Olutliitto otti kantaa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi alkoholilain muuttamisesta. Tässä luonnoksessa käsiteltiin alkoholijuoman toimittamista, etämyyntiä ja ja uusia rajoituksia alkoholin markkinointiin.
Lausunnossa yleisesti Olutliitto katsoo, että Suomi on valmis alkoholipolitiikan liberalisoimiseksi entisestään. Jo nyt suomalaiset juovat alkoholia alle EU:n keskitason ja juomatavat Suomessa ovat murroksessa: useimmat juovat entistä kohtuullisemmin ja nautintokeskeisemmin. Suomessa alkoholijuomien kulutus on laskenut koko ajan vuodesta 2007 eivätkä vuosien 2018 ja 2024 muutokset alkoholijuomien päivittäistavarakaupan myyntivahvuuteen (5,5 % v.2018, käymisteitse valmistetut 8 % v. 2024) ole nostaneet alkoholijuomien kulutusta. Samalla on siirrytty entistä voimakkaammin väkevistä juomista mietoihin.
– Olutliitto katsoo, että osassa hallituksen valmistelemista muutoksista on positiivisia vaikutuksia suomalaisille oluenkuluttajille, joiden edunvalvontajärjestö Olutliitto on ja näin Olutliitto kannattaa suurelta osin luonnosta, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.
Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen
Etämyynnissä samat säännöt kaikille
Olutliitto kannattaa, että hallitusohjelman mukaisesti Alkolle ja kotimaisille vähittäismyyntiluvallisille toimijoille mahdollistettaisiin alkoholijuomien verkkokauppa sekä muut jakeluun ja noutoon perustuvat vähittäismyyntikonseptit ikärajavalvonta turvaten, jolla luodaan edellytyksiä kotimarkkinoiden kasvulle sekä suomalaisten valinnanvapauden lisääntymiselle.
Olutliitto toivottaa tervetulleeksi muutoksen, missä kotimaiset oluttoimijat ja -myyjät saavat toimittaa oluitaan suomalaisille kautta maan.
– Katsomme, että etämyynnin helpottaminen maan sisällä tasa-arvoistaa nyt epätasa-arvoista tilannetta kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken. Olutliitto ajaa suomalaisten oluenkuluttajien etua ja näkee, että tämän toimitusmyynnin salliminen tarjoaa suomalaisille oluen ystäville laajemman valikoiman oluita valtakunnallisesti esim. kotimaisten pienpanimoiden valikoimista, joka on oluenkuluttajan etu sekä valikoiman että panimoiden säilyvyyden kannalta. Olutliitto haluaa pitää kotimaisen oluentuotannon elävänä ja siksi näkee tämän muutoksen yhtenä keinona lisätä suomalaisten oluttoimijoiden, kuten panimoiden tuloja haastavassa markkinatilanteessa, kommentoi Lehtinen.
Olutliitto kuitenkin toivoo tarkasti määriteltyä tasa-arvoa kotimaisten ja ulkomaisten toimijoiden kesken: Nyt luonnoksen mukaan kotimaiset toimijat lukuun ottamatta Alkoa saisivat toimittaa enintään 8-prosenttisia alkoholijuomia, kun ulkomaiset toimijat saavat nytkin etämyydä ja toimittaa Suomeen jopa 80-prosenttisia alkoholijuomia. Siksi Olutliitto esittää, että alkoholiprosenttirajat olisivat samat kaikille toimijoille. Luonnos ei ota myöskään nyt kantaa jo laissa oleviin tilaviini- ja pienpanimo- ulosmyyntipoikkeuksiin (13 % ja 12 %), jotka toivomme sinne lisättävän, jos muuten prosenttirajat pysyvät ennallaan.
-Olutliitto toivoo, että muutkin säännöt, kuten vaikka toimitusajat, jotka etämyynnissä ja -toimituksessa koskevat kotimaisia toimijoita, koskisivat myös kansainvälisiä toimijoita, jolloin tasa-arvoinen kilpailu olisi mahdollista, lisää Lehtinen.
Kotimaisen etämyynnin mahdollistamisessa Olutliitto uskoo kuljetusliikkeiden kykyyn tarkistaa kuluttajan ikä ja mahdollinen päihtymistila, koska henkilöllisyyden tarkistaminen on jo nyt monissa lähetyksissä arkipäivää ja että alkoholin ikärajavalvonnan osalta nykykäytäntö on riittävää: alle 30 -vuotiaalta näyttäviltä kysytään paperit ja luovutuksen yhteydessä kuitataan ikäraja tarkastetuksi.
Olutliitto on sitä mieltä, että alkoholijuomien toimituksessa on ehdottomasti oltava koulutettua henkilökuntaa ja vaatimus suoritettuun valvontapassiin, mutta toivoo että tämä koskisi kaikkia toimijoita, myös ulkomaisia yrityksiä, koska tällä hetkellä ulkomailta tilatessa, valvontaa ei ole.
– Koskien erillistä toimituspassia, katsomme, että muutoksen aikaansaamiseen ei tarvita erillisiä toimituspassikäytäntöjä alkoholin toimitukseen, vaan anniskelupassia tulisi kehittää siihen suuntaan, että sekä passitestissä että siihen liittyvissä koulutuksissa otetaan huomioon myös alkoholin etämyynti ja toimitus. Näin vältetään turhaa byrokratiaa ,säästetään resursseja ja voidaan useassa yrityksessä käyttää henkilökuntaa joustavasti niihin tehtäviin, joihin on tarvetta, kertoo taustoista Lehtinen.
Olutliitto puoltaa siis hallituksen esitystä toimitusmyynnistä kotimaisille toimijoille, niin panimoille, tilaviiniyrityksille kuin muille yrityksille ja alkoholin myyntikanavillekin edellä mainituilla muutoksilla.
Olutliitto kannattaa, että lakiluonnoksessa esitetään selkiytettäväksi vallitseva epäselvä tulkinta siten, että suomalaisilla on yksiselitteisesti oikeus ostaa etämyyntimenettelyn kautta alkoholia toisissa EU-maissa toimivilta yrityksiltä. Olutliitto katsoo myös, että tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi, alkoholin kansainvälistä ja suomalaista etämyyntiä tulee koskea samat säännöt, ettei synny syrjintää.
Ei uusia rajoituksia mietojen alkoholijuomien markkinointiin
Olutliitto vastustaa luonnoksessa olevaa alkoholijuomien vaikuttajamarkkinoinnin täyskieltoa ja kuluttajamarkkinoinnin rajoitusten kiristymistä. Lakiluonnoksessa on on mainittu ”tietoverkossa”(sekä verkko että sosiaalinen media) tapahtuvan vaikuttajamarkkinoinnin kieltäminen sekä mietojen että väkevien alkoholijuomien osalta, lisäksi alkoholijuomien markkinointi olisi kiellettyä suoratoistopalveluissa. Kieltoa markkinoida mietoja alkoholijuomia televisiossa tai radiossa myös pidennettäisiin tunnilla iltaisin niin, että mietoja alkoholijuomia ei saisi markkinoida kello 7-23 välisenä aikana.
– Olutliiton mukaan käytännössä tätä voi lukea niin, että samalla kuin miedon alkoholin saatavuuteen tulisi uusia vapautuksia, miedon alkoholin markkinointia rajoitettaisiin varsinkin sosiaalisen median ja verkon kohdalla, Anikó Lehtinen kommentoi.
Tätä uutta markkinointirajoitusta perustellaan lasten ja nuorten altistumisella alkoholijuomien markkinoinnille varsinkin vaikuttajamarkkinoinnin kautta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan alaikäisten juominen on vähentynyt jo yli 15 vuotta: raittius on lisääntynyt merkittävästi samalla kun humalajuominen on vähentynyt. Tähän peilattuna tuntuu oudolta kieltää vaikuttajamarkkinointi nimenomaan mietojen alkoholijuomien osalta, varsinkin kun samalla yhä korkeamman prosentin alkoholin saatavuutta on parannettu kaksi kertaan vuodesta 2018 lähtien, joka tilastojen mukaan ei ole vaikuttanut nuorten alkoholinkulutuksen lisääntymiseen.
– On myöskin ristiriitaista luonnoksessa rajoittaa televisio- ja radiomainontaa vedoten nuoriin, alaikäisiin kuluttajiin, koska nuoret eivät niinkään katso televisiota tai kuuntele radiota. Olutliitto ei kannata muutosta mietojen alkoholijuomien markkinointikiellon ajan pidentämiseen televisiossa ja radiossa, kertoo Lehtinen.
Vaikuttajamarkkinoinnin osalta Olutliitto katsoo, että täysi-ikäiselle seuraajajoukolle kuratoidulle ja sille suunnatulle suosittelulle ja tiedolle markkinoinninkin kautta, on hyötyä kuluttajille. Suomessa on olemassa jo tiukat alkoholimainonnan lait, jotka pätevät myös vaikuttajamarkkinoinnissa, ja laissa on erikseen mainittu mm. sekä hyvän tavan vastaisen ja nuoriin kohdistuvan mainonnan kielto että alkoholijuoman alkoholipitoisuuden tai runsaan käytön korostaminen myönteisinä ominaisuuksina. Olutliitto katsoo nämä riittäviksi yhdessä sosiaalista mediaa koskeva säännöksen (50 § 2 momentti 11 – kohta) kanssa estämään alaikäisille tarkoitettua mietojen alkoholijuomien vaikuttajamarkkinointi.
Vaikuttajamarkkinoinnin kielto koskisi sekä mietoja että väkeviä alkoholijuomia, joten markkinointisäännökset tiukentuisivat nimenomaan mietojen alkoholijuomien osalta, koska väkeviä ei saa mainostaa nytkään vaikuttajamarkkinoinnissa. Samalla ei kuitenkaan väkeviä viinoja myyvien yritysten nyt lisääntyvää verkkomarkkinointia väkevissä alkoholijuomissa ei nähdä samanlaisena uhkana nuorille ja lapsille kuin mietojen alkoholijuomien vaikuttajamarkkinointia.
Lehtisen mukaan lakiluonnoksessa ei ole tarkkaan määritelty vaikuttajamarkkinointia, vaan sanotaan ”käytännössä tällä tarkoitetaan yritysten ja sosiaalisen median vaikuttajien välisenä kaupallisena yhteistyönä toteutettavan alkoholijuomien markkinoinnin kieltoa”. Tämä voisi katsottavan luonnoksen mukaan yritysten ja sosiaalisen median vaikuttajien välisenä kaupallisena yhteistyönä toteutettavan alkoholijuomien markkinoinnin kieltoa. Tämä vaikuttaa useisiin panimoihin, oluen maahantuojiin ja muihin mietoa alkoholia myyviin ja valmistaviin yrityksiin, sulkien yhden tuotemarkkinoinnin kanavan kokonaan. Samaan aikaan se vähentää osaltaan vastuullista alkoholimarkkinointia – olutasiantuntemus on Suomessa median lisäksi vaikuttajilla, joiden tuottama markkinointisisältökin lisää osaltaan nautintokeskeistä tietoa oluista.
Koska lakiluonnoksessa ei määritellä tarkasti “vaikuttajaa”, lakiluonnos voisi koskea työkseen sosiaalisen median vaikuttajana toimivien lisäksi muita sosiaalisessa mediassa läsnä olevia, esimerkiksi oluen kanssa työskenteleviä henkilöitä tai kuluttajia kuten olutharrastajia, jotka viestivät vaikka yrityksiltä saadusta olutnäytteestä omilla sosiaalisen median tileillään. Olutliiton mukaan tämä lakiluonnos voisi vaikuttaa negatiivisesti alkoholipuheeseen, joka nyt usein on mietoja tuotteita kuvaillessa ja suositellessa suurelta osin makukeskeistä.
Koska lakiluonnoksessa vapautetaan alkoholin saatavuutta sekä faktisesti (kotiinkuljetus ja etämyynti) että mainonnallisesti (yritysten väkevien alkoholijuomien verkkomainonta), tuntuu Lehtisen mukaan Olutliitosta ristiriitaiselta, että samalla nimenomaan mietojen alkoholijuomien (vaikuttaja)markkinointia kiristetään ja pahimmillaan aikuisten kuluttajien puhumista miedoista alkoholijuomista tuotteiden kautta aikuisille rajoitetaan sosiaalisessa mediassa. Lisäksi tämä asettaa kotimaiset vaikuttajat eri asemaan kansainvälisten vaikuttajien kanssa, joiden alkoholiyhteistöitä voi seurata vapaasti sosiaalisen median kanavissa ja verkossa.
Lehtisen mukaan Olutliitto esittääkin, että vaikuttajamarkkinointia koskeva kielto poistetaan lakiluonnoksesta jatkovalmistelusta koska se ei ensinkään ole hallitusohjelman mukainen: Ohjelmassa mainitaan kyllä alaikäisten altistumisen estäminen digitaalisessa alkoholimainonnassa, mutta oluen ja mietojen juomien vaikuttajamarkkinointi on aikuisille suunnattua, makukeskeistä markkinointiviestintää. Alkoholilaki ja sosiaalista mediaa koskeva säännös rajoittaa jo vaikuttajamarkkinointia Olutliiton mielestä jo tarpeeksi.
