kilpailuun voivat osallistua tölkkeihin ja pulloihin pakatut oluet
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille kotimaisille kaupallisten panimoiden oluille, jotka ovat säännöllisessä myynnissä. Kilpailuun voi osallistua kuluttajapakkauksiin eli käytännössä pulloihin ja tölkkeihin pakatut oluet. Sarjajako noudattaa viime vuosien linjaa.
”Olemme saanet valtavan paljon yleisöpalautetta ja kehittämisideoita. Uutena tuomme alkoholittomien ja matala-alkoholisten eli alle 2,8-prosenttisten oluiden sarjan. Lisäksi nostamme erikoismaininnoin esille gluteenittomat oluet”, Lehtinen paljastaa.
Olutliitto kutsuu olutkulttuuria edistävät tahot ja ennen kaikkea kaikki panimot mukaan toteuttamaan Suomen parasta olutkisaa. Kilpailuun ilmoittautuminen alkaa maalis-huhtikuussa. Tuomarointi on loppukesästä. Palkinnot jaetaan ja Suomen Paras Olut nimetään syyskuussa.
Suomen Paras Olut -kilpailun tuomareita vuonna 2020.
”Tulemme satsaamaan aiempia vuosia enemmän kilpailun näkyvyyteen. Uusi kilpailuportaali julkistetaan keväällä. Siinä tulee olemaan kisainfon lisäksi erilaista hyötytietoa suomalaisesta oluesta”, Lehtinen sanoo.
Suomen Paras Olut -kilpailu sai Euroopan Oluenkuluttajien Liiton EBCU:n hyväksynnän kuluttajien edut huomioivana kilpailuna vuonna 2019.
Vuoden 2020 voittajaoluet sopivat juhlakauden ruokapöytään
Suomen Parhaat Oluet julkistettiin 10. syyskuuta Tampereella. Koko joukko kisassa menestyneitä oluita on ollut saatavilla S-ryhmän myymäläverkostossa sekä olutravintoloissa ja hyvin varustetuissa olutkaupoissa.
Anikó Lehtinen on koonnut Vuoden 2020 palkituista oluille ruokasuositukset jouluksi.
Kokeile Suomen Paras Olut- kilpalun voittajia joulupöytään:
Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 %, Panimo Honkavuori
Ruokasuositus: joulun runsas kalapöytä.
Vaalea lager: Rock – An allday, everyday Lager 4,7 %, RPS Brewing
Ruokasuositus: maukas mätileipä.
Pils: Kukko Pils Alkoholiton 0,3 %, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy
Ruokasuositus: hienoarominen graavisiika.
Tumma tai värillinen lager: KASKI Mustakaura 5,0 %, Takatalo & Tompuri Brewery
Ruokasuositus: mehukas joulukinkku.
Vaalea tai keskitumma ale: Lammin Sahti 7,5 %, Lammin Sahti Oy
Ruokasuositus: suolaisen tuhti graavilohi.
Amerikkalainen IPA: Juiciness 5,5 %, CoolHead Brew
Kisaoluita vuoden kisassa (valokuvaaja: Aniko Lehtinen)
Tänä vuonna Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun voitto meni Seinäjoelle, kun Vuoden Kotipanijaksi valittiin Mikko Salo. Kilpailijoita oli 89 kotioluentekijää ja 188 erilaista olutta melkein kolmeltakymmeneltä eri paikkakunnalta ympäri Suomea.
Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa. – Tänä vuonna jouduimme siirtämään kisat keväästä syksyyn johtuen koronapandemiasta. Onneksi saimme pidettyä tuomaroinnit lokakuun alussa ennen pandemian kiihtymistä, kertoo Brunnsberg. – Haluan kiittää Finnmap Infran Marko Rantaa tilojen järjestämisestä sekä Olli-Pekka Ratsulaa avustamisesta kilpailussa. Sekä tuomarointi että järjestelyt tehtiin talkootyönä, niin kuin aikaisempinakin vuosina. Oluiden määrä oli nyt lähellä maksimirajaa, ensi vuodelle meidän ehkä pitää taas keksiä keinoja, jolla saadaan kilpailu toimimaan entistä joustavammin.
Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg.
André Brunnsberg tuomaroimassa vuoden kilpailua (valokuvaaja: Aniko Lehtinen)
Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta ja tänä vuonna jo yli 180. Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia: oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifioituja oluttuomareita.
Tänä vuonna NEIPA-oluet olivat suurin osallistujaoluttyyli, jota seurasivat imperial stoutit ja American Pale Ale-oluet. Myös wild beer-, strong bitter-, saison- ja American IPA –olut olivat runsaammin edustettuna. – Oluitten taso oli taas viime vuodelta noussut, tämä vuonna kovimmat oluet nähtiin pale ale- ja sour- sarjassa, Brunnsberg kommentoi kisan tasoa. – Sour-sarjan voittaja oli Kaarlo Reippaan panema gueuze, joka on tähän asti haasteellisin oluttyyli kilpailussa. Lager-sarjassa oli taas ilahduttavasti mukana pari American Lageria, jotka ovat kotioluenteossa aika vaikeita tehdä.
Tänä vuonna Vuoden Kotipanija oli Mikko Salo, ainoa joka pääsi palkintosijoille useammassa sarjassa. Salo palkittiin lager- ja stout –oluistaan. Palkinnoksi Mikko Salo saa 60 litran Fermzilla All-rounder käymisastian joka myös toimii keginä. Sen lisäksi palkittiin jokaisen sijan kolme parasta kunniakirjoilla ja Panimonurkan lahjakorteilla, jolla kilpailijat voivat ostaa Simpsonin mallasta, Lallemandin hiivaa ja Simply Hopsin humalalajikkeita. Sen lisäksi jokainen sarjan voittaja saa säkillisen Simpsons Golden Promise -mallasta.
Kilpailun oluiden arviointi tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. Brunnbergin mukaan palaute on kilpailijoille hyvin tärkeää. – Itsekin kotioluentekijänä tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio, siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran palautteen oluistaan.
Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana, sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.
Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.
Vuoden kotipanija:
Mikko Salo, Seinäjoki
Lager-sarja:
1. Kimmo Keski-Saari, Vaasa (6B Rauchbier)
2. Mikko Salo, Seinäjoki (1B American Lager)
3. Olli-Pekka Niinimäki, Vantaa (5B Kölsch)
Ale-sarja:
1. Markku Leminen, Helsinki (17D English Barleywine)
The Beer Styles of Europe and Beyond -nimisen oluttyyliluokittelun tarkoitus on tarjota monipuolinen oluttyyliopas sekä olutharrastustaan aloitteleville että oluen ammattilaisille. Luokittelussa käydään läpi tärkeimpien oluttyylien historia, oluiden erot ja malliesimerkit.
Oluttyyliluokittelun on tarkoitus myös lisätä keskustelua oluista ja selkeyttää olutkilpailujen oluttyylijakoa. Luokittelun julkaiseminen on osa EBCU:n tavoitetta lisätä oluttyylien ymmärtämystä ympäri Eurooppaa.
EBCU:n oluttyyliluokittelu on palkitun olutkirjailijan Tim Webbin kuratoima ja luokittelua ovat olleet kommentoimassa kaikki liiton jäsenet, Olutliittoa myöten. Luokittelun on tarkoitus olla koko ajan päivittyvä niin että sieltä löytyy aina ajankohtainen tieto erilaisista oluista.
Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhdessä laatimassa lakiluonnoksessa ehdotetaan korotuksia alkoholijuomien valmisteveroihin vuoden 2021 alusta. Korotukset kasvattaisivat alkoholiveron tuottoa vuositasolla noin 50 miljoonaa euroa hallitusohjelman mukaisesti.
Suomalaisia oluenkuluttajia ja olutseuroja edustava Olutliitto vastustaa lakiluonnosta kuluttajien etujen vastaisina niiltä osin kuin sen sisältämät alkoholiverojen korotukset koskevat oluita, ja erityisesti enintään 2,8 tilavuusprosenttia alkoholia sisältäviä mallasjuomia. Lakiluonnoksessa oluesta tehdään jälleen kohtuuttomasti syntipukki suomalaisten alkoholinkulutuksessa ja alkoholiongelmien aiheuttajana.
Luonnoksessa ehdotetaan, että valmisteverojen korotukset kohdistuvat kaikkiin juomaryhmiin yhtä suurena suhteessa juoman sisältämään alkoholiin. Tämä väite ei pidä paikkaansa, sillä jo lausuntopyynnössä mainitaan, että enintään 2,8-prosenttisen oluen ja etyylialkoholi-veroluokan verotasoihin ehdotetaan muita juomaryhmiä suurempia korotuksia. Tavoite ja suunniteltu toteutus ovat siis lähtökohtaisesti ristiriidassa keskenään.
Suomalaiset suosivat yhä miedompia oluita
Alkoholittomien sekä mietojen (max. 2,8 %) oluiden myynti ja kulutus ovat lähteneet myönteisellä tavalla kasvuun viime vuosien aikana. Eri-ikäiset kuluttajat suosivat niitä erityisesti terveyteen sekä elämäntyyliin ja -tapaan liittyvistä syistä.
Me suomalaiset juomme naapurimaitamme miedompia oluita. Suomessa nautitun oluen keskivahvuus on ollut koko 2010-luvun 4,5–4,6 prosenttia, kun esimerkiksi Ruotsissa olut juodaan keskimäärin 5,5-prosenttisena. VM ja STM toteavat lakiluonnoksessa, että alkoholilain (1102/2017) muutoksen jälkeen oluen keskivahvuus on kasvanut vain aavistuksen. Yksi syy tähän on ollut se, että alkoholittomien ja matala-alkoholisten oluiden kulutus on kääntynyt kasvuun.
Olutmarkkinoilla tuotteiden hinnat ohjaavat kulutusta. Kaavailtu verotason nosto asettaa mietojen oluiden hinnan niin korkealle, että kuluttajan ostokynnys nousee huomattavasti. Laskelmien mukaan tölkki mietoa olutta (2,8 % / 33 cl) maksaa korotuksen jälkeen noin 15 senttiä enemmän kuin nyt, mikä tarkoittaisi jopa 0,45 euron korotusta litrahintaan.
Tällä on merkitystä hintatietoisen kuluttajan valintojen kannalta. Uhkakuvana on, että tämän tuoteryhmän ostaminen hiipuu kokonaan, ja mietoja suosivat kuluttajat siirtyvät takaisin korkeamman alkoholiprosentin oluisiin pelkästään hintasyistä.
Kuluttajat ostavat olutta laatu edellä
Erilaisten olutmakujen kirjo on olennainen osa uudistuvaa olutkulttuuria. Kuluttajat ovat oppineet ostamaan oluita kiinnittämällä huomiota maku- ja laatuvaatimuksiin alkoholiprosenttien sijaan.
Oluenvalmistajat ovat vastanneet globaaliin terveyden ja hyvinvoinnin trendeihin tuomalla kuluttajan saataville uusia ja monia erilaisia oluttyylejä edustuvia mietoja ja alkoholittomia tuotteita.
Olutliitto katsoo, että mietojen oluiden huomattava verotason nosto heikentää panimoiden ja juomavalmistajien tuotekehitystä ja halua tuoda uusia tuotteita tähän kategoriaan. Verotason noston myötä tuotteiden kannattavuus niitä tuottaville yrityksille pienenee huomattavasti.
Kaavailtu verotaso myös kaventaisi selvästi kuluttajan valinnanmahdollisuuksia sekä oikeuksia saada maku- ja vahvuuskirjoltaan mahdollisimman moninaisia oluita. Toisin sanoen kauppojen ja ravintoloiden mahdollisuus tilata erilaisia mietoja oluita heikentyy, ja tätä kautta koko tuotekategorian koko pienenee myyntikanavissa ja miedot tuotteet ovat yhä vaikeammin kuluttajan löydettävissä.
Mieto olut ei ole virvoitusjuoma
Ministeriön esitysluonnoksessa alennettujen verokantojen korotusta perustellaan sillä, että tällä hetkellä miedoista juomista maksetaan tietyissä tilanteissa jonkin verran vähemmän alkoholiveroa kuin mehuista ja limonadeista maksetaan virvoitusjuomaveroa, minkä ministeriö katsoo epäkohdaksi.
Olutliitto lähtee siitä, että olutta tulee verottaa oluena eikä virvoitusjuomana. Tähän perustuu myös EU:n ja Suomen alkoholilainsäädäntö, mihin myös viitataan lakiluonnoksen perusteluosassa.
Miedot oluet ovat kuluttajalle monikäyttöisiä ja varsinkin hampaille ne ovat virvoitusjuomia terveellisempiä. Esimerkiksi lageroluiden pH on n. 4, kun virvoitusjuomien ja mehujen pH on n. 3 (*). Olut ei myöskään yleensä sisällä hampaille haitallisia happoja kuten esim. virvoitusjuomat(**).
Mietojen juomien energiapitoisuus on myös kohtuullinen. Enintään 2,8 %:ssa lageroluessa on n. 25–30 kcal / 100 ml ja 5,0 %:ssa lagerissa on noin 45 kcal / 100 ml. Sen sijaan sokeripitoinen virvoitusjuoma sisältää noin 30–45 kcal / 100 ml eli se vastaa energiamäärältään vahvaa olutta (***).
Olutliitto katsoo, että suunnitellun veronkorotuksen myötä kuluttaja valitsee yhä varmemmin oluensa vahvemmista eli enintään 5,5-prosenttisista tuotteista, mikä ei ole kokonaiskulutuksen vähentämisen kannalta tarkasteltuna kansanterveydellisesti perusteltua.
Se ei myöskään hyödytä valtiontaloutta korotuksesta saatavien tulojen jäädessä oletettua pienemmiksi.
Näin ollen se ei ole kansantaloudellisestikaan perusteltua.
Olutliitto edellyttää, että hallitus luopuu suunnitelmista enintään 2,8- prosenttisten oluiden verojen korottamiseksi tai että korotus noudattaa enintään suunniteltua yleistä viiden prosentin tasoa.
*Lähde: Suurimpien suomalaisten juomavalmistajien tuotesivut, keskiarvo
Olutliitto piti 21.vuosikokouksensa 12.9. Hotelli- ja Ravintolamuseossa. Kokous sisälsi vilkasta keskustelua toimintasuunnitelmasta ja liiton periaatteista. Paikalla oli jäsenseuroja ympäri maata. Kokouksessa valittiin myös Olutliiton hallitus seuraavaksi kaudeksi.
Kokouksen jälkeen halukkaat pääsivät tutustumaan Hotelli- ja ravintolamuseon Oispa Kaljaa- näyttelyyn opastuksen kera.
Hallitus seuraavalle kaudelle on:
Puheenjohtaja Anikó Lehtinen
Varsinaiset jäsenet:
Varapj Milja Seppälä, Oulu
Järjestösiht. Marjokaisa Piironen, Kirkkonummi
ITC-vastaava Ilmo Teikari, Vantaa
Heikki Kähkönen, Helsinki
Jari Mäenpää, Tampere
Niilo Orola, Helsinki
Sami Tammio, Turku
Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo
Varajäsenet:
Sihteeri Elina Hietamäki, Helsinki
Kari Katajainen, Helsinki
Johanna Siik, Helsinki
Jorma Lahdensuo, Hollola
Sirpa Huostila, Helsinki
Olutliiton hallitusta vasemmalta oikealta: Sami Tammio, Niilo Orola, Marjokaisa Piironen, Johanna Siik, Kimmo-Pekka Toivola ja Aniko Lehtinen. Olutliiton hallitusta vasemmalta oikealle: Heikki Kähkönen, Milja Seppälä, Ilmo Teikala, Jorma Lahdensuo, Elina Hietamäki ja Kari Katajainen.
Suomen Paras Olut –kilpailun on voittanut Honkavuoren panimon Valo-vehnäolut, hieman yli 300 suomalaisen oluen joukosta. Kilpailun oluet maistettiin noin viidenkymmenen tuomarin voimin kymmenessä eri sarjassa ja kansainvälinen finaalistuomaristo valitsi sarjavoittajien joukosta Suomen Paras Olut 2020 –tittelin voittajaksi joensuulaisen Honkavuoren panimon Valo –vehnäoluen.
Suomen Paras Olut -kilpailun sarjavoittajat 2020.
VALO on raikas vehnäolut, jonka runsasarominen tuoksu ja maku ovat pitkän tuotekehityksen tuloksia. Valon humalakatkero on hyvin alhainen. Olut on suodattamaton, pastöroimaton, lisäaineeton ja aromikas vaalea, hedelmäinen vehnäolut. https://www.honkavuori.fi/oluet/valo/
Panimo Honkavuori on pohjoiskarjalainen pienpanimo Joensuussa. Honkavuoren oluet suunnitellaan taiteella ja tehdään tieteellä kotimaisista maltaista Jaamankankaan suodattamaan pohjaveteen ja hiilineutraalisti sitomalla oluen tuotannosta aiheutuneet päästöt omaan metsään. Kaikki oluet on tuotettu tuulivoimalla. Panimon tuotantokapasiteetti on 150 000 – 200 000 litraa vuodessa.
Honkavuoren Panimo.
Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on kasvanut joka vuosi.
Kun ensimmäisenä vuonna 2011 Suomen Paras Olut -kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, nyt kilpailuun ilmoittautui yli kolmesataa olutta. Kymmenvuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroitiin kymmenessä eri sarjassa. Tänä vuonna poikkeustilanteesta johtuen, kilpailuun ovat voineet osallistua pullotetut tai tölkitetyt oluet, aiempina vuosina kisassa on tuomaroitu myös hanaoluita.
Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto.
– On Ilahduttavaa nähdä näinkin vaikeana vuonna panimoiden aktiivisuus osallistua kilpailuun, kertoo kilpailun järjestäjä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja Matti Heikkilä. – Olen vastannut kilpailun toteuttamisesta koko sen olemassaolon aikana ja on ollut ilo nähdä oluttyylien kirjon kasvaneen tämän kymmenen vuoden aikana.
Pienpanimoliitto on ollut osa kilpailun alusta asti. – Vuosi on ollut pienpanimoille vaikea, joten on entistäkin tärkeämpää juhlistaa alan onnistumisia, sekä yhä monimuotoisempaa kotimaisen oluen valikoimaa. Suomen Paras Olut -kilpailu on oiva palautekanava ja pienpanimoiden keskuudessa arvostettu kilpailu – palkinto hyvästä työstä ja puhtaista mauista, Pienpanimoliiton puheenjohtaja Mikko Mäkelä kommentoi.
– Suomen Paras Olut -kilpailu on oleellinen osa suomalaista olutkulttuuria, kommentoi oluenkuluttajien edunvalvontajärjestön, Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Kilpailu nostaa esille oluen maun ja oluttyyliemme kirjon, ja se on juuri sellaista olutkulttuurin eteenpäinviemistä, mikä kiinnostaa oluenkuluttajaa ja mikä vie pois alkoholiprosenttikeskeisestä keskustelusta.
Oluen valmistus luo kotimaiseen panimoteollisuuteen 2 100 työpaikkaa, lisäksi välillisen työllistämisvaikutuksen kautta lähes 25 000. Niin suuret kuin pienetkin panimot tuovat työtä niin maatalouteen, logistiikka-alalle, pakkausteollisuuteen, vähittäiskaupalle kuin palvelusektorille. Suomen Paras Olut -kilpailu muistuttaa osaltaan oluen valmistuksen erittäin merkittävästä työllistämisvaikutuksesta Suomessa. – Jotta tuhannet kotimaiset työpaikat voidaan turvata, nyt ei ole oikea aika nostaa alkoholiveroa. Sekä kotimainen teollisuus että palvelusektori kaipaavat elvyttäviä ja työllisyyttä lisääviä toimenpiteitä”, muistuttaa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.
Suomen Paras Olut – kilpailu pidettiin ensi kertaa ravintola Perhon tiloissa. – Uusi kilpailupaikka toimi erinomaisesti, kertoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa oli useita tiloja, joita pystyimme hyödyntää niin, että kaikki meni turvallisesti ja joustavasti kaksipäiväisen tuomaroinnin aikana. Tuomareina oli tänäkin vuonna niin oluen harrastajia, myyntikanavan edustajia, olutmediaa kuin oluen ystäviäkin, jolla varmistimme sen, että tuomarit edustivat laajasti suomalaista olutmakua.
Finaalituomaristossa istui tänä vuonna kaksi kansainvälistä olutsommelieria, Brian Schlede Saksasta ja Simonmattia Riva Italista. Kansainvälistä tuomarikokemusta edusti myös Harald Schieder Saksasta. Suomesta tuomaristossa istui oluttuomari ja –kirjoittaja, Tuopillinen-blogin Jouni Koskinen, ravintolapäälliköt Heidi Reiss Pien Brewpubista ja Elina Taimi ravintola Mullikasta, SOK:n valikoimapäällikkö Kari Häsä, kokenut kansainvälinen oluttuomari ja Olutliiton kattojärjestön, European Beer Consumer Unionin hallituksen jäsen André Brunnsberg sekä Perhon Panimon oluentekijä Juha Sinisalo. Tuomariston puheenjohtajana toimi toimittaja Mariaana Nelimarkka.
-Oli mainiota, että saimme poikkeusoloista huolimatta myös ulkomaalaisia tuomarivieraita, jotka paneutuivatkin tehtäväänsä huolella, kommentoi Mariaana Nelimarkka finaalituomarointia. – Koska alkutuomaroinnissa oluet karsitaan pisteiden perusteella, niin finaalissa tuomarit halusivat käydä oluet tarkkaan läpi. Löysimme pitkälti keskustellen yksimielisen näkemyksen siitä, että finaalipöydässä oli erinomainen tyylilajinsa edustaja, joka ansaitsi voiton.
Suomen Paras Olut -tulokset on julkistettu 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtumassa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.
Kilpailu toteutetaan yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.
Suomen Paras Olut 2020 – Tuloslista
Suomen Paras Olut 2020: Valo vehnäolut 4,5 t% (Panimo Honkavuori Oy)
Sarjojen palkitut oluet:
1. Vaalea lager
1.Rock – An allday, everyday Lager (4,7 t%, kansainvälinen vaalea lager, RPS Brewing Oy)
2. Märichello (5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy)
3. Karhu 5,3 (5,3 t%, kansainvälinen vaalea lager, Oy Sinebrychoff Ab)
2. Pils
1. Kukko Pils Alkoholiton (0,3 t%, saksalainen pils, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy)
2. Bryggeri Pils (4,5 t%, saksalainen pils, Bryggeri Helsinki)
3. Galaxy Pils (5,0 t%, saksalainen pils, Stadin Panimo Oy)
Suomalainen Olut ry:n järjestämän Suomen Paras Olut –kilpailun tulokset julkistetaan 10.9. alkaen klo 15 Tampereen Suuret Oluet Pienet Panimot –tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa.
Tänä vuonna kilpailuun ilmoitettiin yli 300 olutta kymmenessä eri oluttyylisarjassa, joista noin 50-henkinen tuomaristo valitsi semifinalistit. Jokaisesta sarjasta palkitaan paras, jonka lisäksi näistä kansainvälinen tuomaristo on valinnut Suomen Parhaan Oluen 2020.
Suomen Paras Olut – järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on alusta asti ollut nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot.
Suomen Paras Olut –kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa on mukana Pienpanimoliitto ja Panimoliitto sekä kannattajana Olutliitto.
Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan 10.9. klo 15 Tampereella, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman lavalla Ratinanniemen festivaalipuistossa. S-ryhmä tukee (max.5,5%) voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.
Kilpailu toteutettiin yhteistyössä S-ryhmän, Olutpostin, Suuret Oluet Pienet Panimot-tapahtuman, Perhon Liiketalousopiston, Jukolan juuston, Visit Finlandin, Viking Maltin, Rastalin, Lappo.fin ja Christeyns:n kanssa.
Suomen Paras Olut –kilpailun semifinalistit on valittu. Semifinalistit valittiin yli kolmensadan oluen joukosta 5-6.8. noin 40 oluttuomarin voimin. Tuomaristossa istui niin oluttoimittajia, oluen ammattimyyjiä kuin oluen harrastajiakin, koska tuomariston haluttiin edustavan laajasti suomalaista olutmakua. Oluita arviomassa oli myös kansainvälisiä tuomareita.
Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita arvioiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailua järjestää Suomalainen Olut ry, jossa ovat mukana Pienpanimoliitto, Panimoliitto sekä Olutliitto. Suomen Paras Olut –kisaa oli mukana järjestämässä useita alan ammattilaisia sekä iso määrä talkoolaisia.
Suomen Paras Olut 2020 -tuomaristoSPO -tekijöitä
– Koronasta huolimatta kilpailuun osallistui iso määrä suomalaisia panimoita isoista pieniin ja yli 300 olutta. Onhan kilpailun voitto panimoille myyntietu sekä lämmittävä arvostus panimon työstä, kertoo kilpailua järjestävän Suomalainen Olut ry:n Matti Heikkilä. – Olen ollut mukana järjestämässä kilpailua alusta asti koko kymmenen vuoden ajan ja on ollut ilahduttavaa nähdä, miten oluiden määrä on noussut vuosien varrella ja miten panimot ovat ottaneet kilpailuvoiton osaksi markkinointiansa.
Matti Heikkilä
Suomen Paras Olut –kilpailun oluet oli jaettu kymmeneen sarjaan. Nyt julkistetaan kaikki semifinaaliin päässeet. Näistä oluista valitaan sarjavoittajat sekä koko kilpailun voittaja, Suomen Paras Olut 2020.
– Kilpailun käytännön järjestämisessä on mukana iso määrä ammattilaisia ja talkoolaisia, mitä ilman ei kilpailu onnistuisi, kertoo kilpailujohtaja Kari Likovuori. – Tänä vuonna jouduimme myös hieman muuttamaan tuomarointikäytäntöjä koronan takia, että saimme varmistettua tuomariston turvallisuuden.
Kari Likovuori
Koko Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alkupuolella tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen.
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa.
Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.
Katso kaikki Suomen Paras Olut 2020 -semifinalistit tästä (aakkosjärjestys):
Suomen Paras Olut 2020 -kilpailun ilmoittautuminen on avoinna. Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.
Suomen Paras Olut 10-vuotis- juhlavuoden kilpailuun ilmoittaudutaan kymmenessä eri sarjassa;
Kilpailuun osallistuvat oluet ilmoitetaan erillisessä kilpailuportaalissa, jonne panimo tarvitsee käyttäjätunnuksen. Ohjeet portaalin käytön aloittamiseen on kuvattu kilpailun verkkosivulla. HUOM! Portaalin käyttöliittymää on muutettu viimevuotisesta, jos törmäätte ohjelmointivirheisiin ilmoittakaa niistä kilpailujohtaja Kari Likovuorelle sähköpostilla.
LUE sieltä ohjeet, tuomareiden kelpoisuudet ja kisan säännöt.
Tuomarointeihin hakeminen rekisteröidään kilpailuportaalissa (www.vaahtokukka.fi) käyttäjätunnuksella, jonka luot ensimmäistä kertaa kirjautuessasi. Jos olet ollut tuomarina ennenkin, käytä samaa käyttäjätunnusta.
Suomen Paras Olut -kilpailun tuomaroinnit 5-7.8. on jaettu aamu- ja iltapäiväsessioihin, joihin kuuluu 30-50 oluen arviointi kuhunkin. Sessioiden määrä voi muuttua kun ilmoittautuneiden oluiden määrä on tiedossa. Peruuntuneesta sessiosta ilmoitetaan tuomareille.
Tuomarit valitaan heinäkuun puolenvälin jälkeen. Noin kahta viikkoa ennen kilpailua (20-24.7.) saat sähköpostivestin joka vahvistaa päääsysi tuomariksi haluamiisi sessioihin sekä käytännön ohjeita tuomarointeihin osallistumisesta. Kilpailun finaalituomarointi järjestetään erikseen.
Suomen Paras Olut –kilpailu järjestetään tänä vuonna kymmenennen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Olutliitto on mukana järjestämässä kilpailua Panimoliiton ja Pienpanimoliiton kanssa.
-Kilpailu on kasvanut joka vuosi. Kun ensimmäisenä vuonna 2011 kilpailussa oli tuomaroitavana noin sata olutta, viime vuonna kilpailuun ilmoittautui 40 panimoa suurista pieniin ja niiltä osallistui kilpailuun yhteensä melkein kolmesataa olutta. Oluet kilpailivat 11:ssa eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Tuomaristossa nähdään tänäkin vuonna useita oluttuomareita ja oluttoimittajia ja kiinnostus kilpailuun on noussut joka vuosi. 10-vuotisjuhlavuoden kunniaksi oluet tuomaroidaan kymmenessä eri sarjassa.
Matti Heikkilä
Panimoiden ilmoittautuminen kilpailuun päättyy heinäkuun alussa. – Toivomme laajaa osallistumista sekä pieniltä että suurilta panimoilta, onhan kilpailun voitto myös panimolle kilpailuetu, lisää Heikkilä. – Tänä vuonna kilpailuun voivat osallistua pullotettu tai tölkitetyt, vakiovalikoimassa olevat oluet, johtuen siitä että kilpailu järjestetään hieman eri lailla kuin yleensä.
Suomen Paras Olut -kilpailussa tehdään myös muita erityisjärjestelyitä vallitsevan tilanteen takia. Kilpailu pidetään ravintola Perhon tiloissa elokuun alussa, jolloin Perho on suljettu. – Huolehdimme tietysti huolellisesti tuomareiden maisteluhygieniasta ammattitaitoisen kilpailujoukkomme kanssa, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Perhossa on useita tiloja, joita voimme hyödyntää tuomaroinnissa, niin että kaikki menee turvallisesti.
Kari Likovuori
Suomen Paras Olut -tulokset julkistetaan syyskuun alussa tilaisuudessa, jossa jokaisen sarjan voittajaolut ja koko kilpailun voittaja esitellään myös medialle. S-ryhmä tukee voittajaoluiden saamista kuluttajien saataville oman myymäläverkostonsa kautta ympäri Suomen. – Nyt jos koskaan tarvitsemme positiivisia olutuutisia ja kilpailut kiinnostavat oluenystäviä, joten olemme innolla järjestämässä kilpailua tänäkin vuonna, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä. Oluiden Ilmoittaminen 3.7. mennessä: https://www.vaahtokukka.fi/main.php
Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla ja Suomen Paras Olut-mainintaa vuosilukuineen voi käyttää oluen mainonnassa. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun.
Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton-European Beer Cunsumer Unionin (EBCU) hyväksymistä kilpailuista. EBCU on määritellyt joukon kriteerejä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU:n hyväksynnän.
Alkoholin etämyynti on jo sallittu ulkomaisille toimijoille ja tämä asettaa kotimaiset toimijat eriarvoiseen asemaan kansainvälisten yritysten kanssa.
Jos etämyynti tehdään niin, että kuluttaja hakee pienpanimosta tilatut tuotteensa pakettitoimipaikoista henkilöllisyytensä todistaen, niin valvonta on yhtä vahvaa kuin pienpanimolta tai vähittäiskaupasta suoraan ostettuna. Kotiinkuljetuksen ollessa kyseessä, voidaan tarkistaa myös kuljettajan toimesta vastaanottajan mahdollinen päihtymystila ja henkilöllisyys.
Etämyynnillä ostettuna, kuluttaja ei tee heräteostoksia kuten vähittäiskaupassa, vaan suunnittelee ostamansa tuotteet tarkasti etukäteen, jolloin määrät eivät luultavasti kasva haettaessa, vaan korvaavat muuta alkoholin kulutusta.
– On ymmärrettävää, ettei EHYT:n intressinä ole keksiä niitä keinoja, joilla saadaan sekä alkoholilakia avattua että haittoja kontrolloitua, mutta toivottavasti päättäjiltä löytyy kuitenkin enemmän poliittista mielikuvitusta, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
– Pienpanimoiden etämyynti ei uhkaa Alkon väkiviinamonopolia. Näin saadaan nimenomaan miedoille alkoholijuomille lisää kuluttajaystävällisiä hankintaväyliä. Suomalaiset oluenystävät ja jäsenseurojemme jäsenet haluavat maistella oluita joka puolella kotimaata ja etämyynnillä se olisi mahdollista. Nyt Alkossa nimenomaan väkevien myynti on lisääntynyt, joka ei kansanterveydellisesti ole positiivinen kehitys. Lisäksi pienpanimotuotteilla on korkeampi hintapiste eli niitä nautitaan enemmän maun kuin määrän takia, Lehtinen lisää.
Olutliitto peräänkuuluttaa hallituksen luottamusta ravintola- ja juoma-alan toimijoihin. Nyt kun alkoholilakia ollaan avaamassa keskusteltaessa ravintoloiden anniskeluaikojen väliaikaisesta muuttamisesta, Olutliitto katsoo, että hallituksen tulisi luottaa ravintola- alan toimijoihin mietittäessä ravintoloiden aukioloaikoja. Koska alkoholilaki avataan, Olutliiton mielestä nyt tulisi myös päättää ravintoloita auttavasta mietojen alkoholijuomien ulosmyynnistä ja pienpanimoiden etämyynnistä, koska nämä asiat ovat olennaisia monipuolisen olutkulttuurin säilymiseen.
Olutliitto haluaa säilyttää monipuolisen olutkulttuurin Suomessa, koska se on oluenkuluttajan etu. Haluamme että jäsenseurojemme kokoontumispaikat eli ravintolat säilyvät ja siksi ravintoloiden aukioloaikojen rajaaminen klo 18:sta tai 21:teen tarkoittaa monen olutravintolan ovien suljettuna pysymistä, ehkä lopullisesti, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Meistä ravintola- alan toimijoihin pitäisi luottaa ja kuunnella mitä mieltä he ovat anniskeluajoista ja muista asiakkaiden turvallisuuteen liittyvistä seikoista. Suomalaiset ravintola-ammattilaiset osaavat pitää ravintolat puhtaana ja hygieenisinä, siihen heillä on pitkä kokemus ja meillä hyvä lainsäädäntö turvana. Myös suomalaisiin oluenkuluttajiin tulisi luottaa. Jos ihmiset osaavat käyttäytyä turvallisesti muualla, he myös osaavat sen terasseilla ja ravintoloissa.
Mietojen alkoholijuomien ulosmyynnin salliminen on yksi, valtiolle täysin ilmainen tapa auttaa ravintoloita juuri nyt, Lehtinen jatkaa. -Samoin pienpanimoiden etämyynnin salliminen ei maksa mitään mutta auttaisi pienpanimoita säilymään vallitsevan tilanteen yli. Nämä molemmat parannukset olisi helppo toteuttaa nyt kun alkoholilaki avataan joka tapauksessa.
Olutliitto katsoo, että ravintolat voisivat itse päättää omasta aukioloajastaan ja anniskelustaan klo 24 asti, koska ravintola-puolella on paras ammattitaito arvioida omaa anniskelua ja aukioloa.
Olutliitto vaatii, että osana alkoholilain avausta otetaan käsittelyyn pienpanimoiden etämyynti ja ravintoloiden mietojen alkoholijuomien ulosmyynti. Olutliitto perustelee vaatimustaan sillä että, suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti(katso tästä miksi tämä ei ole mahdollista).
Ravintoloiden ulosmyynnin sallimista mietojen alkoholijuomien osalta Olutliitto perustelee sillä, että näin ruokaravintolat voivat laajentaa tarjontaansa yhdistämällä ruuan ja siihen sopivan juoman myymällä kokonaisuutta ulos. Juomapainotteisille ravintoloille tämä antaisi mahdollisuuden myydä nykyistä valikoimaansa kuluttajille mietojen alkoholijuomien osalta ja tämä saattaisi helpottaa varsinkin laajan valikoiman olutravintoloita.
Olutliitto tukee ravintola-alan #LUOTTAMUS23 –kampanjaa, missä päättäjät halutaan saada kuulemaan ravintola-alaa ja luottamaan sen ammattitaitoon.
Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää myös jäsenjärjestöjensä kautta. Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
Olutliitto tukee kansanedustaja Jari Myllykosken (vas) ehdottamaa lakiehdotusta väliaikaisesta muutoksesta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun. Olutliitto on ottanut yhteyttä kaikkiin kansanedustajiin sekä avustajiin ja kehoittanut allekirjoittamaan lakiesityksen.
ALOITTEEN
PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ: Lakialoitteessa esitetään, että alle 15 000 000 litraa
kalenterivuoden aikana olutta tuottaville tuotantolaitoksille eli
pienpanimoille myönnetään tuottamiensa alkoholijuomien etämyyntioikeus
väliaikaisesti 31.12.2020 asti lisäämällä alkoholilakiin (1102/2017) uusi 35 a
§.
Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle
kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia
ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi
tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea
paikallista oluttuotantoa turvallisesti.
Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille
etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten
tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista
pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen
säilymistä.
Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.
Olutliitto tukee Pienpanimoliiton ehdottamaa väliaikaista muutosta alkoholilakiin, joka sallisi pienpanimoille itse valmistaman alkoholijuomien etämyynnin ja kuljetuksen kuluttajan kotiin asti, perusteena koronakriisin aiheuttamat merkittävät haitat pienpanimoiden toimintaan. Muutos olisi voimassa vuoden 2020 loppuun.
Olutliitto tukee lakialoitetta, koska suomalaiselle kuluttajalle ja olutseuroille olisi tässä tilanteessa, missä fyysistä kontaktia ja liikkumista tulee välttää, huomattavaa hyötyä siitä, että oluenystävä voisi tilata kotiin haluamaansa suomalaista pienpanimo-olutta ja näin tukea paikallista oluttuotantoa turvallisesti.
Olutliitto katsoo myös, että monelle pienpanimoille etämyynti tarjoaisi uuden myyntikanavan, joka saattaisi helpottaa yritysten tilannetta ja jopa selviytymistä huomattavasti. Olutliitto pitää monipuolista pienpanimokenttää osana nykyistä suomalaista olutkulttuuria ja haluaa tukea sen säilymistä.
Tällä hetkellä alkoholin etämyynti on sallittu vain ulkomaisille toimijoille EU:n sisällä. Suomeen pystyy siis tilaamaan olutta ulkomaisista verkkokaupoista, kuten myös Suomesta ulkomaille. Tämä asettaa suomalaiset pienpanimot eriarvoiseen asemaan kansainvälisiin verkkokauppoihin nähden, varsinkin nyt kun kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut koronavirusepidemian takia juomien kotiinkuljetusta suosivaksi.
Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka
edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta. Olutliitto ry on
oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton
tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria
toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on
jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa
kansainväliseen toimintaan.
Tähän haastavaan aikaan on tärkeä huolehtia siitä, ettei kukaan jää yksin vaikka ihmisten fyysistä tapaamista täytyy välttää. Nin myös yksi olutseurojen yksi perustoimintaperiaate, yhdessä oluen nauttiminen, on nyt vallitsevaan epidemia-aikaan on kielletty. Olutliitto kokosikin siksi seuroilleen avuksi pienen paketin miten toimintaa voi pitää yllä ja kehittää, vaikka fyysiset kokoontumiset on kielletty.
Etätapaamiset:
-Monet yhteisöt käyttävät erilaisia nettialustoja kokoontumiseensa. Ilmaisia virtuaalitapaamisiin tarkoitettuja alustoja ovat esimerkiksi Google Hangouts, Skype, Discord, Zoom tai monissa työpaikoissa käytetty Teams. Näihin kaikkiin tarvitaan koollekutsuja, joka lähettää tapaamislinkin muille. Huomaa, että eri alustoilla on hieman erilaisia rajoitteita ilmaisversioissa. Google Hangouts on ehkä ilmaisversioltaan suositeltavin, tosin siihen pitää luoda yhteisötili(https://www.google.com/nonprofits/offerings/apps-for-nonprofits/). Maksullinen versio Zoomista on erittäin käyttökelpoinen myös.
-Nämä kaikki alustat toimivat hyvin etätapaamisen järjestämiseen niin virallisen kokouksen pitämisessä kuin vapaamuotoisten etäoluiden juomisessa.
-Vapaamuotoiseen tapaamiseen kannattaa varata jokaiselle
aika esitellä vaikka oma olut tai muu olueen liittyvä asia tai vaikka omat
hassut hatut, niin saa aikaan myös ohjelmaa spontaanin keskustelun
lisäksi.
– Jäsenseura voi järjestää myös jäsenilleen oman
virtuaalitastingin, jossa yksi tai kaksi seuran jäsentä vastaavat itse
tastingista ohjatusta. Tastingista voi tuttuun tapaan luoda oman yksityisen
Facebook-tapaamisen, johon jäsenet voivat ilmoittautua jäsenkirjeen, Facebookin
tai Whatsupin kautta. Oluet ja niihin mahdollisesti varatut ruokapalat voi ilmoittaa
etukäteen, jolloin kaikki voivat hankkia ne ennen tastingia. Tastingissa
kannattaa kertoa oluista ja ruuista ohjatusti, jonka jälkeen voi varata aikaa
vapaalle keskustelulle.
– Etätapaamissa voi järjestää myös muuta ohjelmaa, vaikka pubivisan (kuka vastaa ensin oikein, lähettämällä vastaukset pitäjälle yksityisesti chatissa tai käyttämällä www.kahoot.it/ -sovellusta), miniolutluennon jostain aiheesta tai vaikka yhteislaulua!
– Etätapaamisissa on hyvä huomioida, että hauskinta on, kun kaikilla on video päällä, jolloin tapaamiseen tulee välitön ”live”-fiilis. Etätapaamisissa kannattaa keskustella sekä mikrofonin että chatin kautta, ettei tapaaminen mene huutamiseksi. Parin harjoittelun jälkeen se sujuu kyllä hyvin. Hyvät laitteet tietysti parantavat kokemusta sekä sovittu keskustelun moderoija.
– Etätapaamisia voi sopia aina tiettyyn aikaan tapahtuvaksi, vaikka joka perjantain etäafterworkit, jolloin siitä tulee pikkuhiljaa odotettu tuokio. Näitä ”etäolusteluita” voi pitää myös pienemmällä porukalla tarpeen mukaan aika spontaanistikin, samalla lailla kuin oluillekin mennään.
Keskusteluryhmien aktivoituminen:
-Facebook ja Whatsup ovat hyviä keskustelualustoja toiminnan
aktiivisena pitämiselle.
-Jäsenseurojen jäseniä voi myös aktivoida sopimalla tietty
keskusteluaika Facebookissa tai Whatsupissa, jolloin mukaan voi varata vaikka
olutta, josta voi lähetellä kuviakin.
– Keskusteluissa kannattaa kuitenkin huomioida, että kaikki
eivät välttämättä halua saada koko ajan viestejä (Whatsup), vaikkakin toki
ryhmän voi hiljentää.
– Näissä baareissa voi virtuaalisesti istua samoissa
pöydissä juttelemassa, tosin pöytäpaikkamäärä saattaa olla rajattu.
– Voit käyttää virtuaalibaarin apuna myös sisäistä Zoomia tai Google Hangsoutia keskustelussa.
Olutliiton tapaamiset:
-Olutliitto pitää omia vapaamuotoisia etäjäsentapaamisia joka perjantai klo 21 lähtien. Linkki tapahtumaan tulee aina Olutliiton Facebook-sivulle.
-Olutliitto on mukana European Consumer Unionin viikottaisessa kippistelyssä perjantaisin klo 22. Varaa mukaan olutta ja liity kippistelemään! Linkki ilmestyy joka viikko Olutliiton Facebook-sivulle.
Muu yhdessäolo:
-Monet panimot tai muut oluttoimijat järjestävät virtuaalisia panimokierroksia tai tastingeja. Niihin voi myös osallistua ohjatusti tai vaikka pyytää omaa panimokierrosta ostaen etukäteen paikallisen panimon oluita niin että panimon väki esittelee ne olutseuralle virtuaalikierroksella. Tästä kannattaa kysyä panimolta suoraan! Voit liittyä myös Suomen Olutharrastajat-Facebookryhmään, jossa listataan näitä virtuaalisia tapahtumia.
-Virtuaalisia panimokierroksia löytyy myös kansainvälisiltä panimoilta ja niihin voi osallistua samaan aikaan avaten samalla Zoom- tai muun yksityisen yhteyden. Näin voi käydä kierroksella ”yhdessä”.
Nämä vinkit on koottu Olutliiton jäsenseurojen kanssa yhteistyössä, kiitos kaikille aktiivisille jäsenseuralaisille!
Lisää vinkkejä voi laittaa puheenjohtaja@olutliitto.fi
Johtuen vallitsevasta tilanteesta, Olutliiton isännöimä ja oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu siirtyy syys-lokakuuhun.
Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.
Kilpailun tuomaroinnit pidetään lokakuussa ja tulokset julkaistaan heti kun on mahdollista. Jos kotioluiden tuomarointi kiinnostaa, voit ilmoittautua tuomarilistalle osoitteessa puheenjohtaja@olutliitto.fi.
Koronavirus koskettaa olutyrittäjiä terveysriskien lisäksi myös taloudellisella ahdingolla. Vallitsevan kriisitilanteen takia moni suomalainen panimo ja olutalan yrittäjä kärsii korvaamattomia vahinkoja ja myynnin menetyksiä niin, että niiden toiminta vaarantuu tai jopa loppuu. Usealle suomalaiselle panimolle välttämätön myyntikanava eli ravintolatoiminta on pysähdyksissä, panimoravintolat saattavat joutua laittamaan asiakaskadossa kiinni, kaikki oluttapahtumat on peruttu ja varsinkin työreittien varrella olevien olutkauppojen myynti on vähentynyt hälyttävästi. Panimot suuntaavat myynnin päivittäistavarakauppaan, jossa taas henkilökunnan ja kuljetusvajeiden takia joudutaan vähentämään tuotenimikkeitä lisäämisen sijaan.
–Nämä kaikki aiheuttavat suomalaisissa panimoissa, oluen maahantuontiyrityksissä, olutkaupoissa ja ravintoloissa tilanteen, joka tulee johtamaan monen yrittäjän toiminnan loppumiseen, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto, joka edustaa suomalaisia oluenkuluttajia, näkee että vallitseva tilanne ajaa suomalaiset olutalan yrittäjät ahdinkoon ja näin vaikuttaa negatiivisesti suomalaisen olutkulttuurin moninaisuuteen ja kaventaa olutvalikoimaa. Olutala työllistää väillisesti yli 25 000 ihmistä ja suuri osa näistä työpaikoista on vaarassa, lomautusten ollen jo alan arkipäivää. Vallitsevasta tilanteesta kärsivät kaikki olutalan toimijat, mutta vaikeimmin se osuu paikallisiin, pieniin toimijoihin.
Olutliitto vaatii, että hallitus tekee konkreettisia tukitoimia
panimoiden, ravintoloiden ja muiden olutyrittäjien tilanteen parantamiseen
kriisiaikana, ennen kuin on liian myöhäistä. Tukitoimet ovat:
Arvolisäveron takaisinmaksu tai maksun siirtäminen myöhemmäksi, jolloin sitä voisi hyödyntää liiketalouden pyörittämiseen.
Henkilökunnan lomautusten tukeminen valtion puolelta irtisanomisten välttämiseksi (nk. Tanskan malli: Valtio maksaa 2/4 kriisin takia irtisanomisuhan alle joutuneiden työntekijöiden palkoista).
Lisää korotonta maksuaikaa veroihin, jolloin taloudellisia resursseja säästyy toiminnan pyörittämiseksi tai palkanmaksuun.
Alkoholiveron alennus, joka osaltaan auttaa hintapisteen muodostuksessa.
Suomalaisten panimoiden verkkokaupan salliminen ja oluen kotiinkuljetus panimo- tai olutkaupan yrittäjältä edes väliaikaisesti, koska tämä voi usealle pienpanimolle tai olutyrittäjille ainoa myyntikanava, joka pitää yrityksen pinnalla tässä tilanteessa.
Oluen myyminen ravintoloiden ruokakuljetusten mukaan.
Ravintolan ulosmyyntioikeuden säilyttäminen vaikka ravintolat menisivät kiinni.
Valtion tuki vuokranantajille, että toiminta olisi mahdollista sulkea väliaikaisesti ilman kiinteitä kuluja.
Lisäksi Olutliitto vetoaa kuluttajiin ja olutystäviin. Panimoita, maahantuojia, ravintoloita ja kaiken kokoisia olutkauppoja voi auttaa ostamalla lahjakortteja ja tuotteita mahdollisuuksia mukaan, jakamalla Olutliiton ja oluttoimijoiden sanomaa omissa sosiaalisen median kanavissa, suosimalla paikallista, ja ostamalla mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oluita eri toimijoilta.
Olutliitto tukee myös Panimoliiton ja Pienpanimoliiton sekä
Matkailu- ja Ravintolapalvelut Ry:n kannanottoja tilanteen parantamiseen.
Olutliitto on suomalaisen oluenkuluttajien edunvalvontaliitto joka edustaa yli 2000 oluenystävää jäsenjärjestöjensä kautta. Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
Olutliitto haluaa muistuttaa, että koronavirus vaikuttaa terveyden lisäksi myös huomattavasti elinkeinoihin. Oluttapahtumat ovat keväältä siirretty tai peruttu ja monet olutravintolat ovat tyhjillään.
Olutliitto tahtoo muistuttaa suomalaisen olutkulttuurin monimuotoisuuden säilymisen takia, että nyt kannattaa tukea paikallisia panimoita ja olutyrittäjiä, että turvataan heidän elinkeinonsa säilyminen. Muutenkin, valitsemalla paikallisten olutyritysten tuotteita ja palveluita pidämme yrityksiä pystyssä ja säilytämme olutalan työpaikkoja.
Muistakaa myös kättelyn ja halailun sijaan
kilistää olutlasilla!
Suomalaisten olutseurojen ja oluenkuluttajien edunvalvoja Olutliitto täyttää tänään 3.3.2020 20 vuotta. Olutliiton tehtävänä on ollut alusta asti puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.
Olutliiton perustamiskokous pidettiin 3.3.2000 Turussa,
Panimoravintola Koulussa. Liittoa oli perustamassa joukko suomalaisia
olutseuroja; Suomen Olutseura ry, Suomen Sahtiseura ry, Perinteisen Oluen Seura
ry, Suomen Kotiolutyhdistys ry, Turun Oluen-Ystäväin Seura ry ja Mallassauna ry.
Lainaus liiton perustamiskokouksen yhteydessä julkaistusta tiedotteesta: ”Olutliiton taustalla ovat vuonna 1989 perustettu Suomen Olutseura ja pari vuotta nuorempi kilpailijansa Suomen Itsenäisten Olutseurojen Liitto. Edellinen on ollut kotimaassa suurempi, jälkimmäinen on taas edustanut suomalaisia Euroopan oluenkuluttajien liitossa (EBCU). Nämä olivat taustana Suomen Olutseuran puheenjohtaja Heino Tiilikaisen perusteluissa liiton perustamiskokouksessa vuonna 2000:
Tavaran vapaa liikkuminen on Unionin perusvapauksia, johon perustuu sekin, että kuluttajan juomatuliaiset nousevat pian väistämättä eurotasolle. Tämä ei ole yllätys, vaan tiedetty EU-jäsenneuvotteluista alkaen. Suomi ei ole saari. Odotamme viimein toimia olutveron laskemiseksi eurooppalaiselle tasolle.”
Suomalainen olutkulttuuri kehittyäkseen tarvitsee kaikki liikenevät voimat tekemään työtä yhteiseksi hyväksi. Siksi organisoimme oluenystävien-, harrastajien ja sidosryhmien rajapintaa uudelleen. Lähes kymmenen vuoden erillään tehdyn rinnakkaisen toiminnan jälkeen asiat ovat kypsyneet ja ihmiset niiden ympärillä valmiita uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkiin suuntiin. Nyt vaikutusmahdollisuudet paranevat kotimaassa ja kansainvälisestikin.”
Suomalainen olutkulttuuri oli kaksikymmentä vuotta sitten hieman
eri tolalla; keskiolutta myytiin vielä pullomonipakkauksissa kaupasta,
suomalaisten pienpanimoiden määrä oli parisenkymmentä ja tuontioluidenkin
valikoima pienempi. Silti innokkuus
oluen nautiskeluun ja olutkulttuuriin olutseurojen parissa oli samaa kuin
nykyäänkin ja oluella suuri kulttuurinen rooli suomalaisten juomatottumuksissa.
Kahdenkymmenen vuoden aikana paljon on muuttunut. Olutliitto on ollut mukana muutoksessa, ottaen kantaa alkoholilain muutokseen, oluen verotukseen, verkkokauppaan, päivittäistavarakaupparajaan ja muihin ajankohtaisiin olutpoliittisiin kysymyksiin.
Olutliitto on ottanut järjestääkseen Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun ja ollut mukana perustamassa suomalaisille panimoille tarkoitettua Suomen Paras Olut –kilpailua, missä edelleen liitto vaikuttaa vahvasti. Olutliitto on nimennyt vuodesta 2004 Hyvän Tuomaan, tahon tai henkilön, joka on vaikuttanut positiivisesti olutkulttuurin kehitykseen ja valinnut Pahan Nuutin, joka taas on haitannut oluenkuluttajien etuja tavalla tai toisella.
Olutliitto on ottanut kantaa niin mediassa kuin ministeriöissä oluenkuluttajien ja jäsenseurojen edun puolesta ja vaikuttanut myös Euroopan laajuisesti kattojärjestössään European Beer Consumer Unionissa. Olutliitto on toiminut yhteistyössä alan toimijoiden kanssa parantaakseen oluenkuluttajien oikeuksia ja ajaakseen olutkulttuurin kehittämistä.
Olutliitto on pyrkinyt tiedottamaan toiminnastaan ja toimimaan mahdollisimman tiiviissä yhteistyössä myös jäsenseurojensa kanssa.
Olutliiton isännöimä ja EBCU:n hallituksen jäsenen, Olutliitto-aktiivi André Brunnsbergin järjestämän Valtakunnallisen kotiolutkilpailun palkintojenjaossa 2019.
Olutliiton perustavoitteet ovat säilyneet kutakuinkin samoina perustamisesta lähtien:
Olutliitto varjelee ja ylläpitää monipuolista olutkulttuuria arvostamalla perinteisiä, kansallisia ja paikallisia panimoita sekä perinteisiä oluita ja niiden valmistustaitoja.
Olutliitto kannattaa ja tukee panimoita, jotka tuottavat korkealaatuisia oluita, erityisesti panimoita jotka tuottavat oluita perinteisin menetelmin sopusoinnussa kansallisesti ja alueellisesti vakiintuneiden olutlaatujen kanssa.
Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edesauttavat oluenvalmistuksen säilymistä monimuotoisena.
Olutliitto ajaa oluelle tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua.
Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka rikastuttavat oluen tarjontaa, myyntiä tai anniskelua Suomessa.
Olutliitto edustaa oluenystäviä ja muita oluenkuluttajia oluiden ja oluenpanon valinnanvapauden, laadun ja arvon säilymisen puolesta.
Olutliitto juhlimassa tamperelaisten jäsenseurojen kanssa Salhojankadun pubin 50-vuotisjuhlassa.
Olutliitto katsoo tulevaisuuteen valoisana mutta realistisesti. – Olutkulttuuri elää tietyllä tavalla nyt kukoistustaan, kun katsotaan olutvalikoimaa ja suomalaisten pienpanimoiden määrää, mutta paljon on yhä tehtävissä oluen hyväksi, sanoo Olutliiton nykyinen puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Ajamme tärkeimpänä alkoholiveron laskua, mutta myös oluen myymistä alkoholiprosentista riippumatta vähittäiskaupassa ja oluen alv:n laskemista ruuan tasolle ravintoloissa. Haluamme myös oluen verkkokaupan sallimista ja kevennyksiä panimoiden, maahantuojien sekä ravintoloiden toiminnan sääntelyyn ja valvontaan. Jäsenseurat ovat meille tärkeitä, kehitämme toimintaamme koko ajan myös heidän suuntaansa.
Olutliitto juhlii 20-vuotispäiväänsä syksyllä perustamisravintolassaan Panimoravintola Koulussa ja julkaisee myöhemmin tänä vuonna Olutliiton Juhlajulkaisun.
Olutliiton puheenjohtajat: Jyrki Otila 2000- 2002 Olli Hakkarainen 2002-2005 Jussi Lähde 2005-2007 Pekka Kantanen 2007-2009 Jari Vaara 2009-2014 Heikki Kähkönen 2014-2017 Anikó Lehtinen 2017 –
Olutliiton nykyisiä hallituksen jäseniä perustamispaikassa, Panimoravintola Koulussa.
Olutliiton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu alkaa taas!
HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.
Kotioluentekijöillä on taas mahdollisuus osallistua vuosittaiseen, Olutliiton isännöimään Valtakunnalliseen Kotiolutkilpailuun. Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kokeneen kansainvälisen oluttuomarin André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa.
Vuodesta 1995 asti vuosittain järjestetty
riippumaton Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on Suomen
Kotiolutyhdistyksen lakkauttamisen jälkeen toiminut Perinteisen Oluen Seuran
alaisuudessa. Vuodesta 2017 Olutliitto on järjestänyt kilpailun, joka on
tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville.
Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena
parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan paras olut.
Tuomarit valitsevat vuoden kotipanijan lisäksi mahdollisesti muitakin
kotipanijoita edustamaan Suomea kotioluen EM-kisoissa.
Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten
yhteenliittymä. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia
sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen
puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU). Olutvuosi
viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlavuottaan. www.olutliitto.fi
Kilpailun sponsorit
Tiedot Valtakunnallinen Kotiolutkilpailun osallistujille
HUOM! Kilpailu on siiretty syksyyn! Uusi deadline kisaan ilmoittautumiselle ja oluiden toimitukselle on sunnuntai 27.9.
Ilmoittautuminen viimeistään su 27.9., mielellään aiemminkin, jos tiedät osallistuvansa
Ilmoittautuminen (ilmoita mielellään myös kotikunta ja puhelinnumero): kotiolut2020@olutliitto.fi
Ilmoittautumisen yhteydessä on valittava sarja ja oluttyyppi, jonka mukaisesti näyte pitää arvostella. Reseptin toimittaminen ei ole pakollista.
Kilpailuolutnäytteiden toimituksesta sovitaan kilpailutoimitsijan kanssa. Näytteet voi myös toimittaa Panimonurkan noutovarastoon.
Näytteiden toimitus viimeistään su 27.9. (ellei toisin sovittu)
Olutta otetaan arvosteltavaksi 0,33-1,0l astioissa (mielellään lasipulloissa) ja niitä tarvitaan kolme jokaisesta olutnäytteestä. Pullojen ei tarvitse olla keskenään samanlaisia. Pulloissa ei saa olla etikettejä.
Jokaiseen pulloon kilpailija merkitsee esim. maalarinteipillä ja tussilla ilmoittautumisessa saadun numerokoodin. Numerokoodi koostuu oluttyylistä sekä näytenumerosta, esim. ”10A – 3023” (tässä esimerkissä olisi kyse 10A German Weissbier – näytenumero 3023, eka ”3” tarkoittaa sarjaa 3. Belgialaiset ja vehnäoluet). Numerokoodin saa myös mielellään merkata korkkiin.
Kilpailun tulokset ilmoitetaan palkintotilaisuudessa, joka järjestetään Helsingissä kesän aikana, arviot lähetetään sähköpostitse kullekin kilpailijalle lokakuun mennessä.
Yllä olevaan sähköpostiosoitteeseen saa totta kai olla yhteydessä, jos on mitä vaan kysyttävää kilpailuun liittyen.
Arvosteltavat olutnäytteet
Arvosteltaviksi tarkoitetut olutnäytteet toimitetaan kilpailun toimitsijoiden kanssa sovittuun paikkaan. Kilpailijan on pidettävä huolta siitä, että näytteet on pakattu kestämään kuljetusta. Kilpailun järjestäjä ei vastaa kuljetuksessa rikkoutuneista, pilaantuneista, tai kadonneista näytteistä.
Arvostelu
Kilpailuun lähetettävät oluet arvostellaan sen mukaan, miten ne sopivat ilmoitettuun oluttyyppiin sekä kuinka onnistuneita ne ovat. Valmistusmenetelmä ei vaikuta arvosteluun. Arvostelu suoritetaan sokkomaisteluna, eivätkä tuomarit tiedä kenen olut kulloinkin on arvosteltavana. Tuomareille kerrotaan kustakin oluesta ainoastaan kilpailijan ilmoittama oluttyyppi sekä mahdolliset raaka-aineet, muita tietoja ei paljasteta tuomareille ennen arviointia.
Tuomarit arvioivat jokaisen oluen pareittain käyttäen BJCP Beer Scoresheetiä sekä pisteyttävät oluet 0-50 pisteen skaalalla. Tuomariparin pitää olla viiden pisteen tarkkuudella yksimielisiä, muuten pyydetään vielä kolmannen tuomarin mielipidettä. Tuomariparin valitsemat kategorian parhaat oluet menevät jatkoon, jonka jälkeen koko tuomaristo laittaa ne paremmuusjärjestykseen.
Tuomarina toimiva henkilö ei saa osallistua sarjaan, jossa tuomaroi. Tuomaristossa on tyypillisesti olutalan ammattilaisia, kokeneita kotipanijoita sekä olutharrastajia tai –toimittajia. Tuomareita ei ole mahdollista nimetä kuukausia etukäteen.
Kilpailijalla on mahdollisuus saada yhteenveto tuomareiden kommenteista omista oluistaan.
Palkinnot
Kilpailussa palkitaan kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan kolme parasta olutta. Sen lisäksi vuoden kotipanijalle sekä joka sarjan voittajille on luvassa palkintoja kilpailun sponsoreilta.
Sarjat
Alla on lueteltu kilpailuun kuuluvat kuusi sarjaa sekä niihin kuuluvat BJCP-oluttyylit. Oluen valmistukseen voi käyttää maltaita, viljaa, uutteita, vettä, humalaa, hiivaa sekä muita yleisesti oluen valmistuksessa käytettäviä raaka-aineita. Valmistusmenetelmää ei ole rajattu.
Kilpailija voi osallistua usealla saman sarjan alle lukeutuvalla oluella, mutta maksimimäärä eri oluita per kilpailija on neljä (esim. yksi olut lager-sarjassa ja kolme pale ale-sarjassa). Syy tähän uuteen rajaan on viime vuoden iso määrä kilpailuoluita, karsimalla oluitten määrää jää toivottavasti enemmän aikaa arviointiin.
Mahdollisista mausteista, hedelmistä, jne. reseptissä kannattaa mainita ilmoittautumisessa.
Ohjearvoissa on väriä kuvailtu silmämääräisesti ja katkeruus ilmoitettu IBU -yksikköinä. Näiden määrittäminen on yleensä kotioloissa hankalaa, joten kyseiset kohdat ovat suuntaa-antavia. Arviointi suoritetaan vain ja ainoastaan aistinvaraisesti.
Kilpailun sarjat on Beer Judge Certification Programin mukaisia. Luokkiin viitataan numerolla ja kirjaimella, jotka vastaavat vuoden 2015 tyylikuvauksia: http://bjcp.org/docs/2015_Guidelines_Beer.pdf
Sarja 1: Lager ja lager-muistuttavat tyylit
1A American Light Lager
1B American Lager
1C Cream Ale
2A International Pale Lager
2B International Amber Lager
2C International Dark Lager
3A Czech Pale Lager
3B Czech Premium Pale Lager
3C Czech Amber Lager
3D Czech Dark Lager
4A Munich Helles
4B Festbier
4C Helles Bock
5B Kölsch
5C German Helles Exportbier
5D German Pils
6A Märzen
6B Rauchbier
6C Dunkles Bock
7A Vienna Lager
7B Altbier
7C Kellerbier
8A Munich Dunkel
8B Schwarzbier
Sarja 2: Pale ale
Englantilainen Pale Ale
11A Ordinary Bitter
11B Best Bitter
11C Strong Bitter
Englantilainen Brown Ale
13A Dark Mild
13B British Brown Ale
Irish beer
15A Irish Red ale
Amerikkalainen Pale ale
18A Blonde Ale
18B American Pale Ale
Amerikkalainen Amber ja Brown ale
19A Amberican Amber Ale
19C American Brown Ale
India pale ale
12C English IPA
21A American IPA
21B Specialty IPA: Belgian IPA
21B Specialty IPA: Black IPA
21B Specialty IPA: Brown IPA
21B Specialty IPA: Red IPA
21B Specialty IPA: Rye IPA
21B Specialty IPA: White IPA
21B Specialty IPA: New England IPA
22A Double IPA
Strong British & American ale
17A. British Strong Ale
17B. Old Ale
17C. Wee Heavy
17D. English Barleywine
22B American Strong Ale
22C American Barleywine
22D Wheatwine
Sarja 3: Belgialaiset ja vehnäoluet
German Wheat Beer
10A Weissbier
10B Dunkles Weissbier
10C Weizenbock
Belgian Ale
24A Witbier
24B Belgian Pale Ale
25A Belgian Blond Ale
Strong Belgian Ale
25B Saison
25C Belgian Golden Strong Ale
Trappist Ale
26A Trappist Single
26B Belgian Dubbel
26C Belgian Tripel
26D Belgian Dark Strong Ale
Sarja 4: Stout, Porter ja muut tummat
Tähän sarjaan voi myös lisätä tynnyri- ja tammilastuilla kypsytetyt tummat oluet.
Dark European Lager ja Strong European Beer
8B Schwarzbier
9C Baltic Porter
Brown British Beer
13C English Porter
Irish Beer
15B Irish Stout
15C Irish Extra Stout
Dark British Beer
16A Sweet Stout
16B Oatmeal Stout
16C Tropical Stout
16D Foreign Extra Stout
American Porter and Stout
20A American Porter
20B American Stout
20C Imperial Stout
Sarja 5: Hedelmä, hapan- ja villihiivaoluet
European Sour Ale
23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic
27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer
Historical Beer
23A Berliner Weisse
23B Flanders Red Ale
23C Oud Bruin
23D Lambic
23E Gueuze
23F Fruit Lambic27 Historical Beer: Gose
27 Historical Beer: Lichtenhainer
American Wild Ale
28A Brett Beer
28B Mixed-Fermentation Sour Beer
28C Wild Speciality Beer
Fruit Beer
29A Fruit Beer
29B Fruit and Spice Beer
29C Speciality Fruit Beer
Sarja 6: Muut oluttyylit
Tähän sarjaan voi ilmoittaa kaikki muut BJCP:n viralliset oluttyylit. Oluet arvioidaan mutta ei laiteta paremmuusjärjestykseen.
Olutliitto ei valitse vuonna 2020 Pahaa Nuuttia. Paha Nuutti on nimitys, jonka Olutliitto voi antaa olutkulttuuria jarruttaneelle taholle tai henkilölle. Aikaisemmin Paha Nuutti on julkistettu samaan aikaan Hyvä Tuomas-palkinnon kanssa Tuomaan päivänä 21.12. mutta vuodesta 2019 nimityksen julkistus on siirtynyt Nuutin päivään 13.1. Nimitystä ei ole jaettu joka vuosi.
Nuutinpäivä 13.1. on kansanomaisesti tärkeä merkkipäivä, johon jouluajan on katsottu päättyvän, kuten osoittaa sananparsi: ”Hyvä Tuomas joulun tuopi, paha Nuutti pois sen viepi.” Nuutinpäivää vietetään tanskalaisen prinssi Knut Lavardin murhan muistopäivänä. Entisaikaan nuuttipukit olivat turkkeihin, sarviin ja naamareihin sonnustautuneita miehiä, jotka kiersivät talosta toiseen hakemassa olutta ja aiheuttamassa hämmennystä ja riitaa. Nuuttipukit eivät siten olleet toivottuja vieraita, mutta heidän odotettiin kuitenkin tulevan ja oli häpeä, jollei nuuttipukki ollut vieraillut.
Olutliitto on valinnut Pahan Nuutin vuodesta 1994. Yleisimmin nimityksen ovat saaneet tahot jotka poliittisella tai muulla tavalla ovat Olutliiton mielestä olleet vastuussa päätöksistä tai muista olutkulttuuria jarruttavasta toiminnasta. Olutliitto katsoo, että vuonna 2020, joka on Olutliiton 20-vuotisjuhlavuosi, liitto haluaa keskittyä viemään oluen positiivista sanomaa eteenpäin sekä jäsenjärjestöilleen, medialle, alan sidosryhmille että oluenystäville ympäri Suomea, eikä siksi valitse Pahaa Nuuttia.
Pahat Nuutit
2018 perhe- ja
peruspalveluministeri Annika Saarikon alkoholipoliittinen työryhmä
2016 Lännen Median
toimitus, joka on juurruttanut suomalaiseen olutkeskusteluun
viinaranneke-sanan.
2014 johtaja
Pertti Paarnio, Oy Santa Claus Licensing Ltd
2013 puheenjohtaja
Juha Sipilä, Suomen Keskusta
2011
peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson, SDP
2010 Turun
kulttuuripääkaupunkihankkeen vetäjä, valtiotieteen tohtori Cay Sevón
2009 pääministeri
Matti Vanhanen, Keskusta
2008
ex-toiminnanjohtaja Mika Pyykkö, Terveyden edistämisen keskus
2007
toimitusjohtaja Antti Pankakoski, Altia
2006
hallitusneuvos Ismo Tuominen, STM
2005
toimitusjohtaja Jaakko Uotila, Alko Oy
2004 ylijohtaja
Ilkka Suojasalmi, STTV
2003
peruspalveluministeri Liisa Hyssälä (kesk.)
2002
kansliapäällikkö Markku Lehto, STM
2000
Mainostoimisto SEK & Greyn suunnitteluryhmä, joka toteutti laittoman
olutmainoksen televisioon.
Vuoden 2019 Hyviksi Tuomaiksi on
valittu helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä Mariaana
Nelimarkka sekä helsinkiläinen oluttoimittaja ja -harrastaja Jussi Rokka. Hyvä Tuomas on Olutliiton
vuosittain myöntämä kiertopalkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin
hyväksi. Kunkin vuoden Hyvän Tuomaan valitsevat aiemmin palkinnon saaneet ja
sen jakaa Olutliitto. Vuoden Hyvä Tuomas palkinto jaettiin nyt 26:nnen kerran.
Mariaana Nelimarkka on helsinkiläinen olut- ja ruokatoimittaja sekä viestinnäntekijä, jonka olutharrastus alkoi 1990-luvun alussa ja syveni vuosina, jolloin hän pääsi matkaoppaana käymään tshekkiläisissä panimoissa ja asuikin Prahassa vuoden verran. Toimittajan ura urkeni vuonna 2008 silloisen Finfoodin, nykyisen Ruokatiedon uutispalvelussa. Nelimarkka toimi viisi vuotta Suomen kokkimaajoukkueen tiedottajana ja lisäksi hän on ollut OlutPOSTI-lehden päätoimittaja. Nykyään Nelimarkka kirjoittaa useisiin julkaisuihin ruoka- ja juomakulttuurin ilmiöistä. Nelimarkka on filosofian maisteri (1999) ja suorittanut myös kokin ammattitutkinnon (1996).
Mariaana Nelimarkka
Oluttoimittaja Jussi Rokan olutharrastus ammattimaistui, kun Helsingin
Sanomat alkoi julkaista verkkoversiotaan 1990-luvun puolivälissä. Hän sai avata
sinne oman toimen ohella Oluthelsinki-nimisen osion, joka oli oikeastaan blogi
jo ennen kuin blogeista puhuttiin. Rokka tutustui suomalaisen olutjournalismin
voimahahmoihin Unto Tikkaseen, Kari
Ylänteeseen ja Mikko Montoseen. Heidän kauttaan syntyivät kontaktit oluen
kansainvälisiin koviin nimiin, kuten Michael
Jacksoniin ja Garrett Oliveriin.
Suuri yleisö tuntee Rokan monista Helsingin Sanomien arvostetuista
oluttesteistä.
Jussi Rokka
Hyvän Tuomaan valitsijat arvostavat kumpaakin journalistisesta otteesta,
joka on samaan aikaan tarkka ja avoin uudelle. Palkinto tulee myös pitkästä
työstä suomalaisen olutkulttuurin hyväksi. Hyvä Tuomas –palkinnon valinnan
tekevät aiempien vuosien vanhat Hyvät Tuomaat. Palkinnon jakaa Olutliitto. Olutliitto
ja sen edeltäjäjärjestöt ovat nimenneet Hyvän Tuomaan vuodesta 1994.
21.12. on Tuomaan päivä, joka on ollut erityinen päivä oluelle. Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.
Suomen Paras Olut vuonna 2019 on kuopiolaisen Iso-Kallan Panimon Groteski-olut, joka on tyyliltään Piwo Grodziskie. Groteski-olut osallistui kilpailuun sarjassa muut oluet.
Piwo Grodziskie on puolalainen, Suomessa hieman tuntemattomampi oluttyyli, jota kutsutaan myös pohjoisen samppanjaksi. Piwo Grodziskie tarkoittaa ”olutta Grodziskin kaupungista”. Tälle oluttyylille on tyypillistä mieto alkoholipitoisuus, ja siinä yhdistyy vehnäoluen raikkaus sekä hento savuisuus. – Finaalituomaristo piti olutta raikkaana ja mielenkiintoisena ja se olikin finaalin ylivoimainen voittaja, kertoo finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka. – Tuomaristo kiitti hieman aliarvostetun ja harvinaisen tyylin esittelemisestä Suomessa. Kansainväliset tuomarit pitivät voittajaolutta tyylilajinsa erinomaisena edustajana.
Iso-Kallan Panimo on vuonna 2013 sukumaatilan yhteyteen perustettu kuopiolainen panimo, joka valmistaa olutta ja virvoitusjuomia. Panimo sijaitsee Savon sydämessä Kuopion Leväsellä ja sen vuosikapasiteetti tällä hetkellä on n. 100 000 litraa. Nimi Iso-Kalla tulee Pohjois-Savolaisten järvien muodostamasta suurjärvialueesta.
Iso-Kallan Panimon herrat Suuret Oluet Pienet Panimot -festivaaleilla.
Suomen Paras Olut –kilpailu järjestettiin tänä vuonna yhdeksännen kerran. Kilpailun tavoite on nostaa suomalaisten oluiden arvostusta sekä tehdä oluita ja niiden valmistajia tunnetuiksi. Kyseessä on ainoa pelkästään suomalaisia oluita tuomaroiva kisa, jossa ovat osallisena sekä isot että pienet panimot. Kilpailu on Suomen suurimpia olutkilpailuja.
Suomen Paras Olut -kilpailu on perustettu vuonna 2011 ja se on kasvanut joka
vuosi voimakkaasti. Kilpailun oluttuomarointi tapahtuu vuosittain heinäkuussa
osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä. Kilpailun tulokset
on tänä vuonna julkaistu 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla panimot,
oluenystävät, olutvaikuttajat ja olutseuralaiset juhlivat suomalaista olutta.
– Kun kilpailu aikoinaan perustettiin, sillä haluttiin nimenomaan nostaa suomalaisen oluen arvostusta ja kertoa yleisölle suomalaisen oluen tarinaa. Ensimmäinen kilpailu on käyty Lahdessa, jolloin tuomaroitavia oluita oli noin sata. Tänä vuonna kilpailuun ilmoittautui 46 panimoa suurista pieniin, ja niiltä osallistui kilpailuun 300 olutta yhdessätoista eri sarjassa, kertoo kilpailun järjestäjä Matti Heikkilä, Suomalainen Olut ry:n puheenjohtaja. – Kiinnostus kilpailua ja suomalaista olutta kohtaan on lisääntynyt vuosi vuodelta ja pyrimmekin koko ajan uudistamaan kilpailua olutkulttuurin kehittymisen myötä.
Kilpailun johtaja Matti Heikkilä.
– Lisäsimme tänä vuonna kilpailusarjoja, koska katsoimme, että panimoiden määrän ja oluttyyppien kasvun myötä kehitämme kilpailua eteenpäin, sanoo kilpailun käytännön järjestelyistä vastaava Kari Likovuori. – Kilpailuoluista voi kommentoida yleisesti, että IPA-oluita tehdään edelleen laajasti. Hapanoluiden määrä kilpailussa kasvoi, kuin myös tummien ja tuhtien oluiden määrä. Lager –ja pils-oluita ilmoitetaan yhä enemmän, joten lisäsimme lager-sarjan rinnalle oman pils-sarjan. Yhä enemmän oli erilaisia oluttyyppien hybridejä, jotka tekevät tuomarintyöstä haasteellista mutta toisaalta mielenkiintoista. Kilpailun voittaja-olut on hieno esimerkki siitä, miten suomalaiset panimot ovat laajentaneet osaamistaan myös harvinaisempiin oluttyyleihin ja onnistuneet saamaan ne mielenkiintoisiksi ja laadukkaiksi kokonaisuuksiksi, Likovuori jatkaa.
Kilpailun järjestäjä Kari Likovuori.
Tuomaristossa nähtiin tänäkin vuonna useita kotimaisia ja kansainvälisiä oluttuomareita sekä oluttoimittajia. Finaalituomaristossa oli niin European Beer Consumer Unionin puheenjohtaja Bo L. Jensen, italialainen Beer Sommelier Diego Pompele kuin maailmankuulu olutasiantuntija ja oluttuomari Tim Webb. Kansainvälisten tuomareiden mielestä suomalaisen oluen laatutaso on hyvin korkea ja he olivat myös innostuneita suomalaisten panimoiden tavasta tulkita oluttyyliklassikoita modernisti. -Olemme otettuja, että saamme kilpailun tuomaristoon näin kovia kansainvälisiä nimiä, hehkuttaaHeikkilä. Se nostaa kilpailumme profiilia ja tuomareiden kautta tietous kilpailustamme leviää myös maailmalla, joka vaikuttaa myös suomalaisen oluen tunnettuvuuteen sinänsä. Meillä on suuri määrä erinomaisia oluita Suomessa ja on hyvä, että niiden maine kasvaa kansainvälisestikin kilpailun kautta.
Finaalituomaristo (kuvassa vasemmalta oikealle): Olutasiantuntija Tim Webb, olutkirjoittaja Jouni Koskinen, EBCU:n puheenjohtaja Bo L. Jensen, olutaktiivi Silja Räisänen, oluttoimittaja Peter Tammenheimo, Beer Ambassador Jani Oksanen, olutasiantuntija Yannick de Cocquéau, Beer Sommelier Diego Pompele, olutbloggari Rene Schwarz ja oluttoimittaja, finaalituomariston puheenjohtaja Mariaana Nelimarkka.
– Olemme todella tyytyväisiä, että oluet saavat finaalissa laajan
kansainvälisen kokemuksen omaavat tuomarit, lisää Likovuori. – Lisäksi tuomaroimassa on ollut suomalaisia olutalan
ammattilaisia, oluttuomareita ja kokeneita oluenmaistajia, joten laadukkaat
kilpailuoluet ovat saaneet ansaitsemansa ammattitaitoiset tuomarit.
Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Olutliiton kattojärjestön
eli Euroopan Oluenkuluttajien liiton(European Beer Consumer Union) hyväksymästä
kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon
kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Muita hyväksyttyjä kilpailuita ovat
European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels Beer Challenge,
Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.
Suomalainen olutkuluttajien edunvalvontajärjestö Olutliitto on vahvasti
mukana kilpailun järjestämisessä. – Mielestämme erilaiset kilpailut edistävät
olutkulttuuria, koska näin kuluttaja saa kilpailutulosten myötä myös tietoa
sekä panimoista että kotimaisista oluista, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó
Lehtinen. -Me haluamme olla mukana viemässä oluen sanomaa
suomalaiselle oluenjuojalle. Olutliitto on aikoinaan ollut mukana perustamassa
kilpailua ja olemme jälleen mukana kilpailun järjestämisessä, koska näemme
tämän hyväksi suomalaiselle olutkulttuurille ja suomalaisen oluen laadulle.
-Olutta on Suomessa tehty niin kauan kuin täällä on ollut asutusta, summaa
Heikkilä. On tärkeää, että arvostamme ja puhumme oman juomakulttuurimme
puolesta ja Suomen Paras Olut –kilpailun kautta pystymme nostamaan entistä
paremmin suuren yleisön tietoisuuteen ne kaikki erinomaisen makuiset ja
korkealaatuiset oluet, mitä Suomessa tehdään.
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin kaikille Suomessa toimivien
kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille, jotka ovat säännöllisessä
anniskelu- tai vähittäismyynnissä.
Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan kolme parasta tuotetta. Tuomaristo
valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan Oluen, joka palkitaan
kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen Paras Olut kustannetaan
edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer Awards -kilpailuun. Kaikkien
sarjojen kolme parasta olutta palkitaan kunniakirjalla. Tulosten julkistaminen
ja palkintojen jako tapahtui Suomen Paras Olut -gaalassa 13.9. Viking Linen
Olutristeilyllä. Gaalassa voittajaoluet myös esiteltiin yleisölle ja
lehdistölle gaalaillallisen ruokajuomina.
Tapahtuman yhteistyökumppanit ovat: Pienpanimoliitto, Panimoliitto,
Olutliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland,
Lappo.fi, Viking Malt, Suuret Oluet Pienet Panimot
http://www.suomenparasolut.fi/
Suomen Paras Olut
2019 – Tuloslista
Suomen Paras Olut 2019:
Groteski 3,7 t%, Piwo Grodziskie, Iso-Kallan Panimo Oy
Sarjojen palkitut
oluet
Vaalea lager
1. Rock – An allday, everyday lager 4,7 t%, kansainvälinen
vaalea lager, RPS Brewing Oy
2. Märichello 5,2 t%, amerikkalainen lager, Olarin Panimo Oy
3. Mosaic Lager 4,7 t%, amerikkalainen lager, Pyynikin
käsityöläispanimo Oy
Pils
1. Dashing
Dora 5,2 t%, tsekkipils, Hopping Brewsters Beer Company Oy
2. Lapland
Pilsner 5,2 t%, vaalea tsekkilager, Tornion Panimo Oy
3. Sonnisaari Pils 5,2 t%, saksalainen pils, Sonnisaari
panimo Oy
Tumma tai värillinen
lager
1. Bock’s Doppelbock 7,5 t%, doppelbock, Bock’s Corner
Brewery Oy
2. LZ-1 Zeppelin 7,2 t%, doppelbock, Hopping Brewsters Beer
Company Oy
3. Pihta India Pale Lager 6,2 t%, kansainvälinen keskitumma
lager, Kanavan Panimo
Vaalea tai keskitumma
ale (eurooppalainen)
1. Rakki Forestfinnish Pale Ale 5,5 t%, englantilainen IPA,
Panimoyhtiö Hiisi Oy
2. Waahto Brewery Red Ale 5,4 t%, irlantilainen punainen
ale, Waahto Brewery Oy
3. Smörre Ruis I.P.A. 5,9 t%, englantilainen IPA, Plevna /
Koskipanimo Oy
Amerikkalaistyylinen
vaalea ja keskitumma ale
1. Ankle Slapper Surf Ale 5,2 t%, amerikkalainen pale ale,
Fat Lizard Brewing Company Oy
2. Mosaic APA 4,5 t%, amerikkalainen pale ale, Maku Brewing
3. Kouko Barley Wine 10,5 t%, amerikkalainen barley wine,
Panimoyhtiö Hiisi Oy
Amerikkalainen IPA
1. New England IPA 5,5 t%, erikois-IPA – New England IPA,
Stadin Panimo Oy
2. Scissors
– Indie Pale Ale 5,4 t%, amerikkalainen IPA, RPS Brewing Oy
3. Juiciness 5,5 t%, amerikkalainen IPA, Cool Head Brew
Olutliitto oli mukana tämänkin vuoden festarikesässä hoitamalla jäsenjärjestöjensä kanssa Suuret Oluet Pienet Panimot Helsinki -tapahtuman lasinpesutalkoot.
Tänä vuonna Kaisaniemen puistossa pidetyssä Helsingin SOPP -tapahtumassa kävi yli 20 000 vierasta. Olutliiton talkoolaisia oli yhdeksästä eri olutseurasta ja he tekivät yhteensä 312 tuntia talkootyötä festivaaleilla. Hallituksen varapuheenjohtaja Simo Raittila ja hallitusjäsen Ilmo Teikari johtivat mallikkaasti projektia ja oluenystävät saivatkin lasinsa nopeasti ja tehokkaasti, päästen nopeasti oluen maistelun pariin.
SOPP- talkoissa kävivät vierailemassa myös Euroopan oluenkuluttajien liiton eli European Beer Consumer Unionin hallituksen jäsenet, joista varsinkin puheenjohtaja Bo Jensen auttoi huomattavasti työpisteen organisoimisessa. Tyhjien lasipahvien kokoamisesta syntyikin ns. tanskalainen palapeli. Hallituksen jäsenet pitivät kovasti tavasta, miten Olutliitto jäsenjärjestöineen hoitivat olutfestareiden lasimylläkkää.
Olutliitto kiittää kaikkia lasipesujaisiin osallistuneita!
Jo yhdeksännen kerran järjestettävän Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaristossa istuu tänä vuonna Olutliitolle hyvin tuttuja kasvoja. Itse Olutliiton kattojärjestön, European Beer Consumer Unionin (EBCU) puheenjohtaja, oluttuomari Bo L. Jensen on tulossa maistamaan ja päättämään, mikä on Suomen Paras olut 2019. Lisäksi finaalituomaristossa on pari muutakin EBCU:n hallituksen jäsentä; olutkirjailija ja tunnettu olutkasvo Tim Webb Englannista sekä belgialainen olutasiantuntija ja -aktiivi Yannick de Cocquéau. Finaalituomaristossa istuu myös Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. Lisäksi suomalainen EBCU:n hallituksen jäsen André Brunnsberg tuomaroi kisassa semifinaaleja.
Bo L. Jensen on tuomaroinut olutkilpailuja ympäri Eurooppaa, mm. SIBA Beer Competition:a Englannissa ja Nordic Beer Challeng:a Tanskassa. Hän on toiminut oluen parissa monipuolisesti sekä oluttapahtumien järjestäjänä että olutseura-aktiivina ja on hyvin otettu siitä, että pääsee tuomaroimaan suomalaisia oluita.
Tim Webb on tunnettu
olutkirjailija, joka on vaikuttanut olutkirjallisuuteen hyvin moninaisin
tavoin. Hän on yksi maineikkaimpia olutasiantuntijoita, ja aktiivisesti mukana
kansainvälisessä oluttuomaroinnissa.
Belgialainen Yannick de Cocquéau on monipuolinen
olutasiantuntija, joka pyörittää kotimaassaan olutlehteä, järjestää
olutkoulutuksia ja olutkilpailuja. Hän on omistanut elämänsä oluelle ja on
innoissaan Suomen Paras Olut -kilpailun finaalituomaroinnista. De Cocquéau
odottaa maistavansa monia laadukkaita suomalaisia oluita ja häntä kiinnostaa
myös, miten itse kilpailu on järjestetty.
-On mainiota, että saamme kattojärjestöltämme näin
ammattitaitoista tuomarivoimaa Suomen Paras Olut –kilpailuun, hehkuttaa
Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutliitto on vahvasti mukana
tukemassa Suomen Paras Olut –kilpailua ja on hienoa, että myös kansainvälisen
kattojärjestömme hallituksen jäsenet pääsevät osaksi tätä.
Kilpailun finaalituomarointi tapahtuu 25.7., osana Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumaa Helsingissä ja kilpailun tulokset paljastetaan 13.9. Viking Linen Olutristeilyllä, jolla juhlitaan suomalaista olutta. Kilpailun finaali kansainvälisine tuomareineen tapahtuu torstaina klo 17 alkaen Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtuman päälavalla.
Suomen Paras Olut -kilpailu on yksi seitsemästä Euroopan
oluenkuluttajien liitto – European Beer Consumer Unionin hyväksymästä
kilpailusta. European Beer Consumers Union (EBCU) on määritellyt joukon
kriteereitä, joita noudattavat kilpailut voivat saada EBCU hyväksynnän. Suomen
Paras Olut -kilpailulle annettiin hyväksyntä EBCU:n kokouksessa Antverpenissä
12.4.2019. Muita hyväksyttyjä
kilpailuita ovat European Beer Star, World Beer Cup, Birra dell’Anno, Brussels
Beer Challenge, Dutch Beer Challenge ja Austrian Beer Challenge.
Suomen Paras Olut -kilpailu on avoin
kaikille Suomessa toimivien kaupallisten panimoiden valmistetuille oluille,
jotka ovat säännöllisessä anniskelu- tai vähittäismyynnissä.
Kilpailussa palkitaan kunkin sarjan
kolme parasta tuotetta. Tuomaristo valitsee sarjojen parhaista Suomen Parhaan
Oluen 2019 joka palkitaan kunniamaininnalla ja diplomilla. Tämän lisäksi Suomen
Paras Olut kustannetaan edustamaan Suomea ja voittajapanimoa European Beer
Awards -kilpailuun. Kaikkien sarjojen kolme parasta olutta palkitaan
kunniakirjalla.
Suomen Paras Olut – kilpailun järjestää Suomalainen Olut ryja sen yhteiskumppaneina on Olutliiton lisäksi Pienpanimoliitto, Panimoliitto, Suomen Olutseura ry., Olutposti, Viking Line, Visit Finland, Lappo.fi, Viking Malt, Rastal sekä Christeyns.
Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu on Suomen vanhin kotioluenpanijoille järjestetty kisa, joka on myös Suomen suurimpia alan kilpailuja. Olutliiton isännöimä ja kansainvälisen oluttuomari André Brunnsbergin järjestämä kilpailu on alan ainoa täysin panimoista riippumaton valtakunnallinen kotiolutalan kisa. Tänä vuonna koko kilpailun voittajaksi selviytyi Tommi Salmi Pernajasta.
Vuodesta 1995 asti
vuosittain järjestetty Valtakunnallinen Kotiolutkilpailu -kilpailu on
tarkoitettu kaikille kotiolutta harrastuksenaan paneville. – Suomen
kotiolutyhdistys perusti aikoinaan kilpailun, ja sen järjestämistä jatkoi Perinteisen
Oluen Seura vuoteen 2016. Sen jälkeen Olutliitto on ollut kilpailun isäntänä ja
minä sen järjestäjänä, kertoo Brunnsberg. Kilpailu onkin kokenut renesanssin Brunnsbergin
ottaessa vastuulleen kisan. Vuonna 2016 kisaan osallistui 30 erilaista olutta
ja tänä vuonna jo yli 150.
Kilpailussa palkitaan
kokonaisuutena parhaiten menestynyt ”Vuoden kotipanija” sekä kunkin sarjan
paras olut. Olutsarjoja oli tänä vuonna lagerit, stoutit ja porterit, belgityyliset
oluet ja vehnäoluet, ale-oluet, sekä suosiotaan kasvattavat
happamat oluet ja hedelmäoluet. Kisan tuomarit ovat oluen ammattilaisia:
oluttoimittajia, bloggaajia, kotioluentekijöitä tai sertifikoituja oluttuomareita.
Kilpailun oluiden arviointi
tehdään kansainvälisen BJCP-tuomarijärjestön arviointilomakkeen mukaan, jonka
kilpailija saa itselleen palautteena omasta oluestaan. – Palaute on
kilpailijoille hyvin tärkeää, kertoo Brunnsberg. Itsekin kotioluentekijänä
tiedän, miten kiinnostavaa on kuulla omasta oluestaan ammattilaisen arvio,
siksi pyrin siihen, että kilpailuun osallistuneet saavat rehellisen ja suoran
palautteen oluistaan.
Valtakunnallinen
Kotiolutkilpailu on Suomen ainoa täysin panimoista riippumaton kotiolutalan
kisa. Brunnsberg ja Olutliitto pitävät tätä hyvin tärkeänä. – Emme halua
kilpailuun mukaan panimosponsoria, vaan pitää kilpailun täysin riippumattomana,
sanoo Brunnsberg. Panimoiden sponsoroimien palkintojen sijaan
kilpailun palkintoina on erilaisia kotiolutkauppojen ja oluen raaka-ainetuottajien
sponsoroimia palkintoja, jotka ovat kilpailijoille hyvin mieluisia.
Kotiolutharrastus on nousussa ja oluen paneminen harrastuksena kiinnostaa. – Haluamme olla mukana kehittämässä kotiolutharrastusta ja näemme Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun tärkeänä osana tätä, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Olutta on ammoisista ajoista tehty kotona ja kotioluen parista ovat ponnistaneet hyvin monet suomalaiset pienpanimoammattilaisetkin. Olutliitto haluaa tukea kotioluen tekemistä luonnollisena osana suomalaista olutkulttuuria.
Valtakunnallisen Kotiolutkilpailun 2019 tulokset:
Vuoden kotipanija 2019:
Tommi Salmi, Pernaja
Sarjavoitot:
Stout ja Porter
1. Mikko Salo, Seinäjoki
(20C Imperial Stout)
2. Jouni Raninen,
Jyväskylä (20C Imperial Stout)
3. Jani
Harju, Lappeenranta (16D Foreign Export Stout)
Ale
1. Kalle
Ohvo, Helsinki(21B Specialty IPA: New England IPA)
2. Ossi
Suominen, Helsinki (17D English Barley Wine)
3. Jani
Kytöharju, Jorvas (22C American Barley Wine)
Lager
1. Olli-Pekka Niinimäki,
Vantaa (1B American Lager)
2. Marko Hirvi, Helsinki
(6B Rauchbier)
3. Tommi Salmi.
Pernaja (3B Czech premium pale lager)
Belgityyliset oluet ja vehnäoluet
1. Eero Karjalainen,
Tampere (25B Saison)
2. Tommi Salmi, Pernaja
(24A Witbier)
3. Markku Leminen, Vantaa
(26C Belgian Tripel)
Hapanoluet ja hedelmäoluet
1. Mikko Hillu, Helsinki
(27 Historical beer: Gose)
2. Kaarlo
Reipas, Vantaa (28B Mixed fermentation sour beer)
3. Kaarlo
Reipas, Vantaa (28C Wild Specialty Beer)
Lisätietoja:
Valtakunnallinen
Kotiolut -kilpailun järjestäjä / André Brunnsberg0405353900
Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton
etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä
vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.
Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu
sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.
Olutliitto, Suomen oluenkuluttajien edunvalvontajärjestö vastustaa Tullin
tulkintaa uudesta EU:n antamasta asetuksesta. Tämä tulkinta nostaa nk. makusiiderit
eli erilaisilla makuaineilla (hedelmät, marjat, mausteet) maustetut siiderit ja
käymispohjaiset long drink -juomat korkeampaan valmisteveron tulliluokkaan.
Näin näiden juomien verotus nousisi jopa 41 prosenttia. EU:n asetus tulee
voimaan jo ensi viikolla ja siirtymisaikaa ei ole, vaan korkeampi verotus
koskee makusiidereitä ja käymispohjaisia lonkeroita saman tien, joten näiden
tuotteiden kuluttajahinta nousee merkittävästi.
Esimerkkinä Olutliitto laski fiktiivisen peruna-lanttusiiderin (0,33 l
tuote, alkoholia 4,7til.%) veron, joka ennen veronkorotusta on 0,63 €/ tlk ja
muutoksen jälkeen 0,76 €/tlk. Tällaisen maultaan erikoisen mutta vahvuudeltaan
tyypillisen makusiideritölkin hinta nousisi siis vajaan 13 senttiä.
Tilavuusprosentiltaan 5,5-vahvuisen version hinta nousisi noin 26 senttiä.
Tulli tulkitsee Suomessa EU:n asetusta hyvin tiukasti. – Jos Ruotsi ja Viro
tulkitsevat asetusta eri lailla, tilanne voi tulevaisuudessa olla se, että
naapurimaista näitä tuotteita saa huomattavasti halvemmalla, mikä lisää
yksityistä tuontia, kommentoi Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Lisäksi Tullin tulkinta vaikeuttaa suomalaisten panimoiden mahdollisuutta
tehdä ja viedä ulkomaille mm. kotimaisilla marjoilla maustettuja siidereitä.
Lehtinen hämmästelee myös Tullin toimintaa makusiidereiden kohdalla, koska
Tullin mukaan alkoholituotteiden jaottelu tehdään jatkossa tarkastelemalla
yksittäin tämän kategorian juoman aistinvaraisia ominaisuuksia, ja päättämällä
onko esimerkiksi omenasiiderissä havaittavissa perinteisen omenasiiderin
aistinvaraiset ominaisuudet. Ohjeessaan Tulli ei kuitenkaan anna määritelmää
perinteiselle siiderille, joten päätösvalta jää aina virkamiehen oman
makuaistin varaan.
Olutliitto katsoo, että asia pitää nostaa uudelleen esille Tullissa, koska
veron nouseminen voi tarkoittaa jopa suomalaistuotteiden valmistuksen
loppumista tai ainakin niiden vähenemistä kaupan ja ravintoloiden
tarjonnasta. Olutliiton mukaan tämä heikentää kotimaisten
panimotoimijoiden toimintaympäristöä, tuotantoa ja sitä kautta työllisyyttä.
Lisäksi Tullin tulkinta ohjaa alan toimijoita vähempään innovatiivisuuteen ja
sitä kautta kehnompaan tuotteiden kirjoon, joka ei ole panimotuotteiden
kuluttajien edun mukaista.
Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton
etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä
vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.
Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu
sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.
Eilen
julkistetussa hallitusohjelmassa ilmoitettiin uudesta alkoholiveron korotuksesta. Olutliiton mielestä alkoholiveron nosto ei
ole mitenkään perusteltua ja Olutliitto näkee, etteivät veronkorotukset
ole hyvä tie vastuulliseen alkoholikäytön tukemiseen.
Uusi alkoholiveron korotus tapahtuu
tilanteessa, jolloin uudet lainmuutokset eivät ole merkittävästi lisänneet
oluenkulutusta ja alkoholilain vaikutuksia on seurattu vasta lyhyen aikaa.
Samaan aikaan kun Viro ja Latvia laskevat alkoholiveroa,
olisi Olutliiton mielestä luontevaa olla nostamatta alkoholiveroa
Suomessa, ettei kavenneta uuden alkoholilain vasta
olutkulttuurille luomaa elintilaa Suomessa. -Me emme näe mitään merkkejä
siitä, että verotuksella kannustettaisiin vähemmän haitalliseen kulutukseen,
vaan tällä korotuksella heikennetään kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen
asemaa, sanoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó
Lehtinen. – Olemme hyvin pettyneitä hallituksen ratkaisuun, joka
mielestämme huonontaa oluenkuluttajien asemaa.
Suomessa alkoholin verotus on hyvin korkea verrattaessa
naapurimaihin: Se on kaksinkertainen Viroon ja yli 8-kertainen Latviaan
verrattuna. Matkustajatuonti on jo kääntynyt nousuun ja tämä uusi alkoholiveron
korotus kiihdyttää sitä entisestään. Olutliitto katsoo, että hallitus ajaa
kotimaisen oluen ja Suomessa myytävän oluen epäedulliseen asemaan yksityiseen
tuontiin verrattuna.
-Me haluamme Olutliittona korostaa
kotimaisuutta ja oluen valikoiman laajuutta, niin että se on suomalaisen
kuluttajan saavutettavissa helposti, sanoo Lehtinen. -Nyt oluen nauttiminen hyvässä seurassa ja ruuan äärellä ravintoloissa tehdään
todella kalliiksi oluenystävälle. Oluen tilaaminen ulkomailta on jo nyt halvempaa
kuin Alkosta ostaminen, saatikka sitten ravintolassa oluen nauttiminen. Tämä korotus
osaltaan lisää kotona juomista eikä myöskään johda mietojen alkoholijuomien suosimiseen. Olutliittona haluamme vielä olutkulttuuria
eteenpäin ja näemme että tämä alkoholiveron nosto on haitallinen sekä
teollisuudelle, työllisyydelle että oluenystäville.
Lisätietoja:
Puheenjohtaja
Anikó Lehtinen +358407381670
puheenjohtaja@olutliitto.fi
Olutliitto ry on oluenkuluttajien valtakunnallinen ja riippumaton etujärjestö. Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajien oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta. Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa ja kautta kansainväliseen toimintaan.
Olutliitto piti huhtikuun alussa 20.liittokokouksensa
Helsingin Kaapelitehtaalla. Paikalla oli runsas määrä jäsenjärjestöjä ja kokous
sujui yksimielisen jouhevasti kokouksen puheenjohtajan Pekka Linnaisen
johdolla. Olutliiton puheenjohtajaksi valittiin kolmannelle kaudelle Anikó
Lehtinen. Kokouksessa esiteltiin myös uudelleen Olutliiton poliittiset teesit,
käytiin läpi liiton toimintaa poliittisine, yhteiskunnallisine ja kulttuurisine
ulottuvuuksineen ja suunniteltiin seuraavan vuoden toimintaa. Olutliiton
hallitukseen oli monta uutta ehdokasta ja liiton hallitus kasvoikin viiden
uuden jäsenen mitalla.
Olutliiton liittokokous valitsi hallituksen varsinaisiksi
jäseniksi seuraavat henkilöt:
Milja Seppälä, Oulu Simo Raittila, Helsinki (varapuheenjohtaja) Ilmo Teikari, Vantaa Niilo Orola, Helsinki Pirkka Elfving, Helsinki (uusi) Sami Tammio, Turku (uusi) (järjestösihteeri) Janne Koskenniemi, Helsinki (uusi) Jari Mäenpää, Tampere (uusi) Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo (uusi) Marjokaisa Piironen, Veikkola (järjestösihteeri)
Hallituksen varajäseniksi valittiin seuraavat:
Kari Katajainen, Helsinki (sihteeri) Sirpa Huostila, Espoo Jorma Lahdensuo, Hollola Ilpo Markkola, Hollola Heino Tiilikainen, Porvoo Hanna Montonen, Helsinki
Olutliitto on oluen kuluttajien ja harrastajien
edunvalvontajärjestö. Nämä ovat meidän vaatimuksemme eduskuntavaaleihin 2019.
1. Oluen hinta
kohtuulliseksi. Mietojen alkoholijuomien korkea verotus ohjaa suomalaisia
ostamaan juomansa ulkomailta. Olut kohtuudella nautittuna on elämyksellinen ja
herkullinen juoma. Mietojen alkoholijuomien kevyempi verotus on keino kannustaa
ihmisiä suosimaan miedompia alkoholijuomia, mikä edistää terveyttä, sen sijaan
että kuluttaja maksaa itsensä kipeäksi.
Esimerkkejä keinoista laskea oluen hintaa:
•Oluen hintaan voidaan vaikuttaa
suoraan alentamalla yli 2,8 tilavuusprosentin vahvuisten oluiden valmisteveroa
kolmanneksella nykytasosta (26,5 snt / senttilitra etanolia) eli lähelle
Ruotsin valmisteveron tasoa (21 snt / senttilitra etanolia).
•Hintaan voidaan vaikuttaa myös
pienpanimoiden valmisteverohuojennuksen avulla. Olutliitto ehdotti jo vuonna
2015, että huojennuksen yläraja nostettaisiin 20 miljoonaan olutlitraan. Myös alempia
”pienpanimoalennuksen” portaita tulisi samalla korottaa.
•Ravintolassa myytävän alkoholin
arvonlisänvero tulisi laskea ruoan tasolle (24 %:sta 14 %:iin). Anniskelun
alvin laskemisella olisi positiivisia vaikutuksia niin ravintola-alan
työllisyyteen kuin myös käynnissä olevaan juomatapakulttuurin muutokseen kohti
terveempää suhtautumista alkoholiin.
2. Olutkauppa
kuntoon. Alkoholilain uudistus oli hyvä ensimmäinen askel. Nyt
olutharrastajille on saatavilla entistä laajempi kirjo oluita entistä helpommin.
Kaikkien oluiden myynti kaupoissa toisi kaikki oluttyypit vapaasti suomalaisten
saataville. Jo pieniä epäkohtia korjaamalla voitaisiin parantaa tilannetta
paljon.
Esimerkkejä olutkauppaa korjaavista muutoksista:
•Kaupoissa myytävien oluiden
alkoholiprosenttiraja tulee poistaa kokonaan. Useat oluttyypit ovat sellaisia,
ettei nykyinen raja mahdollista niiden myyntiä. Riittäisi, että tuote on
hyväksytty Valviran rekisteriin oluena ja sitä kohdellaan verotuksessa
tuoteryhmän 12 mukaisesti. Vaihtoehtoisesti asiassa voidaan edetä asteittain
nostamalla raja ensin esimerkiksi 10 tilavuusprosenttiin.
•Panimoille tulisi myöntää
ulosmyyntioikeus koosta riippumatta. Panimoiden myymälät edustavat
elämyksellistä olutmyyntiä missä samalla saa tavata oluen ammattilaisia ja
nähdä oluen valmistuspaikan. Panimoiden puodista on mahdollisuus ostaa
erikoiseriä ja kiinnostavia tuotteita, joita kaikilla panimoilla on koosta
huolimatta.
•Juomakaupoilta on poistettava
vaatimus elintarvikemyynnistä (50 % myynnistä muusta) toimiluvan ehtona. Tämä
mahdollistaisi nykylakia paremmin erikoistuneiden olutkauppojen perustamisen.
Tällaiset kaupat voivat tuoda saataville tuotteita, joiden saatavuus olisi
muuten huono tai olematon.
•Verkkokaupalle selkeät sallivat
säännöt. Ministeriön ja viranomaisten on laadittava selkeät ohjeet ulkomailta
tilaamiseen ja verojen maksamiseen.
3. Arvostusta
oluelle. Suomalainen olut on ekologinen valinta. Sillä on pitkä historia ja
tärkeä asema monen meistä elämässä. Oluen asema elintarvikkeena muiden joukossa
tulisi tunnustaa, ja sen roolia elinkeinona tukea.
Esimerkkejä siitä, kuinka suhtautumista olueen voitaisiin
kehittää:
•Sahtikulttuuri tulee saattaa
mukaan UNESCO:n aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon (esim. georgialaisen
kvevri-viinin tavoin).
•Pienpanimoiden keskinäiseen
yhteistyöhön tulee kannustaa. Pieni (esim. max. 25 %) ristiinomistus tulee
sallia. Yhteistyötä ei saa sanktioida poistamalla sitä harjoittavilta
panimoilta valmisteverohuojennus.
•Valtiovallan tulee tukea
pienpanimoiden laatujärjestelmän rakentamista ja luoda edellytyksiä suomalaisen
oluen ulkomaanviennille.
•Juomien mukaan lukien oluen valmistus pitää ottaa mukaan ammatillisen opetuksen koulutusohjelmiin vahvemmin.
