Tehtävänämme on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria.
Olutliitto on rekisteröity yhdistys
Olutliitto on rekisteröity yhdistys
Tehtävänämme on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria.
Mikä Olutliitto?
Olutliitto on kansallinen, riippumaton oluenkuluttajain yhdistysten yhteenliittymä.
Olutliiton tehtävänä on puolustaa oluenkuluttajan oikeuksia sekä vaalia olutkulttuuria toimien oluen monipuolisen tarjonnan säilymisen puolesta.
Olutliitto toimii oluenkuluttajien edustajana viranomaisten, kaupan, myynnin ja jakeluelinkeinon suuntaan. Olutliitto ry:n jäsen voi olla itsenäinen ja rekisteröity olutseura tai yhdistys. Nykyiset jäsenseurat ja ohjeet liittymiseen löytyvät Jäsenseurat-sivulta.
Otamme lisäksi vastaan lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja kannatusjäsenmaksuja panimoilta. Näillä ei kuitenkaan saa päätös- tai puhevaltaa Olutliitto ry:n hallituksessa tai liittokokouksessa.
Suojelemme olutkulttuuria
Olutliitto varjelee ja ylläpitää monipuolista olutkulttuuria arvostamalla erityisesti perinteisiä, kansallisia ja paikallisia panimoita sekä perinteisiä oluita ja niiden valmistustaitoja.
Edistämme monimuotoisuutta
Olutliitto kannattaa ja tukee kaikkia panimoita, jotka tuottavat korkealaatuisia oluita, erityisesti panimoita jotka tuottavat oluita perinteisin menetelmin sopusoinnussa kansallisesti ja alueellisesti vakiintuneiden olutlaatujen kanssa. Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka edesauttavat oluenvalmistuksen säilymistä monimuotoisena.
Ajamme arvostusta
Olutliitto ajaa oluelle tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua. Olutliitto tukee kaikkia toimenpiteitä, jotka rikastuttavat oluen tarjontaa, myyntiä tai anniskelua Suomessa.
Edustamme oluenystäviä
Olutliitto edustaa oluenystäviä ja muita oluenkuluttajia oluiden ja oluenpanon valinnanvapauden, laadun ja arvon säilymisen puolesta.
Toimimme kansainvälisesti
Olutliitto on jäsenenä European Beer Consumer Unionissa (EBCU) ja osallistuu sen kanssa kansainväliseen toimintaan.
Kannattajajäseniämme ovat Fat Lizard Brewing Co., Hartwall, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas, Olvi ja Sinebrychoff.
Hallitus 2024-2025
Puheenjohtaja ja EBCU-edustaja
Anikò Lehtinen, Helsinki
puheenjohtaja(ät)olutliitto.fi, p. 040 738 1670
Varsinaiset jäsenet
- Varapuheenjohtaja Pauli Pousi, Helsinki
- EBCU-edustaja, Johanna Siik, Helsinki
- SPO ICT-vastaava Kari Katajainen, Helsinki
- SOPP-vastaava Pauli Pousi, Vantaa
- SOPP-vastaava Niilo Orola, Helsinki
- Kimmo Markkanen, Veikkola
- Kimmo-Pekka Toivola, Porvoo
- Vesa Kotinurmi, Hollola
- Seppo Parviainen, Tampere
Varajäsenet
- Sihteeri Juha Matilainen, Oulu
- Jouko Luttinen, Helsinki
- Jorma Lahdensuo, Hollola
- Sari Karppelin, Espoo
Jäsenseurat ja jäseneksi liittyminen
Liity jäseneksi tästä.
Huom. jäseksi voi liittyä vain oikeuskelpoinen yhdistys.
Säännöt
1. § Nimi
Yhdistyksen nimi on Olutliitto ry, ruotsiksi Ölförbundet rf ja saameksi Vuolalihttu rs.
Yhdistyksen epävirallinen nimi on englanniksi Finnish Beer Union, saksaksi Finnischer Bierverband, ranskaksi Fédération Finlandaise de Bière ja viroksi Soome Õlleliit.
Säännöissä yhdistystä kutsutaan liitoksi ja yhdistyksen kokousta liittokokoukseksi.
2. § Kotipaikka
Liiton kotipaikka on Helsinki.
3. § Tarkoitus
Liitto on valtakunnallinen kuluttajajärjestö, jonka tarkoituksena on puolustaa oluenkuluttajien etua ja elämänlaatua sekä kaikkia niitä olutelinkeinojen yleisiä toimintaedellytyksiä, jotka ovat sopusoinnussa kuluttajan edun kanssa.
Suhteissa olutelinkeinoihin liitto on itsenäinen ja riippumaton.
4. § Toimintamuodot
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:
- seuraa olutelinkeinojen kehitystä ja olosuhdetekijöitä sekä vaikuttaa niihin laatimalla aloitteita, esityksiä ja lausuntoja,
- harjoittaa laadunvalvonta-, tutkimus-, neuvonta- ja tiedotustoimintaa,
- tukee jäsentensä, muiden kansalaisjärjestöjen ja kansalaisten olutkulttuuri-, tapakasvatus- ja valistustyötä osallistumalla keskustelujen, kilpailujen, koulutuksen, näyttelyjen ja tutustumismatkojen yms. järjestämiseen,
- osallistuu kansainväliseen edunvalvontaan sekä yhteistyöhön kuluttaja- ja olutjärjestöjen kanssa kotimaassa ja ulkomailla.
5. § Varainhankinta
Toimintansa tukemiseksi liitto voi ottaa vastaan lahjoituksia ja jälkisäädöksiä, hakea avustuksia, omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kustannustoimintaa sekä asianomaisella luvalla järjestää rahankeräyksiä ja arpajaisia.
6. § Tilikausi ja toimintakausi
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
Hallitus ja tilintarkastajat valitaan liiton toimintakaudeksi, joka alkaa valinnasta ja päättyy seuraavaan vuosittaiseen liittokokoukseen.
7. § Jäsenet
Varsinaisena jäsenenä eli jäsenyhdistyksenä liittoon voi kuulua oikeuskelpoinen yhdistys, joka haluaa toimia liiton tarkoituksen hyväksi.
Kannattajajäsenenä liittoon voi kuulua yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö, joka haluaa tukea sen tarkoitusta ja toimintaa.
Liittokokouksen kutsumana liitolla voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja ja enintään kymmenen muuta kunniajäsentä.
Jos jäsenyhdistyksillä on keskenään yhteisiä henkilöjäseniä, kuuluu näitä vastaava äänivalta ja jäsenmaksuvelvoite vain pienemmälle jäsenyhdistykselle.
8. § Jäsenyyden lakkaaminen
Jäsen voi erota ja hallitus voi erottaa jäsenen laissa säädetyllä tavalla ja perusteilla.
Jäsen, joka laiminlyö jäsenmaksuaan yli neljätoista kuukautta, katsotaan eronneeksi.
Jäsenellä on oikeus vaatia hallituksen tekemä erottamispäätös liittokokouksen ratkaistavaksi ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa asiasta tiedon saatuaan.
9. § Jäsenmaksut
Jäsenyhdistys suorittaa vuosimaksua henkilöjäsentensä lukumäärän mukaan, kuitenkin vähintään kolmenkymmenen henkilön perusteella.
Liittokokous vahvistaa vuosimaksun ja mahdollisen liittymismaksun. Vuosimaksu erääntyy kahden kuukauden kuluttua vahvistamisesta.
Kannattajajäsenten liittymis- ja jäsenmaksut määrää liiton hallitus.
Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksuja.
10. § Päätösvalta
Jäsenten päätösvaltaa käyttää liittokokous, johon jäsenyhdistyksellä on oikeus lähettää yksi edustaja kutakin alkavaa sataa henkilöjäsentään kohti. Jokainen jäsenyhdistys saa lähettää vähintään yhden edustajan.
Kokousedustajiin oikeuttavien henkilöjäsenten määrä luetaan viimeksi päättyneen tilikauden loppuun mennessä suoritettujen jäsenmaksujen perusteella.
Jos jäsenyhdistyksen erääntynyt jäsenmaksu on suorittamatta, sillä ei ole äänivaltaa, ellei liittokokous erityisestä syystä toisin päätä.
Kunnia- ja kannattajajäsenellä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
11. § Liittokokous
Liitto kokoontuu vuosittain varsinaiseen liittokokoukseen aikaisintaan maaliskuussa tai viimeistään kesäkuussa sekä tarvittaessa ylimääräisiin liittokokouksiin.
Liittokokous voidaan pitää muuallakin kuin kotipaikkakunnalla.
Hallitus kutsuu liittokokouksen koolle kullekin jäsenelle viimeistään kuukautta ennen kokousta lähetetyllä kirjeellä tai sähköpostiviestillä sellaisille jäsenille, jotka ovat jäsenluetteloon ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa.
12. § Kokousasiat
Varsinaisessa liittokokouksessa tulee:
- tarkastaa luettelo jäsenyhdistysten äänivaltaisuudesta,
- esittää tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto,
- päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuhenkilöille,
- vahvistaa vuosimaksu henkilöjäsentä kohti ja liittymismaksu,
- vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio,
- päättää hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien lukumäärästä,
- valita hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet,
- valita yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat,
- käsitellä asiat, joita jäsenyhdistykset ovat kirjallisesti esittäneet liittokokoukselle hallituksen kautta niin hyvissä ajoin, että ne on voitu sisällyttää kokouskutsuun.
13. § Hallitus
Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdesta kuuteentoista muuta jäsentä sekä enintään kuusitoista varajäsentä.
Hallitus on päätösvaltainen, jos yli puolet sen jäsenistä on paikalla ja kaikille jäsenille on varattu mahdollisuus osallistua kokoukseen.
Hallitus voi päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä.
14. § Nimenkirjoitus
Liiton nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja yksin tai ne luottamus- ja toimihenkilöt kaksi yhdessä, joilla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
15. § Sääntömuutos ja purkaminen
Sääntöjä voidaan muuttaa ja liitto purkaa laissa säädetyllä tavalla.
Liiton purkautuessa käytetään sen varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla.
Vahvistettu PRH:ssa 21.7.2000, rek.nro 179.572, Y-tunnus 1823405-9
Lainsäädäntö: Yhdistyslaki
Tietosuojaselosteet
Löydät kaikki tietosuojaselosteemme Tietosuojaselosteet-sivulta.
LIITY
JÄSENEKSI
Hakemus Olutliiton jäsenseuraksi
Varsinaisena jäsenenä olutliitossa voi olla oikeuskelpoinen yhdistys. Suurin osa jäsenistä onkin rekisteröityneenä yhdistyksenä toimivia olutseuroja.
Jäsenet tukevat Olutliiton tärkeää toimintaa sekä pääsevät vaikuttamaan liiton toiminnan suunnitteluun ja sen hallituksen valintaan. Liittymällä jäseneksi varmistatte myös, että olutseuranne saa tiedon Olutliiton tärkeimmistä tapahtumista ja uutisista.
Tarkempaa tietoa jäsenyydestä löydät liiton säännöistä.
Jos jäsenyys kiinnostaa tai sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä.
Jos olet yksityishenkilö tai olutseuranne ei toimi yhdistyksenä, voitte tukea Olutliiton toimintaa myös liittymällä Suomen olutseuraan, joka on Olutliiton jäsenyhdistys. Halutessasi voit myös lahjoittaa yhdistyksen toimintaan.
Vuoden 2022 jäsenmaksut:
- Yli 30 henkilöjäsenen jäsenyhdistys:
jäsenmäärä x 1,00 euroa. - Enintään 30 henkilöjäsenen jäsenyhdistys:
kiinteä vuosimaksu = 30 euroa.
Jäsenseuralle lähetetään jäsenmaksusta lasku.
Liiton pankkitili:
Nooa Pankki FI2144052220040165
Huomio: Jos jäsenyhdistyksillä on keskenään yhteisiä henkilöjäseniä, kuuluu näitä vastaava äänivalta ja jäsenmaksuvelvoite vain pienemmälle jäsenyhdistykselle.