Sahdintekijänä ja -kouluttajana sekä olutseura-aktiivina tunnettu Marjokaisa “Sahti-Kaisa” Piironen on valittu vuoden 2024 Hyväksi Tuomaaksi. Olutliiton vuosittainen Hyvä Tuomas -kiertopalkinto jaetaan ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta. Valinnan tekevät aikaisemmat Hyvät Tuomaat.
Kirkkonummelainen Sahti-Kaisa eli Marjokaisa Piironen on pitkän linjan sahdintekijä, joka sekä kunnioittaa perinteitä että huomioi nykytrendit sahdissa. Piironen on voittanut Sahdinteon SM-kilpailut itse jo vuonna 2008 ja sen jälkeen hän on jatkanut kisan toimikunnassa mm. tuomaroiden ja kouluttaen uusia sahdintekijöitä. Piironen on tunnettu hyväsydämisenä, kotinsa kaikille avoimena pitävänä hahmona, joka on tutustuttanut lukuisia uusia ihmisiä sahdin maailmaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän neuvoo, rohkaisee ja jakaa tietoa uusille sahdintekijöille ja avaa sahtipajansa myös olutseurojen sahdinteolle.
Valinnan tekevien Hyvien Tuomaisen mielestä Piironen on maanmainio sahdintekijä ja sahdin puolestapuhuja.
– Sahti-Kaisa on persoona. Hyvä, että joukossamme on tällaisia ihmisiä, toteavat vanhat Hyvät Tuomaat. – Niin koti- kuin ulkomaisen median kannalta Marjokaisa Piironen on oiva lähestyttävä, kun halutaan puhua suomalaisen olutkulttuurin puolesta.
Piironen on niittänyt kunniaa ulkomaillakin, hän on mm. mainittu ainoana suomalaisena naisena naisten oluenteon kansainvälistä historiaa käsittelevässä A Woman’s Place Is in the Brewhouse A Forgotten History of Alewives, Brewsters, Witches and CEOs -teoksessa. Lisäksi Piironen on mainittu useissa kansainvälisissä ja suomalaisissa sahdinteosta kertovissa kirjoissa, artikkeleissa ja podcasteissa.
Sahdin eteen tekemänsä työn lisäksi Marjokaisa Piironen on toiminut monien olutseurojen, mm. Suomen Sahtiseuran ja Sahtipäiden aktiivina sekä Olutliiton hallituksessa sihteerinä, järjestösihteerinä sekä edustaen Suomea Olutliiton kattojärjestössä European Beer Consumers Unionissa.
Olutliiton hallitus sahtikokouksessa Marjokaisalla.
– Marjokaisa on ollut aarre sekä Olutliitolle että olutseuroille, koska hänen kaikki mukaanottava asenteensa, sydämellisyytensä ja toimeliaisuutensa on ollut todella tärkeää meille, kertoo Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen. – Sahdin asema on tärkeä Olutliitolle osana suomalaista olutkulttuuria, ja siksi olemme tuplasti onnellisia että tämän vuoden Hyvä Tuomas on Sahti-Kaisa – sekä olutseurojen että sahdin puolesta.
Piironen on tehnyt myös oluseurapuolella sahtia kansainvälisesti tunnetuksi.
– Itse muistan vaikka European Beer Consumers Unionin puheenjohtajavalintakokouksen parin vuoden takaa Belgiassa, mihin Sahti-Kaisa raahasi pakastettua sahti, piparkakkuja ja lakritsia, ja kestitsimme näin monta kymmentä eurooppalaista olutseura-aktiivia suomalaisella sahdilla, muistelee Lehtinen. – Menestys oli taattu!
EBCU:n silloinen puheenjohtaja Henri Reuchlin ja Marjokaisa Piironen sahdin äärellä.
Marjokaisa Piironen on itse liikuttunut valinnastaan: – Olen monena vuonna ollut läsnä, kun uusi Hyvä Tuomas on nimetty, ja aina ajatellut, kuinka mahtavaa porukkaa Hyvissä Tuomaissa on, todella monipuolinen joukko olutkulttuurin asiantuntijoita. Kun kuulin omasta nimityksestäni, olin hämmästynyt ja sitten erittäin iloinen, yhtä iloinen kuin voittaessani Sahdinvalmistuksen SM-kilpailut eli ilon kyyneleitähän siitä seurasi. Arvostan siis suuresti pääsyäni tähän Hyvien Tuomasten joukkoon.
Hyvä Tuomas -palkinto julkistettiin olutravintola Pikkulintu Puotilassa. Kiertopalkintona toimivan tammitynnyrin luovutti asianmukaisin menoin Piiroselle vuoden 2023 Hyvä Tuomas Matti Heikkilä.
Hyvä Tuomas on Olutliiton vuosittain jakama palkinto ansiokkaasta työstä olutkulttuurin hyväksi ja nimityksen tekevät aiemmin palkinnon saaneet. Tänä vuonna jaettava tunnustus on järjestyksessä 31. Palkinto julkistetaan Tuomaan päivänä 21.12, jolloin on perinteisesti rauhoituttu joulunviettoon.
Aikaisemmat Hyvät Tuomaat:
- 2023: Matti Heikkilä, Suomen Paras Olut -kilpailun vetäjä, Nokian Panimon toimitusjohtaja
- 2022: Petri Heino, Heino Groupin toimitusjohtaja, perheyrittäjä
- 2021: André Brunnsberg, oluttuomari, -vaikuttaja ja -järjestöaktiivi
- 2020: Reino Aikasalo, ohranjalostaja
- 2019: Mariaana Nelimarkka, toimittaja ja Jussi Rokka, toimittaja
- 2018: Olli Majanen, Bryggeri Helsingin ravintolapäällikö, olutsommelier ja Rakuuna Oy:n toimitusjohtaja
- 2017: Mikko Salmi, olutkouluttaja, tietokirjailija ja kokenut oluenpanija
- 2016: Timo Huttunen, ETM, mallastuksen asiantuntija, panimomestari
- 2015: Esko Pajunen, olutalan grand old man ja Tuomas Markkula, panimomestari
- 2014: Pertti Oksa, panimoyrittäjä, ravintoloitsija ja Sakari Nupponen, päätoimittaja
- 2013: Lassi Puupponen, pienpanimokouluttaja
- 2012: Ilkka Hyttinen, panimomestari
- 2011: Eve Vaittinen, olutkouluttaja, kunniapuheenjohtaja
- 2010: Thomas Aschan, ravintoloitsija ja Markku Ristevirta, ravintoloitsija, maahantuoja ja tukkuri
- 2009: Mika Heikkinen, ravintoloitsija & olut- ja viskimestari
- 2008: Kari Ylänne, toimituspäällikkö
- 2007: Rami Aarikka, panimomestari
- 2006: Sam Viitaniemi, panimomestari
- 2005: Otto Lamberg, ravintoloitsija
- 2004: Anssi Pyysing, ravintoloitsija
- 2003: Kari Likovuori, olutasiantuntija
- 2002: Silja Home, johtava tutkija
- 2001: Pentti Salmi, alkoholivirkamies
- 2000: Juha Lehto, ravintoloitsija
- 1999: Unto Tikkanen, olutjournalisti
- 1998: Kimmo Jääskeläinen, panimomestari ja Seppo Bonsdorff, keräilijä-tietokirjailija
- 1997: Markku Korhonen, ravintoloitsija
- 1996: Jarkko Kovasiipi, ravintoloitsija
- 1995: Boris Orlo, ylipanimomestari
- 1994: Pekka Kääriäinen, sahtiyrittäjä
Tuomaan päivä 21.12.
Perinteisesti oluen ja sahdin teko ajoitettiin niin, että juoma oli valmista maistettavaksi Tuomaan päivänä 21. joulukuuta, jolloin joulun juhlinta alkoi. Oluen juominen ja joulun juhliminen lopetettiin Nuutin päivänä, jota aikoinaan vietettiin 7. tammikuuta. Tuomaanpäivän oluenjuonti oli niin merkittävä tapahtuma, että se on tallentunut myös useisiin sananlaskuihin, kuten ”Tuomas tulee tuoppi kainalossa”, ”Tuomas tulloo tuoppi käes koettalemmaa kaljan makua” tai ”Tuomas tynnää”, mikä tarkoitti jouluoluen siirtämistä tynnyriin. Lounaisessa Suomessa taas tavattiin sanoa ”Tuomas on aina juomas”. Oluen tärkeyttä osoittaa myös vanhojen riimusauvojen Tuomaan päivän merkki, olutpikari.
”Tule meille, Tuomas kulta, tuo joulu tullessansa, oluttynnyri olallansa, viinapikari pivosansa, juuskokakku kailosansa. Kyl sä meijän portin tunnet: tervaristi, rautarengas, musta koira portin alla.”
